Kansanedustaja Riitta Mäkisestä (sd.) vaikuttaa siltä, ettei kotidialyysin lisäämistä tukevia näkökulmia huomioida riittävästi, vaikka kaikki säästöt ovat tarpeen.

– Kotidialyysihoidon lisääminen toisi säästöjä hyvinvointialueille, koska se on kustannuksiltaan edullisempaa kuin sairaaladialyysihoito. Tila- ja henkilöstötarpeet vähenevät, samoin yhteiskunnan korvaamat matkat vähenevät, Mäkinen toteaa tiedotteessa.

Munuais- ja maksaliitto sekä alan hoitohenkilöstöjärjestöt laativat vuonna 2021 yhdessä kansallisen hoitostrategian, jonka tavoitteena on nostaa kotidialyysipotilaiden osuus vähintään 40 prosenttiin vuonna 2025. Kotidialyysihoidossa olevien potilaiden määrä ei kuitenkaan kasva, sillä vain 23 prosenttia dialyysipotilaista oli kotidialyysihoidossa vuoden 2022 lopussa.

DIALYYSIHOITOA kroonisen munuaistaudin takia tarvitsevien potilaiden määrän ennustetaan kasvavan muun muassa diabeteksen lisääntymisen ja väestön ikääntymisen vuoksi ja hoito on hyvin kallista, kansanedustaja muistuttaa.

– Kotona tehtävä dialyysi sopii lähes kaikille potilaille, joilla on motivaatiota tehdä hoito omatoimisesti, ja jotka ovat valmiita sitoutumaan siihen. Lääketieteellisiä esteitä on vain harvoin.

Mäkinen kertoo, että kansainvälisen tutkimustiedon mukaan kotidialyysihoidossa olevien potilaiden elämänlaatu ja elinajan odotus ovat paremmat kuin sairaaladialyysissä olevien potilaiden.

– Kotihoito myös pitää sairaalahoitoa paremmin yllä potilaan toimintakykyä, koska se voidaan suunnitella yksilölliseksi ja potilaan elämäntapaan sopivaksi. Tämä mahdollistaa esimerkiksi työssäkäynnin ja opiskelun.

Mäkinen on tehnyt asiasta kirjallisen kysymyksen.