Turva – Hymy
Tyomies

SDP vaati eduskunnassa lisää poliiseja – ministeri Risikon mukaan muuttuva alkoholilainsäädäntökin lisää poliisien tarvetta

Kuva: Lehtikuva / Jarno Mela

Satamien turvatoimia käsittelevä lakiesitys kääntyi perjantaina eduskunnassa huoleen poliisien määrästä. Asian nosti esille SDP:n kansanedustaja Pia Viitanen.

Viitanen totesi, että talouskehyksessä esitetyt poliisien toimintamäärärahat eivät riitä alkuunkaan niihin hallituksen tavoitteisiin poliisimiesten lukumäärässä.

– Eli tilannehan on se, että hallitus tavoittelee noin 7 000 poliisimiehen lukumäärää tulevina vuosina ja käytännössä ihan oikeasti ne rahat, mitä tähän on varattu, tulevat asiantuntijoiden mukaan riittämään noin 6 500 poliisimiehen määrään, Viitanen sanoi.

Viitanen painotti, että sosiaalidemokraattien mielestä kipuraja menee 7 200:n paikkeilla.

Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman (sd.) totesi, että viime vaalikaudella perussuomalaiset olivat sitä mieltä, että mikäli poliisien määrä laskee alle 7 500:n, hallitus pitäisi kaataa. Lindtman kyselikin monta kertaa, pitäisikö hallitus nyt kaataa, jos mennään luvun alle.

Perussuomalaisten kansanedustaja Leena Meri (ps.) totesi, että poliisien koulutuspaikkoja on hänen ymmärtääkseen lisätty.

– En oikein ymmärrä sitä, miksi hallitus pitäisi nyt kaataa. Se ei varmastikaan edesauttaisi meidän taloudellista tilannettamme eikä varsinkaan poliisien resursseja, Meri sanoi.

”Toivon teille menestystä kehysriiheen.”

Sisäministeri Paula Risikko (kok.) vastasi, että viime syksynä hänen tullessaan tehtävään tuli tieto, että määräaikaisia poliisihenkilöitä jouduttaisiin sanomaan irti vuodenvaihteessa 200. Näille saatiin kuitenkin lisärahoitus.

– Ja nyt on tarkoitus sitten viedä tämä pysyvänä myöskin sinne kehyksiin, sisäministeri ilmoitti.

– Selonteossa, joka annettiin viime vuoden toukokuulla, todettiin näin, että poliisihenkilöiden määrän pitää pysyä vähintään 7 000:na. Ja tässä kerron teille, että tällä hetkellä meillä poliisihenkilöiden määrä on noin 7 200. Henkilökohtaisesti ja sisäministeriönä me olemme määritelleet, että se tavoite pitää nostaa 7 200:aan, Risikko sanoi ja sai tästä kiitos sosialidemokraateilta.

Hän totesi myös, että toimintaympäristö on muuttunut hallituksen perustamisen jälkeen. Hän lisäsi sen muuttuneen myös siksi, että on sovittu alkoholilainsäädännön uudistuksesta. Risikon mukaan tuo automaattisesti tarvetta poliisihenkilöiden lisäämisen, jos alkoholin saatavuus lisääntyy.

Turvallisuusympäristössämme myös terrorismin uhka on kasvanut.

Kansanedustaja Eero Heinäluoma (sd.) muistutti, että 200 poliisin määrärahan lisäys on väliaikainen.

– Eli jos sitä ei tule lisää, ollaan tässä samassa tilanteessa sitten ensi syksynä uudelleen, kun budjettia käsitellään. Toivon teille menestystä kehysriiheen tämän asian hoitamisessa, hän sanoi ministeri Risikolle.

Tolvanen: Tilanne ei ihan niin synkkä kuin tilastot osoittavat.

Poliisikansanedustaja Kari Tolvanen (kok.) kehui puoluetoveriaan Risikkoa 200 poliisin määrärahasta ja totesi, että 7 200 poliisin lisäksi myös suojelupoliisissa on 300 poliisia.

