SDP vaati eduskunnassa lisää poliiseja – ministeri Risikon mukaan muuttuva alkoholilainsäädäntökin lisää poliisien tarvetta

Kuva: Lehtikuva / Jarno Mela

Satamien turvatoimia käsittelevä lakiesitys kääntyi perjantaina eduskunnassa huoleen poliisien määrästä. Asian nosti esille SDP:n kansanedustaja Pia Viitanen.

Viitanen totesi, että talouskehyksessä esitetyt poliisien toimintamäärärahat eivät riitä alkuunkaan niihin hallituksen tavoitteisiin poliisimiesten lukumäärässä.

– Eli tilannehan on se, että hallitus tavoittelee noin 7 000 poliisimiehen lukumäärää tulevina vuosina ja käytännössä ihan oikeasti ne rahat, mitä tähän on varattu, tulevat asiantuntijoiden mukaan riittämään noin 6 500 poliisimiehen määrään, Viitanen sanoi.

Viitanen painotti, että sosiaalidemokraattien mielestä kipuraja menee 7 200:n paikkeilla.

Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman (sd.) totesi, että viime vaalikaudella perussuomalaiset olivat sitä mieltä, että mikäli poliisien määrä laskee alle 7 500:n, hallitus pitäisi kaataa. Lindtman kyselikin monta kertaa, pitäisikö hallitus nyt kaataa, jos mennään luvun alle.

Perussuomalaisten kansanedustaja Leena Meri (ps.) totesi, että poliisien koulutuspaikkoja on hänen ymmärtääkseen lisätty.

– En oikein ymmärrä sitä, miksi hallitus pitäisi nyt kaataa. Se ei varmastikaan edesauttaisi meidän taloudellista tilannettamme eikä varsinkaan poliisien resursseja, Meri sanoi.

”Toivon teille menestystä kehysriiheen.”

Sisäministeri Paula Risikko (kok.) vastasi, että viime syksynä hänen tullessaan tehtävään tuli tieto, että määräaikaisia poliisihenkilöitä jouduttaisiin sanomaan irti vuodenvaihteessa 200. Näille saatiin kuitenkin lisärahoitus.

– Ja nyt on tarkoitus sitten viedä tämä pysyvänä myöskin sinne kehyksiin, sisäministeri ilmoitti.

– Selonteossa, joka annettiin viime vuoden toukokuulla, todettiin näin, että poliisihenkilöiden määrän pitää pysyä vähintään 7 000:na. Ja tässä kerron teille, että tällä hetkellä meillä poliisihenkilöiden määrä on noin 7 200. Henkilökohtaisesti ja sisäministeriönä me olemme määritelleet, että se tavoite pitää nostaa 7 200:aan, Risikko sanoi ja sai tästä kiitos sosialidemokraateilta.

Hän totesi myös, että toimintaympäristö on muuttunut hallituksen perustamisen jälkeen. Hän lisäsi sen muuttuneen myös siksi, että on sovittu alkoholilainsäädännön uudistuksesta. Risikon mukaan tuo automaattisesti tarvetta poliisihenkilöiden lisäämisen, jos alkoholin saatavuus lisääntyy.

Turvallisuusympäristössämme myös terrorismin uhka on kasvanut.

Kansanedustaja Eero Heinäluoma (sd.) muistutti, että 200 poliisin määrärahan lisäys on väliaikainen.

– Eli jos sitä ei tule lisää, ollaan tässä samassa tilanteessa sitten ensi syksynä uudelleen, kun budjettia käsitellään. Toivon teille menestystä kehysriiheen tämän asian hoitamisessa, hän sanoi ministeri Risikolle.

Tolvanen: Tilanne ei ihan niin synkkä kuin tilastot osoittavat.

Poliisikansanedustaja Kari Tolvanen (kok.) kehui puoluetoveriaan Risikkoa 200 poliisin määrärahasta ja totesi, että 7 200 poliisin lisäksi myös suojelupoliisissa on 300 poliisia.

Tolvasen mukaan parhaina päivinä Suomessa oli 7800 poliisi suojelupoliisi mukaan lukien.

