– En kuuna päivänä olisi uskonut, että sinne tällainen tulee. Jos myötätuntotyötaistelu on alkanut ennen lain voimaantuloa ja se on ilmoitettu työnantajalle aikaisemmin, tätä uutta lakia ei käynnissä olevaan työtaisteluun sovelleta. Poliittiseen työtaisteluun sovelletaan ja siinä on se 24 tunnin sääntö, Koskinen sanoo.

Toisin sanoen hallitus vaikuttaa räätälöineen lain niin, että palkansaajajärjestöt eivät voi protestoida sitä vastaan aloittamalla lakon ennen lain voimaantuloa.

– En ole koskaan ajatellut, että lainsäätäjä tällä tavalla varautuisi voimaantulosäännöksissä siihen, että laki ei tyydytäkään kaikkia. Tällainen säännös tarkoittaa laillisen työtaistelun pakkolopettamista. En ole tietoinen, että pysyvän lain yhteydessä missään olisi näin aikaisemmin menetelty.

– Olen sitä mieltä, että tämä on voimakkaampi puuttuminen työtaisteluoikeuteen kuin alkuperäinen voimaantulosäännös, jota sitäkin perustuslakivaliokunta käsitteli pitkään.

Koskisen mukaan työrauhalain uudistus on voimassa olevien työehtosopimusten kannalta niin merkittävä, että voi kysyä viekö se pohjan parhaillaan voimassa olevilta työehtosopimuksilta.

– Työehtosopimuslaki ei tunne tilannetta, jossa vanha sopimus menettäisi toisen osapuolen kannalta merkityksensä muuttuneen lainsäädännön takia. Laissa käsitellään sopimuksesta irtautumista vain toisen sopijapuolen menettelyn johdosta.

– Kukaan ei ole koskaan ajatellutkaan, että tällaista tilannetta voisi tulla.

ENTINEN SAK:n puheenjohtaja, kansanedustaja Lauri Lyly (sd.) huomautti perjantaina, että voimaantulosääntely on aikaisemmin tehty niin, että lakeja on ryhdytty soveltamaan työehtosopimuksen katkotilanteessa. Nyt lait tulevat voimaan kesken sopimuskauden.

Voisiko tätä sopimuksettomaan tilaan siirtymistä lain voimaantulon myötä testata oikeudessa?

– Olen ajatellut, että tässä voisi syntyä oikeus päästä sopimuksettomaan tilaan, koska työehtosopimusten asemaa on yksipuolisesti muutettu. Hallitus tosin katsoo, etteivät työrauhakysymykset ole keskeisiä kysymyksiä mutta ammattijärjestöhän voi ajatella niiden olevan.

Työehtosopimuksen pätevyyttä koskevat kysymykset kuuluvat Suomessa työtuomioistuimelle, joten asian ratkaiseminen kuuluisi Koskisen mukaan sille.

– Se olisi mielenkiintoinen riita. Voisiko entisen sopimuksen pätevyys tulla kyseenalaiseksi kaikkien näiden muutosten takia? Voimassaoleva sopimus tehtiin oloissa, joissa myötätuntotyötaistelut ja poliittiset työtaistelut olivat laillisia ilman nyt esitettäviä rajoituksia ja hyvityssakotkin olivat paljon pienempiä.

HALLITUKSEN suhteesta poliittisiin lakkoihin tekee Koskisen mukaan sotaisaksi asenne, joka muistuttaa vanhanaikaista, jäykkää työnjohtovaltaa.

– Hallituksessa ajatellaan, että me olemme oikeassa ja me päätämme.

– Meillä pitäisi olla sisäänrakennettu demokratiakäsitys kuten monilla työnantajilla on. Työyhteisö ei toimi hyvin, jos johtaja on despootti, joka käyttää vain valtaa ja käskee olemaan hiljaa ja tottelemaan.

Saneluvaltaa edustavat myös kaavaillut muutokset yhteistoimintalakiin. Työmarkkinakeskustelussa on puhuttu paljon Pohjoismaista, mutta kehitys on menossa toiseen suuntaan kuin esimerkiksi Ruotsissa, jossa työntekijöillä on laaja edustus yritysten hallinnossa.

– Yhteistoimintalain soveltamisalaa ollaan nostamassa 50 työntekijään, mikä tarkoittaa, että noin kaksi prosenttia suomalaisista yrityksistä on enää yhteistoimintalain tarkoittaman vuoropuhelun piirissä. Vuoropuhelun pitäisi olla kaikille työnantajille aivan luonnollinen asia. En usko, että Ruotsissa tulisi kenellekään mieleen todeta, ettei diskuteeraamista tarvita kuin yli 50 hengen yrityksissä.

KANSAINVÄLINEN työjärjestö ILO lähestyi työministeri Arto Satosta (kok.) kirjeellä, jossa järjestö toivoi kaikkien osapuolten näkemyksiä heijastavien ratkaisujen hakemista. Satonen vastasi kirjeestä ensimmäisenä kertoneelle Helsingin Sanomille, että työrauhalain esitys on valmisteltu kolmikantaisesti ja keskustelut etujärjestöjen kanssa on jo käyty.

”ILO:n sopimuksiin ja käytäntöihin liittyvät puitteet on huomioitu sekä lainvalmistelun yhteydessä että perustuslakivaliokunnan käsittelyssä eduskunnassa. Työmarkkinaosapuolten osallistaminen on ollut perusteellista ja asiantuntijoita on kuultu laajasti. ILO:n kirjeeseen luonnollisesti vastataan asiallisesti ja juridiset näkökulmat huomioiden”, Satonen totesi kirjallisessa kommentissaan HS:lle.

Koskisen mukaan lausunto ei pidä paikkaansa.

– Satonen puhui puuta heinää, kun hän sanoi, että valmistelussa on huomioitu työntekijäpuolen käsitykset. Niitä ei ole huomioitu lainkaan.

– Kun annetaan viranomaiselle lausunto, niin sen pitää olla totta. Se mitä hän sanoo, ei ole totta. Ei kolmikantainen valmistelu ole sitä, että lopputulos on joka tapauksessa se, että mennään hallitusohjelman mukaan. Neuvottelu tarkoittaa sitä, että asia on auki ja sitten mietitään mikä olisi järkevin tulos. Se ei ole neuvottelua, että kuuntelet mitä toinen sanoo mutta et ota sitä mitenkään huomioon.

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN aktiivisuuden vuoksi laki on Koskisen mukaan mennyt vielä hallitusohjelman kirjaustakin kauemmas palkansaajajärjestöjen tavoitteesta.

– Hallitusohjelmakin olisi ollut, jos sen olisi minimissään toteuttanut, myötämielisempi palkansaajapuolelle kuin tämä lopputulos.

ILO aikoo ottaa työrauhalain ja sen soveltamisen tarkempaan seurantaan. Järjestö on Demokraatin tietojen mukaan kirjelmöinyt Satosen lisäksi myös pääministeri Petteri Orpolle ja valtiovarainministeri Riikka Purralle (ps.).

Ammattiyhdistysliikkeen maailmanjärjestö ITUC on reagoinut Suomen hallituksen valmistelemiin ihmisoikeusloukkauksiin ja pyytänyt YK:n alaista kansainvälistä työjärjestöä ILO:a puuttumaan Suomen hallituksen toimintaan.

– Tämä hallitus ei tottele ketään muuta kuin itseään. Ei se kantaansa mihinkään muuta, Koskinen toteaa.