Tolvasen mukaan parhaina päivinä Suomessa oli 7800 poliisi suojelupoliisi mukaan lukien.

– Tilanne on huonontunut mutta ei ole ihan niin synkkä kuin mitä tilastot osoittavat, hän sanoi ja painotti pitkäjänteisyyttä poliisien määrässä, jotta se olisi tyydyttävällä tasolla.

Asiaa käsittelee parlamentaarinen työryhmä, jonka puheenjohtaja Tolvanen on. SDP:n kansanedustaja Mika Kari on varapuheenjohtaja.

Kari kertoi, että poliisiylijohtajalta saamansa tiedon mukaan 2020-luvun puolella pitäisi tavoitella 7 850 poliisia, jotta poliisi voi hoitaa lakisääteiset tehtävänsä.

Risikko alkoholilainsäädännön uudistuksesta: Tulee poliisien tarvetta.

Kansanedustaja Pia Viitanen tarttui ministeri Risikon puheeseen alkoholilainsäädännön uudistuksesta ja sen tuomasta poliisien lisätarpeesta.

– Tietenkin seuraava kysymys kuuluu, aiotaanko nyt kenties peruuttaa sen alkoholilainsäädännön uudistuksen osalta niin, että emme joutuisi näihin tilanteisiin. Minkätyyppistä keskustelua hallituksella kaiken kaikkiaan tämän suhteen on ollut? Se olisi mielenkiintoista tietää.

Myös Eero Heinäluoma totesi myös, että hänellä jäi soimaan korviin ministeri Risikon tieto siitä, että tämä valmentautuu poliisien tehtävien lisääntymiseen alkoholilain muutoksen johdosta.

– Mehän tiedämme kansanterveyspuolen arvioita, joita asiantuntijat ovat esittäneet, että on tulossa useita tuhansia kuolemia tämän johdosta, että saatavuutta, myyntiä ja markkinointia hyvin dramaattisesti lisätään. Ymmärrän, että panimoteollisuus on riemuissaan, mutta sitten kansanterveyspuoli ja ihmisten tähän liittyvä terveys on vähän toinen juttu, Heinäluoma sanoi.

– Jos tämä sama ilmiö toimii sitten poliisipuolella, että käydään valtaisa kamppailu, saadaan vähän lisää rahaa, että voidaan poliisien määrän laskua yrittää pysäyttää, mutta sitten siitä alkaa valua uusiin häiriökäyttäytymisilmiöihin, niin eihän se ratkaise tätä ihmisten turvallisuudentunnetta. Joten kun ministeri Risikolla selvästi on vaikutusmahdollisuuksia, niin toivoisin, että hän miettisi vielä, onko näkökohtia, jotka puoltaisivat sitä, että tätä alkoholilakiasiaa mietittäisiin uusiksi, Heinäluoma jatkoi.

Risikko vastasi, että saatavuus, hinta ja valistus ovat asiat, joilla alkoholiongelmia taklataan.

– Kun saatavuus lisääntyy, tarvitaan sitten myöskin ennalta estävää toimintaa siihen, että ongelmat eivät lisäänny siellä puolella. Siellä tulee terveysongelmia, siellä tulee poliisien tarvetta ja niin edelleen. Tämä pitää lainsäätäjän ymmärtää, kun tällaisia päätetään: vaikutusten arviointi, Risikko lisäsi.

Keskustelua aiheesta

”Päiväkodin ovet ovat kuin pyöröovet” – sd-kansanedustaja: Varhaiskasvatuksen kentältä tästä tulee valtavasti palautetta

Kuva: Jukka-Pekka Flander
SDP:n kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta.

Vuonna 2016 tehtiin heikennyksiä varhaiskasvatukseen: päivähoito-oikeutta rajattiin 20 tuntiin viikossa ja lapsiryhmiä suurennettiin.

– Nämä muutokset ovat huonontaneet merkittävästi varhaiskasvatuksen laatua, ja samalla varhaiskasvatusikäisten lasten koulutuksellinen tasa-arvo on alkanut heikentyä, kansanedustaja, sivistysvaliokunnan jäsen Eeva-Johanna Eloranta (sd.) harmittelee.