– Tilanne on huonontunut mutta ei ole ihan niin synkkä kuin mitä tilastot osoittavat, hän sanoi ja painotti pitkäjänteisyyttä poliisien määrässä, jotta se olisi tyydyttävällä tasolla.

Asiaa käsittelee parlamentaarinen työryhmä, jonka puheenjohtaja Tolvanen on. SDP:n kansanedustaja Mika Kari on varapuheenjohtaja.

Kari kertoi, että poliisiylijohtajalta saamansa tiedon mukaan 2020-luvun puolella pitäisi tavoitella 7 850 poliisia, jotta poliisi voi hoitaa lakisääteiset tehtävänsä.

Risikko alkoholilainsäädännön uudistuksesta: Tulee poliisien tarvetta.

Kansanedustaja Pia Viitanen tarttui ministeri Risikon puheeseen alkoholilainsäädännön uudistuksesta ja sen tuomasta poliisien lisätarpeesta.

– Tietenkin seuraava kysymys kuuluu, aiotaanko nyt kenties peruuttaa sen alkoholilainsäädännön uudistuksen osalta niin, että emme joutuisi näihin tilanteisiin. Minkätyyppistä keskustelua hallituksella kaiken kaikkiaan tämän suhteen on ollut? Se olisi mielenkiintoista tietää.

Myös Eero Heinäluoma totesi myös, että hänellä jäi soimaan korviin ministeri Risikon tieto siitä, että tämä valmentautuu poliisien tehtävien lisääntymiseen alkoholilain muutoksen johdosta.

– Mehän tiedämme kansanterveyspuolen arvioita, joita asiantuntijat ovat esittäneet, että on tulossa useita tuhansia kuolemia tämän johdosta, että saatavuutta, myyntiä ja markkinointia hyvin dramaattisesti lisätään. Ymmärrän, että panimoteollisuus on riemuissaan, mutta sitten kansanterveyspuoli ja ihmisten tähän liittyvä terveys on vähän toinen juttu, Heinäluoma sanoi.

– Jos tämä sama ilmiö toimii sitten poliisipuolella, että käydään valtaisa kamppailu, saadaan vähän lisää rahaa, että voidaan poliisien määrän laskua yrittää pysäyttää, mutta sitten siitä alkaa valua uusiin häiriökäyttäytymisilmiöihin, niin eihän se ratkaise tätä ihmisten turvallisuudentunnetta. Joten kun ministeri Risikolla selvästi on vaikutusmahdollisuuksia, niin toivoisin, että hän miettisi vielä, onko näkökohtia, jotka puoltaisivat sitä, että tätä alkoholilakiasiaa mietittäisiin uusiksi, Heinäluoma jatkoi.

Risikko vastasi, että saatavuus, hinta ja valistus ovat asiat, joilla alkoholiongelmia taklataan.

– Kun saatavuus lisääntyy, tarvitaan sitten myöskin ennalta estävää toimintaa siihen, että ongelmat eivät lisäänny siellä puolella. Siellä tulee terveysongelmia, siellä tulee poliisien tarvetta ja niin edelleen. Tämä pitää lainsäätäjän ymmärtää, kun tällaisia päätetään: vaikutusten arviointi, Risikko lisäsi.

Keskustelua aiheesta

Tarja Filatov järkyttyi natsien marssista: ”En kyennyt kirjoittamaan sanaakaan, koska asia tuntui niin absurdilta”

Kuva: Kari Hulkko

SDP:n kansanedustaja, entinen työministeri Tarja Filatov kommentoi Facebook-päivityksessään viime päivien keskustelua uusnatsien marssista Tampereella.

Filatovin mukaan hän ei kyennyt kirjoittamaan aiemmin sanaakaan, koska asia tuntui niin absurdilta.

”Edellisellä viikolla eduskuntaan oli jaettu vastarintaliikkeen kirjanen, joka oli ihan sitä itseänsä, Hitler-linjaa.”

Filatov palauttaa mieleen saksalaisen teologin Martin Niemöllerin kuuluisat sanat.

