Vuornos nousee eduskuntaan Espoon kaupunginjohtajaksi siirtyvän, ilmasto- ja ympäristöministerit tehtävät jättävän Kai Mykkäsen (kok.) tilalle.

Virallisesti Vuornos aloittaa kansanedustaja 24. tammikuuta. Eduskuntavaaleissa hän ehti olla ehdolla kolme kertaa, kunnes tärppäsi varasijalta.

– Kiva nousta kauden tässä vaiheessa, että on vielä kaksi ja puoli vuotta jäljellä, eduskunnan kuvattavana ennen valtakirjan esittämistä piipahtanut Vuornos totesi medialle.

– Olen sen verran pitkään ollut mukana, että olen varmaan aika keskilinjan kokoomuslainen, talouspolitiikassa kohtuullisen oikealla ja ehkä hivenen arvoliberaali mutta en halua työntää itseäni oikein mihinkään nurkkaan.

Eduskuntavaaleissa Vuornos muistaa puhuneensa taloudesta, koulutuksesta ja ympäristöasioista. Mieluiten hän ei poliitikkona liiemmin profiloituisi.

– En koe, että olisi jonkun teeman edustaja vaan tykkään huseerata kaikkea. Politiikan tavoitteeni lähtevät enemmän kokoomuslaisesta arvomaailmasta, vapaudesta, vastuusta, sivistyksestä, kansainvälisyydestä ja niistä vedettävistä johtopäätöksistä eri teemoihin. Koen, että kaikki asiat ovat politiikassa kiinnostavia.

ORPON hallituksen päähallituskumppani perussuomalaiset on Vuornoksen kanssa eri linjoilla maahanmuutto- ja ilmastopolitiikasta. Vuornos kuitenkin kiittelee hallitusyhteistyötä.

– Perussuomalaiset on ollut hyvä hallituskumppani. Hallituksen sisäinen työskentely on toiminut jopa historiallisen hyvin. En ole kaikesta perussuomalaisten kanssa samaa mieltä, mutta esimerkiksi talouspolitiikassa kokoomuksen ja perussuomalaisten näkemykset ovat aika lähellä toisiaan.

Hän näkee myös nykyisestä pohjasta poikkeavat hallituskumppanit kokoomukselle mahdollisina.

– Ajattelen, että Suomessa ei pidä lukkiutua mihinkään blokkeihin vaan myös erilaiset hallituspohjat pitää olla mahdollisia. Kokoomuksen pitää pystyä tekemään yhteistyötä kaikkien isojen puolueiden kanssa.

Miltä Antti Lindtmanin SDP näyttää tässä suhteessa?

– Kyllä se näyttää huomattavasti yhteistyökykyisemmältä kuin pari vuotta sitten. Pragmaattisemmalta.

Pääministerin erityisavustajan tehtävistä kansanedustajaksi siirtymiseen on Vuornoksen mukaan matala kynnys.

– Uskoisin, että olen erittäin hyvin informoitu hallituksen tekemisistä ja politiikasta ja siten voi hypätä suoraan liikkuvaan junaan. Asiat ovat hyvin tuttuja.

EDUSKUNNAN kuppilassa Vuornoksen on vitsailtu saavan kansanedustajana arvonalennuksen ja menettävän vaikutusvaltaansa pääministerin erityisavustajan tehtävään verrattuna. Vuornos ei ole samaa mieltä.

– Ei ole kyllä arvonalennus. Pidän kansanedustajan tehtävää erittäin merkityksellisenä, näen sen tärkeänä ja arvokkaana. Ministerit ja hallitus toimivat eduskunnan luottamuksen varassa.

– Avustajan tehtävissä toimitaan esimiehen mandaatilla eli pääministerin mandaatilla eli niissä tehtävissä olen edustanut pääministerin kantoja. Kansanedustajan tehtävässä voin sitten edustaa ihan omia kantojani.

Jäljellä olevan hallituskauden suurimmiksi asioiksi hän nostaa työmarkkinapolitiikan.