Hallituksen päätös rajata subjektiivisen päivähoito-oikeutta 20 tuntiin viikossa antaa lasten vanhemmille ja kunnille mahdollisuuden määritellä varhaiskasvatuspalvelujen käytön niin, että lapset ovat toiminnassa joko päivittäin, pari kokonaista päivää tai 2-3 päivää viikossa.

Päiväkodin lapsiryhmässä on samanaikaisesti sekä kokopäivätoiminnassa olevia lapsia, 2-3 päivää viikossa olevia lapsia tai osapäivätoiminnassa olevia lapsia.

– Voimassa olevan lasten päivähoitoasetuksen mukaan ja henkilöstön ja lasten välisen suhdeluvun laskentatavan mukaan päiväkodin lapsiryhmäkoko voi nousta siis jopa 30 lapseen, Eloranta toteaa.

Eloranta kertoo, että varhaiskasvatuksen kentältä tulee tästä valtavasti palautetta.

– Päiväkodin ovet ovat kuin pyöröovet, lapset ja tulevat ja menevät pitkin päivää. Tämä aiheuttaa levottomuutta ja vaikeuttaa lasten kaverisuhteiden muodostumista. Toisaalta lapset saattavat osallistuvat päiväkodin ryhmätoimintaan niin epämääräisesti, eri kelloaikoina, että tavoitteellisen, tuloksellisen, yksilöllisen ja vaikuttavan pedagogisen varhaiskasvatuksen toteuttaminen tuottaa henkilöstölle lähes mahdottoman tehtävän, Eloranta kertoo.

”Varhaiskasvatuslain 2015 keskeinen päämäärä eli koulutuksellisen tasa-arvon toteutuminen on lähes hukattu.”

Päivähoitolaki muuttui varhaiskasvatuslaiksi 2015. Lain säätämisen yhteydessä eduskunta edellytti, että hallitus seuraa sen kokonaisvaikutuksia ja antaa selvityksen eduskunnan sivistysvaliokunnalle. Valtioneuvoston toimeksiannon mukaisesti Oulun yliopiston tekemässä VakaVai -kartoituksessa selvitettiin varhaiskasvatuksen lainsäädäntöön vuosina 2015 ja 2016 tehtyjen muutosten kokonaisvaikutuksia.

Selvityksen mukaan varhaiskasvatuksen tavoitteet ja henkilöstörakenne eivät kohtaa, Eloranta jatkaa tiedotteessaan.

– Vuoden 2015 varhaiskasvatuslaki korostaa pedagogista toimintaa. Kuitenkin pedagogisen koulutuksen saanut henkilöstö on vähentynyt päiväkodeista, koska yliopistoissa ei ole koulutettu riittävästi lastentarhanopettajia. Nyt opettajakoulutukseen tehdyt lisäykset ovat hyvä alku, mutta vielä täysin riittämättömiä.

VakaVai -selvityksessä käy ilmi, että osapäivätoiminnassa olevat lapset ovat samoissa ryhmissä kokopäivätoiminnassa olevien lasten kanssa.

– Näin myös lapset huomaavat, että he jäävät paitsi joistain ryhmän toiminnoista. Tästä selvityksen mukaan kantoivat syvää huolta muun muassa lasten vanhemmat. Selvitys antaa myös vahvan kuvan, että kuntien varhaiskasvatuspolitiikka on vuoden 2016 lakimuutosten myötä eriytynyt. Varhaiskasvatuslain 2015 keskeinen päämäärä, eli koulutuksellisen tasa-arvon toteutuminen, on lähes hukattu.

Eloranta on tehnyt asiasta kirjallisen kysymyksen hallitukselle.

Sisältö ja jäsenistön toiveet painoivat – Tieteentekijöitä kannustetaan Senaatintorille aktiivimallia vastaan

Kuva: Jari Soini
Kuva: Timo Sparf

Akavalainen Tieteentekijöiden liitto pitää SAK:n järjestämää 2.2. aktiivimalliin kohdistuvaa mielenilmausta perusteltuna ja kannustaa jäsenistöään osallistumaan siihen.