”Ensin ne tulivat hakemaan kommunistit, ja en puhunut mitään koska en ollut kommunisti.

Sitten ne tulivat hakemaan ammattiyhdistysihmiset, ja en puhunut mitään koska en ollut ammattiyhdistyksessä.

Sitten ne tulivat hakemaan juutalaiset, ja en puhunut mitään koska en ollut juutalainen.

Sitten ne tulivat hakemaan minut, ja silloin ei enää ollut ketään joka olisi puhunut puolestani.”

Vuonna 1892 syntynyt Niemöller päätyi itsekin natsien keskitysleireille toisen maailmansodan aikana, mutta selvisi ja kuoli Länsi-Saksassa vuonna 1984.

”Kauneinta sinussa on luonto ja metrojunan häivähdys puiden takana” – Heinäluoma suitsuttaa kotikulmiaan Kirkko ja kaupunki-lehdessä

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
Eero Heinäluoma toivoo Mellumäen säilyttävän yhteisöllisyyden ja naapurista välittämisen kulttuurin.

Kansanedustaja Eero Heinäluoma (sd.) on asunut Helsingin Mellunmäessä 1990-luvun alusta alkaen.

Heinäluoma kertoo suhteestaan itähelsinkiläiseen noin 8 500 asukkaan pienkerrostalovaltaiseen alueeseen Kirkko ja kaupunki -lehden Rakas lähiö -sarjassa, jossa eri alojen tunnetut ihmiset kertovat kotilähiöstään.

– Vuonna 1991 muutimme nykyiselle asuinseudulle. Mellunmäki oli sellainen rauhallinen, tavallaan arvostettu lähiö, Heinäluoma kertoo juttuun liittyvällä videolla.

– Se oli niin sanotusti haluttu paikka, hän muistelee.

Vaikka Mellunmäessäkin on muutoksia tapahtunut, rauhallisuus ja luonto ovat siellä edelleen läsnä.

Heinäluoma kuvaa mellunmäkeläisiä vastaanottavaisiksi ja ystävällisiksi. Ihmiset välittävät toisistaan.

– Kyllä täällä on hyvä meininki ja elää yhteishenki edelleeen, hän kehuu.

Annetun lauseenalun Kauneinta sinussa on hän jatkaa: kesäinen luonto ja oranssisen metrojunan vilahdus puiden välistä.

Eero Heinäluoman parhaat muistot Mellunmäestä liittyvät siihen aikaan, kun hän vietti aikaa leikkipuistossa lastensa kanssa.

Tuomioja Ylelle: ”On hyvin kyseenalaista, että Jemenin sotaan osallistuviin maihin on viety aseita”

Kuva: Lehtikuva

Lähi-idän osuus Suomen sotatuoteviennistä nousi viime vuonna uuteen ennätykseen, kertoo maanantaina julkaistu raportti.

Suomalaisen SaferGlobe-ajatushautomon raportin mukaan kolmen Lähi-idän maan osuus sotatuoteviennistä oli viime vuonna liki 63 prosenttia. Se on enemmän kuin kertaakaan aiemmin vuodesta 2002 alkavan tilastoinnin aikana, raportissa todetaan.

Kansanedustaja Erkki Tuomiojan (sd.) mielestä Lähi-itään suuntautuvassa aseviennissä on suuria ongelmia.

– Lähi-idässä ei ole juurikaan demokratioita, eikä ole juurikaan sellaisia maita, jotka eivät olisi jossain konfliktissa osapuolena joko suoraan tai epäsuorasti. Näin ollen on hyvin kyseenalaista, että esimerkiksi Jemenin sotaan osallistuviin maihin, kuten Saudi-Arabiaan ja Arabiemiraatteihin on viety aseita, Tuomioja kommentoi Yle Uutisille tänään.

Kaikkiaan Suomen aseviennin arvo on raportin mukaan kaksinkertaistunut vuosina 2002–2016.

Kun Tuomioja itse aiemmin toimi ulkoministerinä, asevienti puhutti ja joskus myös äänestytti hallituksessa.

