Politiikka
2.3.2017 11:04 ・ Päivitetty: 3.3.2017 06:23
SDP ja kokoomus ottivat voimakkaasti yhteen ruokahävikki-asiassa – kokoomuksen linjattomuus herätti ihmetystä
Eduskunnassa käsiteltiin keskiviikkona valtion ruokapolitiikka-selontekoa. SDP:n kärki oli huoli ruoan menemisestä hukkaan.
Ryhmäpuheenvuoron käyttänyt kansanedustaja Ilmari Nurminen nimesi järjen köyhyydeksi sen, että heitämme Suomessa syömäkelpoista ruokaa roskiin peräti 400 miljoonaa kiloa vuodessa. Hän vaati myös lainsäädännöllisiä keinoja asian hoitamiseksi, mikä sekoitti kokoomuskansanedustajien rivit.
Viime vuonna yli 100 kansanedustajaa allekirjoitti Nurmisen lakialoitteen, jolla kiellettäisiin syömäkelpoisen ruuan roskiin heittäminen.
SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman säesti Nurmista ja totesi, miten aivan liian usein leipä jatkaa pöydältä roskiin. Hän totesi olevansa yllättynyt, että kokoomuksen ryhmäpuheenvuorossa ikään kuin suljettiin pois lainsäädäntökeinot.
Ei voi ”sosialisoida”.
Kokoomuksen kansanedustaja Pauli Kiuru sanoi, että asiaa on ehkä vaikea lainsäädännöllä ohjata, muttei hän sulje pois sitä. Lindtman kehui Kiurua todeten, että on hyvä, että kokoomuksella on ”vähän edistyksellisempiäkin edustajia”.
Demarit penäsivät kantaa kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajalta Kalle Jokiselta.
Lisää aiheesta
– Meillä haetaan ratkaisuja ja pohditaan tätä ruokahävikkiongelmaa, ja, niin kuin täälläkin on sanottu, on nyt hyvä tämän selonteon yhteydessä käydä sitä keskustelua, Jokinen sanoi.
– Mutta on hyvä huomioida ruokahävikkiin liittyen myös se, kun on sellaista ajattelua, että jonkun ylijäämäruoka olisi ikään kuin yhteistä omaisuutta, että ei se niinkään voi olla. Sillä voi olla muita käyttötarkoituksia myös sille alkuperäiselle omistajalle, hän jatkoi.
Jokinen sanoi, ettei ylijäämäruokaa voi ikään kuin ”sosialisoida” automaattisesti johonkin muuhun käyttötarkoitukseen.
Kokoomuksen ryhmäpuheenvuoron käyttänyt kansanedustaja Susanna Koski lisäsi, että hävikki on huonoa bisnestä.
– Ja sen huonon bisneksen maksavat aina asiakkaat. Ei ole kyse millään lailla taantumuksellisuudesta siinä suhteessa, että me koemme kokoomuksessa, että Suomi ei tarvitse uutta sääntelyä hävikin vähentämiseksi vaan hävikki voi synnyttää myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia joillekin toimijoille.
”Voiko sen tämän selkeämmin enää sanoa kuin edustaja Koski.”
SDP:n 2. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Maarit Feldt-Ranta hämmästeli Kosken puheita.
– Voiko sen tämän selkeämmin enää sanoa kuin edustaja Koski ryhmäpuheenvuorossaan sanoi? Verkkouutiset, kokoomuksen pää-äänenkannattaja, on sen uutisoinut, ja edustaja Koski sen tässä uudestaan toisti: eli kokoomus ei kannata minkäännäköisten konkreettisten toimien, minkäänlaisen lainsäädännön säätämistä tähän ruokahävikkiasiaan, joka on todettu yhtä isoksi ongelmaksi kuin koko liikennesektorin päästöt maailmassa – ja kokoomus sanoo täällä, että eivät aio millään tavalla tähän puuttua.
Feldt-Ranta muistutti, että kyseessä on iso kansainvälinen ongelma, Euroopan laajuinen ongelma, pohjoismainen ongelma, joka on laajasti tunnustettu.
– Ja kaikki muut näyttävät olevan halukkaita tätä isoa taloudellista ja isoa ilmastonmuutoskriisiin liittyvää asiaa ratkaisemaan.
”Aika selviä mutta hämmentäviä.”
Kokoomusedustajien kanta lainsäädännön käyttöön vaihteli tai vähintäänkin hapuili.
– Se, säädetäänkö uutta sääntelyä vai lähdetäänkö esimerkiksi normienpurun kautta, jolloin voitaisiin sitä syntynyttä hävikkiruokaa hyödyntää helpommin ja nykyistä joustavammin erilaisissa tilanteissa, on varmasti pohdittava, kansanedustaja Outi Mäkelä (kok.) sanoi.
– Täytyy todeta, että kyllä kokoomuksen kannat ovat vähintäänkin epäselviä, tai itse asiassa aika selviä mutta hämmentäviä, jos näin voin sanoa, SDP:n kansanedustaja Pia Viitanen katsoi.
Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen piti ilahduttavana, että ruokahävikki puhuttaa. Se on hänen mukaansa nimenomaan maailmanlaajuinen ongelma.
– Olen ilahtunut, että valiokunnan puheenjohtaja lupasi, että tätä lakialoitetta käsitellään yhdessä selonteon kanssa.
”Olemme siis tosissamme.”
Kokoomuksen Pauli Kiuru vakuutteli vielä, että kokoomus on tosissaan ruokahävikin poistamisessa. Hän nosti Ilmari Nurmisen lakialoitteen esiin.
– Henki on siinä hyvä. Kysymys on sitten se, millä tavalla lainsäädäntöä, vapaaehtoisuutta, kauppojen eettisiä ohjeita kehitetään — sitä voidaan miettiä ja kannattaa miettiä. Ilmari Nurmisen aloitteessa oli yli 100 allekirjoittajaa. Laskin tuossa äsken, että kokoomuksesta sen on allekirjoittanut 10 henkilöä itseni mukaan lukien. Mukana on nykyinen ministeri Mykkänen ja nykyinen puhemies Arto Santonen. Olemme siis tosissamme.
Nurminen sai heti seuraavan puheenvuoron puhemieheltä.
– Haluan korostaa sitä, että tämä on lähtenyt laajasti yli puoluerajojen tehdyn yhteistyön tuloksena, ja tämä kertoo siitä, että tämä on saanut taakseen vahvan mandaatin, Nurminen tulkitsi.
– Sen takia on tärkeää, että täällä on perätty myös sitten toimia tälle vahvalla tuen ilmaisulle tämän asian puolesta. Olin sen takia ilahtunut, että nyt kuitenkin luvattiin, että tämän selonteon käsittelyn yhteydessä myös tähän asiaan pureudutaan ja etsitään niitä vaihtoehtoja, hän sanoi.
Eilisen ruokapolitiikka-keskustelun pöytäkirja on luettavissa tästä linkistä.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.
Lisää aiheesta
Politiikka
1.3.2017 13:38
Nurminen vaatii konkreettisia tekoja ruokahävikin vähentämiseksi
Politiikka
21.9.2016 07:14
SDP:n Ihalainen: Kiertotalous voi tuoda 75 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2030 mennessä
Kotimaa
1.9.2016 09:17
Outo syy ruokahävikille: Ei ymmärretä parasta ennen- ja viimeinen käyttöpäivä -merkintöjen eroa
Politiikka
8.8.2016 11:51
Tämän lakialoitteen takana on yli 100 kansanedustajaa — Alullepanija: ”Laki tulisi saada voimaan pikaisesti”