“Vuoden 1906 ytimessä oli tasa-arvo. Se on edelleen yksi Suomen tärkeimmistä vahvuuksista. Parantamisen varaa riittää yhä – sukupuolten välillä, sukupolvien välillä, eri ihmisryhmien välillä. Tasa-arvo vaatii päivittäistä huolenpitoa ja rohkeutta sen puolustamiseen, meiltä kaikilta.”

Niinistö puhui eduskunnan vaalikauden päättäjäisissä keskiviikkona.

“Suomi 100 -juhlavuoden tunnuslauseena oli ”Yhdessä”. Siinä on meille hyvä ohjenuora tulevaankin. Mielipide-eroja demokratiaan kyllä mahtuu, niitä suorastaan tarvitaan. Mutta emme saa antaa erimielisyyksien ajaa meitä erilleen. Kuppikuntiin pirstoutuminen heikentäisi myös turvallisuuttamme. Yhdessä toimiminen vaatii kanssaihmisten kunnioitusta. Ei yksinomaan näin vaalien alla, vaan sekä politiikan että muun elämän arjessa, kaikkina aikoina.”

“Nyt ajat eivät ole parhaat mahdolliset. Elämme epävarmassa, vaikeasti ennustettavassa ympäristössä. Kylmän sodan jälkeinen kaunis maailma, johon kaikki olisimme halunneet uskoa, on nopeasti saanut synkempiä sävyjä. Rauha, demokratia ja ihmisoikeudet eivät jatkaneetkaan suoraviivaista voittokulkuaan. Usko sääntöihin, sopimuksiin ja kansainvälisiin järjestöihin on kasvavalla koetuksella.”

Niinistö sanoo, että valtioiden voimapolitiikka on palannut, jos se koskaan kunnolla ehti kadotakaan.

“Eivätkä valtiot suinkaan ole ainoita voimankäyttäjiä. Pahaa tahtovilla verkostoilla ja yksilöillä on uudenlaisia kykyjä ja keinoja vahingoittaa muita.”

Tällaisessa maailmassa hyvän on oltava luja, presidentti puhui. Hän jatkoi sanomalla, että  moniin muihin eurooppalaisiin maihin verrattuna meidän vahvuutenamme on ollut se, ettemme missään vaiheessa ajaneet omaa puolustustamme alas.

“Mutta omassakin järjestelmässämme on ollut koko joukko lainsäädännöllisiä aukkoja, jotka ovat tehneet meistä haavoittuvaisia. Aivan turhan vähälle huomiolle on jäänyt se johdonmukainen työ, jota tämä eduskunta on tehnyt noiden aukkojen paikkaamiseksi. Turvallisuuttamme kuluneella vaalikaudella lujittaneiden lainsäädännöllisten saavutusten luettelo on pitkä.”

 Niinistö otti esille muun muassa asevelvollisuuslain muutoksen, lain kansainvälisen avun antamisesta ja vastaanottamisesta sekä vielä vahvistamistaan odottavat siviili- ja sotilastiedustelulait.

“Myös tulevalla vaalikaudella lainsäädäntöämme on saatettava vastaamaan ympäröivän maailman realiteetteja. Juuri realiteeteista on kysymys. Paljon mieluisampaa olisi vain voida luottaa siihen, ettei meitä uhkaa mikään. Mutta kaikki se hyvä, jota yhteiskuntamme edustaa, vaatii päättäväistä puolustamista. Eduskunnalla on siinä ensiarvoisen tärkeä rooli.”

Realiteetteja ovat myös “Ilmastotieteen meille kertomat realiteetit”, jotka ovat olleet Niinistön mukaan tiedossamme jo paljon pidempään.

“Toimeen tarttuminen on kestänyt kauan. Tehtävä on samalla vaikeutunut.”

Perustuslaista ja sen tulkinnoista käytiin vaalikauden aikana tiukkaa keskustelua muun muassa sotehankkeen seurauksena. Niinistö sanoo, että perustuslaki elää ajassa.

“Yksi sen tuoreimmista muutoksista tuntuu edelleen jääneen monelta huomaamatta. Se koskee perustuslain ulko- ja turvallisuuspoliittista ulottuvuutta. Ulkopolitiikan johtaminen tasavallan presidentin ja valtioneuvoston yhteistoiminnassa kyllä tunnetaan. Vuonna 2012 voimaan tullut perustuslain muutos kuitenkin nostaa juuri eduskunnan ratkaisevaan asemaan, jos tasavallan presidentti ja valtioneuvosto päätyisivät ristiriitatilanteeseen ulko- ja turvallisuuspoliittisesti merkittävässä asiassa.”

Kuvatunkaltaista ristiriitaa toki viimeiseen asti vältetään, Niinistö tarkensi puheessaan.

“Uudistettu perustuslaki antaa silti eduskunnalle aiempaa suuremman vastuun myös ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Parlamentaarinen panos näkyy vahvasti myös selontekoprosesseissa.”

Niinistön puheiden taustalla saattavat olla muun muassa perustuslakiasiantuntija Martin Scheininin hiljattain Twitterissä julkaisemat käsitykset siitä, kuka on päävastuussa ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon linjauksista:

Lue lisää: ”Mitä ihmettä? ” – valtiosääntöasiantuntija ihmettelee presidentti Niinistön puheita

Niinistö sanoo aikovansa jatkaa ulkopoliittista keskustelua myös tulevan eduskunnan kanssa, kuten tälläkin vaalikaudella.