Liiton puheenjohtaja Petri Koikkalainen kertoo, että tiedote on tehty nopeana reaktiona ennen kaikkea liiton jäsenten toiveisiin. Liiton hallitus ei varsinaisesti ollut koolla, mutta asiaa käsiteltiin pikavauhtia hallituksen jäsenten kesken sähköpostitse.

– Tämä on nopea reaktio SAK:n ulostuloon. Jäsenistön kohdalta tuli myös kyselyä, mitä tehdään, voiko mennä. Totesimme, että mielenilmaus on perusteltu, koska olemme muutoinkin sisällöllisesti olleet kriittisiä aktiivimallia kohtaan. Olemme liitto, jossa työttömyys on irtisanomisten takia aika iso asia. Emme koe, että aktiivimalli olisi meidän jäsenien kannalta hyvä tai että työvoimahallinnolla olisi resursseja hoitaa sitä.

Jäsenistöä oli puhuttanut myös Akavan puheenjohtajan Sture Fjäderin ulostulo Demokraatissa. Fjäder kertoi aikovansa esittää Akavan hallitukselle, ettei Akava osallistu mielenilmaukseen. Fjäderin mukaan Akava haluaa välttää asian politisoitumista.

Koikkalainen kertoo, että Fjäderinkin kannanotto sai Tieteentekijöiden liiton jäseniä kyselemään, mitä nyt uskaltaa tehdä. Koikkalainen kuitenkin painottaa, että Fjäder totesi myös, että liitot voivat mennä mukaan mielenilmaukseen.

– Uskon, että hän myös tätä tarkoitti, hän painottaa.

Koikkalainen arvelee, että toiset akavalaiset liitot ovat mielenilmauksessa mukana, toiset eivät, kuten aiemminkin vastaavissa tilanteissa. STTK:n puheenjohtajan Antti Palolan tavoin Koikkalainen muistuttaa, että julkisen sektorin sopimusneuvottelut ovat todennäköisesti juuri mielenilmauksen aikoihin ratkaisuvaiheessa. Sen vuoksikin resurssien sitominen mielenilmauksen varsinaiseen järjestämiseen täydellä voimalla olisi vaikeaa.

”Tanskan malli mutta murto-osalla voimavaroista.”

Petri Koikkalainen toteaa, että tieteentekijöiden kannalta aktiivimalli on huono. Sen välineenä on lähestulkoon pelkkä keppi.

– Kun ihmiset ovat työttömiä työnhakijoita, he lähtökohtaisesti pyrkivät työttömyydestä eroon. Esimerkiksi tutkijat, jotka ovat yliopistosta jääneet työttömiksi hakevat hyvin aktiivisesti ja monipuolisesti töitä. Aktiivimalli, jossa on pelkkä keppi käytössä, on tähän hyvin epämotivoiva keino. Siinä yksilön omalla aktiivisuudella ei ole ratkaisevaa vaikutusta, onnistuuko hän saamaan aktiivimallin edellyttämää koulutusta ja työtä. Malli on sen vuoksi epäoikeudenmukainen, Koikkalainen sanoo.

Hän toteaakin, että mallia olisi helpompi ymmärtää, jos aktiivisuudesta työnhaussa palkittaisiin – sen sijaan että epäonnesta rangaistaan – mikä toimisi porkkanana nopeaan työllistymiseen. Koikkalainen huomauttaa myös, että aktiivimallin esimerkkinä olleeseen Tanskan malliin verrattuna kotoinen mallimme on myös aliresursoitu.

– Aktiivimalli on tietynlainen Tanskan malli mutta murto-osalla voimavaroista, hän summaa.

Sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo katsoo torstaina 18.1. ilmestyvässä Demokraatissa, ettei aktiivimallin ympärillä käyty keskustelu ole nostanut esiin kaikkien palkansaajien työttömyysriskiä ja sitä kuinka laajaa joukkoa aktiivimalli näin ollen koskee.

– Kokonaisuuden kannalta ei ole hyvä, jos esimerkiksi korkean tuottavuuden ja ison palkan työstä työttömäksi joutuneen diplomi-insinöörin kannattaisi työttömyyden alussa mennä lehdenjakajaksi tai puhelinmyyjäksi. Siinä menee yhteiskunnan koulutussatsaus hukkaan, Hiilamo sanoo.

Koikkalainen toteaa allekirjoittavansa Hiilamon väitteen.

SAK järjestää mielenilmaisun 2. helmikuuta kello 11 Helsingissä Senaatintorilla.

”Muuten otetaan hirveä riski” – Rinne Kuntalehdelle: Sote-paketti vaatii EU-käsittelyä

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne vaatii sote-lakipaketin EU-käsittelyä ja ensimmäisten maakuntavaalien siirtoa myöhemmäksi.

– Olen korkeimman hallinto-oikeuden lausunnon kannalla, että lakipaketti pitäisi notifioida. Muuten otetaan hirveä riski, suurimman oppositiopuolueen puheenjohtaja sanoo Kuntalehden haastattelussa (15.1.).

Korkein hallinto-oikeus (KHO) katsoo lausunnossaan (9.1.), että sote-lakipaketti, joka sisältää valinnanvapauden, pitää saattaa EU:n komission käsittelyyn. Se on KHO:n mukaan ainoa oikeudellisesti kestävä menettelytapa.

KHO näkee epäselvyyttä maakuntien liikelaitosten asemassa – eli ovatko ne taloudellisia vai ei-taloudellisia toimijoita ja saavatko ne toiminnassaan EU:n säädöksissä kiellettyä valtion tukea.

Rinne arvioi, että niin sanottu notifikaatioprosessi voisi siirtää uudistusta noin puoli vuotta eteenpäin.

– Sen perusteella myös maakuntavaalit voisi siirtää kevään 2019 eduskuntavaalien yhteyteen, hän sanoo Kuntalehdessä.

Rinteen mukaan maakuntavaalien järjestäminen ensi lokakuussa ei ole järkevää, koska tilanne on nyt niin sekava ja epäselvä.

Hallitus painaa kuitenkin valitsemallaan ladulla. Sote-uudistuksen valmistelussa ei aiota reagoida KHO:n käsitykseen, että lakikokonaisuus pitäisi lähettää EU:n tarkastettavaksi.

Ministeriö katsoo, että sote-uudistuksen valmistelu voi edetä suunnitellussa aikataulussa.

SAK:n suurmielenosoituksen aika ja paikka selvisivät – ilmoittaudu heti

Piispa-soppa sakenee yhä – Johanna Korhonen: ”Heikki Hiilamo on yrittänyt rajoittaa pyrkimystäni selvittää Teemu Laajasalon talousasioita”

Kuva: Lehtikuva / Kimmo Mäntylä
Johanna Korhonen.

Helsingin hiippakuntavaltuuston puheenjohtaja Johanna Korhonen nosti viikko sitten julkisuuteen Helsingin piispan Teemu Laajasalon rahankäytön entisen työantajansa Helsingin seurakuntayhtymän palveluksessa Kallion kirkkoherrana.

Korhonen nosti esille uutena asiana Laajasalon tekemät ostokset Helsingin seurakuntayhtymän luottokortilla, jolla oli ostettu muun muassa matkoja, festivaalilippuja, hotellihuoneita ja samppanjaa. Korhosen mukaan suuri osa kuiteista joko puuttuu tai on muuten puutteellisesti selvitetty.

Korhonen teki selvityspyynnön laajemminkin Laajasalon talousepäselvyyksistä.

Heikki Hiilamo.

 

Muun muassa diakonia- ja yhteiskuntatyön johtajana kirkkohallituksessa toiminut Heikki Hiilamo arvosteli eilen Kotimaa24:ssä voimakkaasti Laajasalon toimintaa kyseenalaistanutta Korhosta. Hiilamo ja Korhonen ovat olleet mukana yhdessä Tulkaa kaikki -liikkeessä.