– Yksi tapaus on, jossa hallitus päätti äänestyksen jälkeen toisin kuin ulkoministeriö oli lausunnossaan esittänyt vientiluvan myöntämisestä Saudi-Arabiaan. Minusta se oli silloin virhe ja on sitä edelleen, Tuomioja sanoo.

Tuomiojan mielestä aseviennin sääntöjä pitäisi kunnioittaa.

– Pidetään kiinni niistä periaatteista, että suomalaisia aseita ei päädy konfliktien osapuolten käsiin eikä niitä käytetä ihmisoikeusloukkauksiin ei suoraan eikä epäsuorasti, hän määrittelee linjan Ylelle.

Viime vuonna suurin osa Suomen sotatuoteviennistä suuntautui kolmeen Lähi-idän toimijaan.

”Minusta se oli silloin virhe ja on sitä edelleen.”

Paavo Arhinmäki on tyrmistynyt Suomen kasvavasta asekaupasta Lähi-itään. (Kuva: Lehtikuva/Markku Ulander)

Vasemmistoliiton kansanedustaja Paavo Arhinmäki pitää moraalittomana kasvavaa asekauppaamme Lähi-itään ja erityisesti Arabiemiirikuntiin, joka on sotinut maaliskuusta 2015 lähtien Jemenin shiialaisia huthikapinallisia vastaan osana Saudi-Arabian johtamaa liittoumaa.

Arhinmäen mukaan näyttää myös siltä, että asekauppaa Lähi-idän alueelle halutaan kasvattaa, sillä Patria tavoittelee parhaillaan uutta suurta kauppaa Qatarin kanssa.

– Suomen aseviennin on oltava vastuullisempaa ja kestävämpää. Suomi ei voi viedä aseita sotaa käyviin ja ihmisoikeuksia loukkaaviin maihin. Suomen tulee edistää Lähi-idän vakautta lopettamalla aseviennit Arabiemiraatteihin ja Saudi-Arabiaan, Arhinmäki toteaa tiedottessaan.

Sekä Tuomioja että Arhinmäki ovat eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan jäseniä.

”Poikakin on aina oikeassa” – Laatunen niputti tarinalla Wahlroosin asiantuntijuuden

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen
Björn Wahlroosin (kuvassa) perustuslakinäkemykset eivät vakuuta EK:n eläkkeellä olevaa työmarkkinajohtajaa Lasse Laatusta. Laatunen on itse juristi.

Talousvaikuttaja Björn Wahlroos esittää tänään ilmestyvässä Elinkeinoelämän valtuuskunnan Evan Hiljainen vallankumous -pamfletissa lukuisia perustuslain kehitysehdotuksia.

Esimerkiksi lakien perustuslaillisuuden arviointi pitäisi antaa erilliselle perustuslakituomioistuimelle tai korkeimmalle oikeudelle. Wahlroos on myös huolestunut siitä, että valiokunta on riippuvainen ulkopuolisten asiantuntijoiden käytöstä.

Tänään julkaistiin myös tutkija Matti Hirvolan (Kalevi Sorsa -säätiö) tutkimus Luottamuksen loppu? Sipilän hallituksen työmarkkinapolitiikasta.

EK:n eläkkeellä olevalta työmarkkinajohtajalta Lasse Laatuselta kysyttiin julkaisutilaisuudessa kantaa Wahlroosin näkemyksiin.

Laatunen oli lehtitietojen varassa. Hän kertoi kuitenkin tarinan 1980-luvulla kokoontuneesta työryhmästä, jota veti Nalle Wahlroosin isä Bror ”Buntta” Wahlroos.

Laatunen kertasi, miten Nalle (Björn Wahlroos) oli vasta silloin tulossa ensi kertoja julkisuuteen. Muoviteollisuuden toimitusjohtaja kysyikin Buntalta, oliko Nalle tämän poika.

– Buntta vastasi, että on, ja poikakin on aina oikeassa. Kun tänään lehdestä luin että Nalle Wahlroos on myös perustuslakiasiantuntija, jossain määrin se tietysti yllätti. Mutta kun muistin Buntan sanat, ajattelin, että näinhän se tietysti on, Laatunen tarinoi.