– Tärkein on viedä työmarkkinauudistukset maaliin. Niissä ollaan hyvällä matkalla. Muutama kriittinen on vielä keväällä jäljellä.

KÄYTÄNNÖN esimerkeiksi Vuornos nostaa henkilöperusteisen irtisanomisen, jolla halutaan madaltaa palkkaamisen kynnystä ja palkattoman ensimmäisen sairauspäivän, jonka oppositio ja palkansaajat ovat ristineet sairaussakoksi.

– Se on erityisesti pk-yrityksille järjestäytymättömässä kentässä merkittävä uudistus.

– Kasvuriihestä odotan, että saadaan tehtyä lisää päätöksiä työmarkkinauudistuksista. Maailma ei ole vielä valmis niidenkään osalta.

Vuornos luonnehtii suomalaisia työmarkkinoita jäykiksi ja kaipaa räväköitä avauksia jo toteutuneiden työmarkkinauudistusten lisäksi.

– Toivottavasti ne eivät ole enää jatkossa yhtä jäykät vaan kilpailukykyisimmästä päästä.

– Toivon uudistuksia, joilla työehdoista ja työntekemisen tavoista pystyttäisiin sopimaan työpaikoilla entistä joustavammin.

Pitäisikö (työmarkkina-) uudistuksia jatkaa myös tulevalla hallituskaudella?

– Ehdottomasti. Lähtökohta on se, että yrityksiin ja työpaikoille saadaan mahdollisimman paljon vapautta sopia työehdoista ja palkoista.

Entäs sunnuntailisät?

– Näen tärkeänä, että niistä voitaisiin myös sopia paikallisesti. Jos sekä työntekijät että työnantajat haluavat niistä sopia toisin, niin sen pitäisi olla mahdollista.

Vuornos luonnehtii keskiviikkona julkaistuja Helsingin Sanomien gallup-lukuja kokoomuksen kannalta stabiileiksi.

– Vähän vajaa 20 prosenttia on noin prosenttiyksikön alempana kuin vaalitulos. Pidän sitä erittäin hyvänä suhteessa siihen, että hallitus on joutunut tekemään tosi vaikeita päätöksiä.

GALLUPJOHTAJA SDP:n kannatusta Vuornos ei hämmästele.

– Demarit on varmasti tällä hetkellä uskottavin oppositiopuolue ja kanavoi kulloisenkin hallituksen politiikkaan kohdistuvan epäsuosion tällä hetkellä parhaiten itselleen. SDP on varmasti opposition uskottavin vaihtoehto hallituksen politiikalle.

Petteri Orpo on voittanut kokoomuksen puheenjohtajana lähes kaikki poliittiset vaalit mihin hän on puolueensa luotsannut. Vuornos pitää Orpon salaisuutena aitoutta.

– Orpo on varsin aito henkilö. Hänellä ei ole eri moodia kulisseissa kuin julkisuudessa. Uskon, että aito toiminta kantaa. Hän on varmaan myös aika pragmaattinen, koittaa saada asioita aikaan. Sehän on ollut tässä hallituksessa vähän niin kuin pääministerin tavaramerkki, että asioita tapahtuu ja ne menevät eteenpäin eikä se poseeraamispuoli ole välttämättä hänelle niin merkityksellinen.

VUORNOS löytää kotipuolueestaan kokoomuksesta myös kehityskohteita.

– Toivoisin, että kokoomuksella olisi vielä parempia vastauksia oppimistulosten laskuun ja koulutusasteen nostamiseen. Suomi on siinä junassa jäänyt jälkeen ja oikeastaan millään puolueella ei ole tällä hetkellä riittävän hyviä vastauksia siihen, että miten pääsemme takaisin maailman kärkeen koulutuksessa.

Eduskunnan valiokuntapaikat eivät ole vielä Vuornoksella tiedossa. Hän kertoo haluavansa valiokuntiin, joissa tapahtuu mahdollisimman paljon.

Sote-valiokunta kiinnostaa?

– Kyllä, Vuornos vastaa ja naurahtaa päälle.