Iltalehti ehti ensimmäisenä kertomaan puhemiesneuvoston kokouksen sisällöstä julkisuuteen. Se kertoi SDP:n esittäneen, että lakkolaki palautetaan perustuslakivaliokuntaan.

Demokraatin tietojen mukaan tukea tuli ainakin vasemmistoliitosta.

Puhemiesneuvostossa istuva sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Krista Kiuru (sd.) vahvistaa Demokraatille, että hän nosti asian esiin puhemiesneuvostossa.

– Tällainen säännös tarkoittaa laillisen työtaistelun pakkolopettamista. En ole tietoinen, että pysyvän lain yhteydessä missään olisi näin aikaisemmin menetelty, Koskinen hämmästeli.

KIURU sanoo, että Koskisen arvio voimaantulon perustuslaillisuudesta on askarruttanut SDP:ssä.

– Otimme tämän asian esille puhemiesneuvostossa. Muilta osin en halua kommentoida sitä, millaista keskustelua puhemiesneuvostossa oli, koska se on suljettu kokous. Mutta kyllä otimme tämän asian esiin. SDP:n jäsenet esittivät, että perustuslaillisuus olisi vielä syytä varmistaa.

Kiurun mielestä aikaa varmistamiselle olisi, koska todennäköisesti lakko-oikeuden rajoittamista käsitellään vasta myöhemmin tänään eduskunnassa. Tällä hetkellä keskustelua käydään opposition sairaalaverkkoa käsittelevästä välikysymyksestä.

– Lakko-oikeuden rajoittamiseksi voimaantulon perustuslaillisuutta olisi ollut järkevää tutkia joko niin, että eduskunnassa olisi selvitetty yksittäisten valtiosääntöoikeuden taholta tai perustuslakivaliokuntaa kuulemalla, onko tässä perustuslaillista ongelmaa. Meidän tehtävämme on varmistaa eduskunnassa, että isossa salissa käsitellään asioita, joiden perustuslaillisuudesta ei ole epäselvyyttä, Kiuru sanoo.

Hän ei osaa ottaa kantaa siihen, vaatiiko SDP myös suuren salin keskustelussa lakkolakien palauttamista perustuslakivaliokuntaan.

– Se jää sitten nähtäväksi, mitä SDP tekee. Mutta omasta puolestani esitin nämä epäilyt puhemiesneuvostolle. Niin kuin näkyy, listalla on edelleen lakko-oikeuden rajoittamista koskeva lainsäädäntö, Kiuru sanoo viitaten siihen, ettei SDP:n toive perustuslakivaliokuntaan palauttamisesta mennyt puhemiesneuvostossa läpi.

PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN puheenjohtaja Heikki Vestman (kok.) toteaa, ettei ota kantaa puhemiesneuvostossa käytyyn keskusteluun, joka ei ole julkista.

– Yleisellä tasolla väitteellä mietinnön sisältämästä perustuslainvastaisuudesta täytyisi olla painavat perusteet. Kynnys (palauttaa asia perustuslakivaliokuntaan) on ollut eduskuntakäytännössä korkea. Tällaisilla väitteillä tulisi olla valtiosääntöoikeudelliset perusteet. Mikä tahansa julkisuudessa esitetty väite ei sinänsä voi tätä kynnystä ylittää, Vestman sanoo ja lisää Koskiseen viitaten, että tässä tapauksessa julkinen keskustelu näyttää perustuvan yhden työoikeuden asiantuntijan näkemykseen.

Vestmanin mielestä poliittisia lakkoja koskevassa voimaantulosäännöksessä ei ole kyse taannehtivuudesta, koska voimaantulosäännöksen oikeusvaikutukset ulottuvat lain voimaantulosta tulevaisuuteen.

– Eikä siinä arvioida seikkoja ennen lain voimaantuloa.

Vestmanin käsitys on se, että tämä on myös eduskunnan virkakunnan kanta.

Vestman sanoo myös, ettei perustuslaki sisällä yleistä taannehtivan lain kieltoa.

– Perustuslaki sisältää taannehtivan rikoslain kiellon. Lisäksi omaisuuden suojan kautta on annettu tietynlaista suojaa sopimussuhteiden muutosten osalta, josta tuossa voimaantulosäännöksessä ei siis ole kyse.

– Lisäksi on tärkeä huomata, ettei perustuslakivaliokunta pitänyt valtiosääntöoikeudellisesti ongelmallisena edes sitä, että työrauhaa koskevalla esityksellä puututaan voimassaoleviin työehtosopimuksiin sisältyvään työrauhaa koskeviin määräyksiin. Tältäkään osin kyse ei ollut taannehtivuuden kannalta ongelmallisesta sääntelystä.