”Kansanedustajat eivät hallitse tehtäväänsä.”

Laatunen itse ei usko siihen, että suomalaista politiikkaa voitaisiin rakentaa sen varaan, että perustuslakia lähdetään muuttamaan nopeissa sykleissä. Perustuslain pitää pikemminkin elää vuosikymmeniä, jotta se tulee koetelluksi.

– Toistaiseksi ei ole keksitty parempaa perustuslain mittaaamisen tapaa kuin nykyinen perustuslakivaliokunta. Puolueet voivat katsoa peiliin, jos asiantuntijat pyörittävät perustuslakivaliokuntaa. Sehän on vain osoitus siitä, että valiokunnan jäsenet, kansanedustajat eivät hallitse tehtäväänsä. Jäsenillä pitää olla niin hyvä juridinen osaaminen, että he pystyvät argumenteillaan kyseenalaistamaan oikeustieteen asiantuntijoiden esiinnostamat seikat.

Laatusen mielestä tilanne ei paranisi yhtään sillä, että korkeimmasta oikeudesta tehtäisiin perustuslain tulkitsija tai luotaisiin erillinen perustuslakituomioistuin.

– Ei se viisaus siellä ole sen enempää. Etukäteiskontrolli on toimiva. Olen tässä Wahlroosin kanssa eri mieltä.

Tutkija Matti Hirvola painottaa, että puolueiden pitää kantaa vastuu siitä, ketä perustuslakivaliokuntaan nimetään ja siitä että heillä on riittävä osaaminen.

Perinteisesti perustuslakivaliokunnan paikat ja puheenjohtajuus on mielletty merkittäviksi paikoiksi.

– Tämä ei ehkä ole täysimääräisesti toteutunut viimeisten eduskuntavaalien jälkeen, Hirvola kuitenkin toteaa.

Koska valiokunnan arvostus on laskenut, hän arvioi asiantuntijoiden roolin vahvistuneen.

– Puolueiden pitää miettiä asiaa uudemman kerran, Hirvola summaa.

Sipilän hallituksen suosio pomppasi kyselyssä, joskin korkea se ei ole vieläkään

Kuva: Lehtikuva / Mikko Stig

Noin kolmasosa suomalaisista arvioi Juha Sipilän (kesk.) hallituksen onnistuneen tehtävissään vähintään melko hyvin.

Kansalaisten arvio hallituksen toiminnasta on hieman kirkastunut, sillä viime vuonna vastaavaan aikaan hieman yli neljännes arvioi hallituksen onnistuneen melko hyvin tai hyvin.

Kantar TNS:n perinteisessä puoluebarometrissä keskustan kannattajat ovat tyytyväisempiä hallituksen toimintaan kuin kokoomuksen kannattajat. Keskustalaisista 20 prosenttia arvioi hallituksen toiminnan hyväksi ja 63 prosenttia melko hyväksi. Kokoomuslaisten keskuudessa vastaavat luvut ovat 11 ja 59 prosenttia.

Hallituksen arvosana on lähellä pitkän ajan keskiarvoa. Kantar TNS on kysynyt puoluebarometrissaan vastaavia tietoja toukokuusta 1991 alkaen.

Oppositiopuolueiden kannattajat suhtautuvat tietenkin hallitukseen kriittisemmin. Yli neljä viidesosaa perussuomalaisten, SDP:n, vasemmistoliiton ja vihreiden kannattajista suhtautuu hallitukseen kriittisesti.

Suomalaiset suhtautuvat puolueista myönteisimmin vihreisiin, johon lähes puolet vastanneista suhtautuu erittäin tai melko positiivisesti. Seuraavaksi myönteisimmin suhtaudutaan kokoomukseen ja SDP:hen.

Kantar TNS:n kyselyyn vastasi 2.–9. lokakuuta 1 227 suomalaista, jotka edustavat 15–74-vuotiaita. Äänestämistä koskevat kysymykset esitettiin äänestysikäisille.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta