– Seuraavan hallituksen on edistettävä kansainvälisesti merkittävän akku- ja kaivosklusterin kehittymistä Suomeen. Hallitusohjelmassa voitaisiin sopia, että teollisuus- ja energiapolitiikan tueksi laaditaan kansallinen akkustrategia. Tämä voisi olla yksi tulevan hallituksen strategisen tason poikkihallinnollisista painopisteistä ja tulevaisuuden Suomen kasvun moottoreista. Suomella on kaikki mahdollisuudet kehittyä akkualan globaaliksi huippuosaajaksi, Jutta Urpilainen sanoo tiedotteen mukaan.

– Esitämme, että EU ottaa akkuklusterin kehittämisen tulevalla kaudellaan keskeisesti strategisiin ohjelmiinsa mukaan, ja että Suomessa tulevassa hallitusohjelmassa tämä nostetaan yhdeksi keskeisistä painopisteistä. Tavoitteena on, että Suomi ja Eurooppa ovat alalla jatkossa kansainvälisen kehityksen kärjessä. Tulevaisuuden Suomen ja koko Euroopan kasvun moottorina tulee olla akkuteollisuusklusterin hyvän pohjatyön kehittäminen ja laajentaminen. Alalla on samat mahdollisuudet kuin aikoinaan mobiiliteknologiassa, sanoo Ville Skinnari.

– Suomella on edellytykset olla kokoaan suurempi vaikuttaja tällä alalla ja kun haetaan ratkaisuja ilmastonmuutoksen haasteisiin. On tärkeää, että panostamme riittävästi korkeaan osaamiseen sekä tutkimukseen ja tuotekehitykseen, SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne sanoo.

Ensimmäinen paikka vaikuttamiseen on EU-puheenjohtajakaudella.

– EU-puheenjohtajuuskausi tarjoaa mahdollisuuksia lisätä koko Euroopan tietoisuutta suomalaisen osaamisen ja maaperän tarjoamista ilmasto- ja energiaratkaisuista. Uuden komission työohjelmaan vaikutettaessa on huolehdittava, että ilmasto-, energia- ja teollisuuspoliittiset tavoitteet yhdistäviä hankkeita, kuten eurooppalaisen akkuklusterin rahoitusohjelmaa, painotetaan, muistuttaa Tytti Tuppurainen.

– Voimme profiloitua metallisten raaka-aineiden tuottajajana ja jalostajana ympäristöllisesti kestävällä ja yhteiskunnallisesti vastuullisella tavalla. Akkuteollisuus on suomalaisia työllistävä ilmastoteko. Seuraavan hallituksen on panostettava tutkimuslaitosten, yritysten ja yliopistojen yhteistyöhön, jotta kasvuala houkuttelee uusia investointeja ja tutkimusrahoitusta, toteaa Krista Kiuru.

Akkumetallien tuotanto Euroopassa on vähäistä, ja akut tehdään pääasiassa Aasiassa. Suomi on ainoa Euroopan maa, jossa tuotetaan useimpia akkumetalleja.

Euroopan unioni on herännyt tilanteeseen, ja komissio on julkistanut tukevansa 200 miljoonalla eurolla seuraavan sukupolven akkujen kehittämistä ja valmistusta Euroopassa. Samaan aikaan monet valtiot – Saksa ja Ranska mukaan lukien – ovat lisäämässä valtion tukea akkuteollisuushankkeille.

– Akkuteollisuushankkeiden sijoittumisesta eri maihin käydään jo kovaa kilpailua. Tässä kilpailussa menestyminen edellyttää määrätietoista työtä ja vahvaa valtion ohjausta. Akkuklusterin verkottumista eurooppalaiseen ja kansainväliseen akkuverkostoon on tuettava voimakkaasti, sanoo Johanna Ojala-Niemelä.

– Akkuteollisuudella on valtavan suuri alueellinen merkitys suomalaista työtä ajatellen. Valtion on huolehdittava, että Suomeen syntyy raaka-aineita jalostava teollisuusklusteri. Suomalaiset raaka-ainevarat on tärkeää hyödyntää kestävällä tavalla. Seuraavan hallituksen tuleekin laatia kestävän kaivostoiminnan tiekartta osana kaivoslain uudistamista, sanoo Katja Taimela.

Valmet Automotive on tiedottanut, että se suunnittelee akkujen suursarjatuotannon aloittamista Salossa. Toteutuksesta on käyty keskusteluja Salon kaupungin ja Salo IoT Campuksen kanssa, tavoitteena on käynnistää tuotanto vielä tämän vuoden aikana.

Salolainen kansanedustaja Taimela on tyytyväinen sillä Salossa akkujen suursarjatuotanto työllistää jopa 300 ihmistä. Rekrytoinnit ovat jo käynnissä.

– Olemme todella ylpeitä tästä ja olemme tässä myös kaupunkina mukana, Taimela iloitsee ja arvioi Salon valikoituneen akkutuotannon aloittamiseen hyvien yhteyksiensä ja IoT Campuksen soivpien tilojen vuoksi.