– Viennin vahvistamiseen tarvitaan veturiyrityksiä ja kotimaisia referenssimarkkinoita. PK-sektorin kasvua ja kansainvälistymistä on tuettava. Yritysten riskirahoituksesta on huolehdittava. Lisäksi tarvitaan palvelusektorin kasvustrategia, todetaan kokouksen päätteeksi laaditussa kannanotossa.

Hallitus on laittanut SDP:n mukaan oman työllisyyspolitiikkansa yhden kortin varaan. Pakkolait vaihtuivat työmarkkinajärjestöjen solmimaan kilpailukykysopimukseen.

Tasa-arvo on Suomen vahvuus, sitä ei saa turmella, SDP muistutttaa. Sosiaaliturvaleikkaukset eivät ole kannustamista, ne ovat lannistamista. Mekaaniset koulutusleikkaukset eivät ole uudistamista. Ne ovat valtavan potentiaalin hukkaamista. Hallintarekisteri tai vakuutuskuoret eivät ole avoimuutta, vaan vahvojen vastuunpakoilua.

Ihmisen terveys ei ole kauppatavaraa. Sosialidemokraattien mielestä Suomi tarvitsee sote-uudistuksen, joka tehdään ihmisten, ei mehiläisten ja attendojen ehdoilla. Sote-palveluissa yhtiö on hyvä renki, mutta huono isäntä. Tärkeintä on turvata palveluiden yhdenvertainen saatavuus.

Yhtiöiden maailmassa ei voida nykyoloissa varmistaa, että verotulot jäävät Suomeen. Tarvitaan verokeinottelun suitsimista sekä reilusti ja läpinäkyvästi toimivia tuottajia, SDP:n kannanotossa tähdennetään.

Kun sote-uudistusta lähdettiin aikoinaan tekemään, peruslähtökohtana oli, että ihmiset pääsevät lääkäriin ja saavat tarvitsemansa hoivan. Oleellista uudistuksessa on ennaltaehkäisyn vahvistaminen. Sote- uudistuksessa on kyse myös sosiaalipalveluista.

Tavoitteet uhkaavat puoluevaltuuston mukaan romuttua. Julkisen terveydenhuollon tehtävänä on kansanterveyden edistäminen, yksityinen terveydenhuolto tavoittelee voittoja. Jos kova kylmä markkinaehtoinen kilpailu verhotaan valinnanvapauden kaapuun, tuhotaan sosiaali-ja terveyspalvelujen kiinteä yhteys ja ehjät palveluketjut.

Hallituksen toimet vaarantavat työssäkäyvien perheiden toimeentulon. Kilpailukykysopimus nakertaa palkkapussia. Päivähoidon laadun heikennys ja maksujen rajut korotukset saavat kysymään, kannattaako työnteko riittävästi? Päätös on iso riski naisten työssäkäynnille ja perheiden hyvinvoinnille.

Varhaiskasvatus ja lasten oikeudet eivät voi olla suhdannekysymys. Laadukas varhaiskasvatus on lapsen oikeus, ei vanhempien asemasta riippuvainen palvelu.

Koulutuksen ja sivistyksen voimavaroista on pidettävä huolta erityisesti vaikeina aikoina. Osaaminen nostaa Suomen nousuun, ei halpatuotanto ja hinnalla kilpailu.

Palvelut rahoitetaan työllä. Siksi työllisyyden vahvistaminen on keskeisintä. SDP haluaa investointeja korjausvelan vähentämiseksi. Valtion tase pitää saada tuottamaan työpaikkoja. Koulut, kirjastot, päiväkodit sairaalat tarvitsevat uuden ajan integroituja malleja, homeiset rakennukset kannattaa korjata silloin, kun on pula työpaikoista.

SDP muistuttaa, että palkansaajajärjestöt joutuivat valitsemaan ruton ja koleran väliltä. Kilpailukykysopimus on pienempi paha ja työllisyyden kannalta parempi vaihtoehto kuin hallituksen rakentama pakkolakipaketti.

Silti sopimus herättää huolta. Työajan pidennys jo nyt uupuville ihmisille ei ole hyvä asia. Työajan pidennyksen kilpailukykyhyötykin on kyseenalainen työllisyyden näkökulmasta. Käykö niin, että yhä harvempi tekee yhä enemmän työtä ja uupuu työnsä alle.

Sopimus myös leikkaa tavallisten palkansaajien ostovoimaa, leikkaukset kutistavat lisää esimerkiksi lapsiperheiden ostovoimaa. Jotta kotimainen kysyntä ja sen hiipuminen ei heikennä työllisyyttä tarvitaan ostovoimaa tukevia ratkaisuja.

Hallitus laiminlyö työttömyydestä huolehtimisen. SDP vaatii tuhtia pakettia pitkäaikaistyöttömyyden ja nuorisotyöttömyyden nujertamiseksi. Pitkä työttömyys syrjäyttää herkästi. Ilman lisätoimia laman jäljestä tulee pitkä, taloudellisesti kallis ja inhimillisesti raskas.