Hiilamo kirjoitti, että Laajasalon tapauksessa kyse on muustakin kuin talousepäselvyyksistä ja kirkollisverojen vastuullisesta käytöstä.

”Korhonen ei antanut Laajasalolle ennen ”syytekirjelmänsä” julkistamista mahdollisuutta kommentoida väärinkäsityksiä. Pidän menettelyä vääränä ja toimittajaetiikan vastaisena.”

Hiilamo piti outona, ettei Korhonen tuonut Laajasaloa koskevia asioita hiippakuntavaltuuston käsiteltäväksi, eikä informoinut valtuuston jäseniä Laajasalon vastaisista toimistaan.

”Herää kysymys, onko Johanna Korhosen tavoitteena synnyttää mahdollisimman paljon negatiivista julkisuutta Teemu Laajasalon ympärillä ja näin tehdä tämän virkatoimien hoitaminen mahdottomaksi.”

Hiilamo kirjoitti, kuinka Korhonen kannatti syksyllä aktiivisesti Helsingin piispanvaalissa Laajasalolle jo ensimmäisellä kierroksella hävinnyttä ehdokasta.

Korhonen puolestaan sanoo keskiviikkona Demokraatille, että Hiilamon astuttua julkisuuteen hän kokee tarpeelliseksi kertoa julki myös asian taustaa.

– Hiilamo on pitkin syksyä 2017 yrittänyt rajoittaa pyrkimystäni selvittää Laajasalon talousasioita. Hiilamo itse kannatti piispaksi Laajasaloa ja antoi tälle julkisen tukensa olematta vaalissa äänioikeutettu.

Korhonen kertoo tavanneensa Hiilamon Oslon lentokentällä 13. marraskuuta 2017. Parin minuutin keskustelussa Hiilamon viesti tuli Korhosen mukaan täysin selväksi: Hiilamo halusi yksiselitteisesti, että Korhonen lopettaa Laajasalon asioiden penkomisen.

Korhosen mukaan Hiilamo palasi tuohon sattumalta syntyneeseen tapaamiseen 11. tammikuuta yksityisviestillä Facebookissa. Hiilamo viestitti, että hänen mielestään luottamushenkilön tehtävä on eri kuin tutkivan journalistin tehtävä ja että luottamushenkilön tulee toimia myös sen ryhmän luottamuksella, jota hän edustaa.

Korhosen mukaan Hiilamo sanoi mielipiteenään, että Korhonen on aiheuttanut korvaamatonta vahinkoa piispa Laajasalolle, hiippakunnalle ja kirkolle, mutta myös niille tavoitteille, joita he ajoivat aiemmin yhdessä.

Samassa yhteydessä Hiilamo kirjoitti, ettei halua enää olla samalla ehdokaslistalla Korhosen kanssa.

Kaksi päivää myöhemmin 13. tammikuuta Hiilamo viestitti Korhoselle poistaneensa tämän myös Facebook-ystävistään.

Hiilamon tai minun motiivien pohdinta vie huomion sivuun tosiseikoista.

Korhonen muistuttaa, että kirkon hallinto on lain mukaan julkista. Hänen mukaansa jonkinlainen ”salainen” käsittely hiippakuntavaltuuston julkisessa kokouksessa on toimintatapana mahdoton.

– Pidin luonnollisena etenemisjärjestyksenä, että piispa saa kysymykset vastattavikseen ensimmäisenä, ja vastauksia voimme käsitellä luottamuselimissä aikanaan.

Korhonen sanoo, että motiiveja koskeva keskustelu sivuuttaa itse asian.

– Hiilamon tai minun motiivien pohdinta vie huomion sivuun tosiseikoista.

Hiilamo kirjoitti eilen, että Helsingin piispanvaalin jälkipeli hakee likaisuudessa vertaistaan.

Lisätty juttuun lause ”Parin minuutin keskustelussa Hiilamon viesti tuli Korhosen mukaan täysin selväksi: Hiilamo halusi yksiselitteisesti, että Korhonen lopettaa Laajasalon asioiden penkomisen.”