SDP vaati eduskunnassa lisää poliiseja – ministeri Risikon mukaan muuttuva alkoholilainsäädäntökin lisää poliisien tarvetta

Kuva: Lehtikuva / Jarno Mela

Satamien turvatoimia käsittelevä lakiesitys kääntyi perjantaina eduskunnassa huoleen poliisien määrästä. Asian nosti esille SDP:n kansanedustaja Pia Viitanen.

Viitanen totesi, että talouskehyksessä esitetyt poliisien toimintamäärärahat eivät riitä alkuunkaan niihin hallituksen tavoitteisiin poliisimiesten lukumäärässä.

– Eli tilannehan on se, että hallitus tavoittelee noin 7 000 poliisimiehen lukumäärää tulevina vuosina ja käytännössä ihan oikeasti ne rahat, mitä tähän on varattu, tulevat asiantuntijoiden mukaan riittämään noin 6 500 poliisimiehen määrään, Viitanen sanoi.

Viitanen painotti, että sosiaalidemokraattien mielestä kipuraja menee 7 200:n paikkeilla.

Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman (sd.) totesi, että viime vaalikaudella perussuomalaiset olivat sitä mieltä, että mikäli poliisien määrä laskee alle 7 500:n, hallitus pitäisi kaataa. Lindtman kyselikin monta kertaa, pitäisikö hallitus nyt kaataa, jos mennään luvun alle.

Perussuomalaisten kansanedustaja Leena Meri (ps.) totesi, että poliisien koulutuspaikkoja on hänen ymmärtääkseen lisätty.

– En oikein ymmärrä sitä, miksi hallitus pitäisi nyt kaataa. Se ei varmastikaan edesauttaisi meidän taloudellista tilannettamme eikä varsinkaan poliisien resursseja, Meri sanoi.

”Toivon teille menestystä kehysriiheen.”

Sisäministeri Paula Risikko (kok.) vastasi, että viime syksynä hänen tullessaan tehtävään tuli tieto, että määräaikaisia poliisihenkilöitä jouduttaisiin sanomaan irti vuodenvaihteessa 200. Näille saatiin kuitenkin lisärahoitus.

– Ja nyt on tarkoitus sitten viedä tämä pysyvänä myöskin sinne kehyksiin, sisäministeri ilmoitti.

– Selonteossa, joka annettiin viime vuoden toukokuulla, todettiin näin, että poliisihenkilöiden määrän pitää pysyä vähintään 7 000:na. Ja tässä kerron teille, että tällä hetkellä meillä poliisihenkilöiden määrä on noin 7 200. Henkilökohtaisesti ja sisäministeriönä me olemme määritelleet, että se tavoite pitää nostaa 7 200:aan, Risikko sanoi ja sai tästä kiitos sosialidemokraateilta.

Hän totesi myös, että toimintaympäristö on muuttunut hallituksen perustamisen jälkeen. Hän lisäsi sen muuttuneen myös siksi, että on sovittu alkoholilainsäädännön uudistuksesta. Risikon mukaan tuo automaattisesti tarvetta poliisihenkilöiden lisäämisen, jos alkoholin saatavuus lisääntyy.

Turvallisuusympäristössämme myös terrorismin uhka on kasvanut.

Kansanedustaja Eero Heinäluoma (sd.) muistutti, että 200 poliisin määrärahan lisäys on väliaikainen.

– Eli jos sitä ei tule lisää, ollaan tässä samassa tilanteessa sitten ensi syksynä uudelleen, kun budjettia käsitellään. Toivon teille menestystä kehysriiheen tämän asian hoitamisessa, hän sanoi ministeri Risikolle.

Tolvanen: Tilanne ei ihan niin synkkä kuin tilastot osoittavat.

Poliisikansanedustaja Kari Tolvanen (kok.) kehui puoluetoveriaan Risikkoa 200 poliisin määrärahasta ja totesi, että 7 200 poliisin lisäksi myös suojelupoliisissa on 300 poliisia.

Tolvasen mukaan parhaina päivinä Suomessa oli 7800 poliisi suojelupoliisi mukaan lukien.

– Tilanne on huonontunut mutta ei ole ihan niin synkkä kuin mitä tilastot osoittavat, hän sanoi ja painotti pitkäjänteisyyttä poliisien määrässä, jotta se olisi tyydyttävällä tasolla.

Asiaa käsittelee parlamentaarinen työryhmä, jonka puheenjohtaja Tolvanen on. SDP:n kansanedustaja Mika Kari on varapuheenjohtaja.

Kari kertoi, että poliisiylijohtajalta saamansa tiedon mukaan 2020-luvun puolella pitäisi tavoitella 7 850 poliisia, jotta poliisi voi hoitaa lakisääteiset tehtävänsä.

Risikko alkoholilainsäädännön uudistuksesta: Tulee poliisien tarvetta.

Kansanedustaja Pia Viitanen tarttui ministeri Risikon puheeseen alkoholilainsäädännön uudistuksesta ja sen tuomasta poliisien lisätarpeesta.

– Tietenkin seuraava kysymys kuuluu, aiotaanko nyt kenties peruuttaa sen alkoholilainsäädännön uudistuksen osalta niin, että emme joutuisi näihin tilanteisiin. Minkätyyppistä keskustelua hallituksella kaiken kaikkiaan tämän suhteen on ollut? Se olisi mielenkiintoista tietää.

Myös Eero Heinäluoma totesi myös, että hänellä jäi soimaan korviin ministeri Risikon tieto siitä, että tämä valmentautuu poliisien tehtävien lisääntymiseen alkoholilain muutoksen johdosta.

– Mehän tiedämme kansanterveyspuolen arvioita, joita asiantuntijat ovat esittäneet, että on tulossa useita tuhansia kuolemia tämän johdosta, että saatavuutta, myyntiä ja markkinointia hyvin dramaattisesti lisätään. Ymmärrän, että panimoteollisuus on riemuissaan, mutta sitten kansanterveyspuoli ja ihmisten tähän liittyvä terveys on vähän toinen juttu, Heinäluoma sanoi.

– Jos tämä sama ilmiö toimii sitten poliisipuolella, että käydään valtaisa kamppailu, saadaan vähän lisää rahaa, että voidaan poliisien määrän laskua yrittää pysäyttää, mutta sitten siitä alkaa valua uusiin häiriökäyttäytymisilmiöihin, niin eihän se ratkaise tätä ihmisten turvallisuudentunnetta. Joten kun ministeri Risikolla selvästi on vaikutusmahdollisuuksia, niin toivoisin, että hän miettisi vielä, onko näkökohtia, jotka puoltaisivat sitä, että tätä alkoholilakiasiaa mietittäisiin uusiksi, Heinäluoma jatkoi.

Risikko vastasi, että saatavuus, hinta ja valistus ovat asiat, joilla alkoholiongelmia taklataan.

– Kun saatavuus lisääntyy, tarvitaan sitten myöskin ennalta estävää toimintaa siihen, että ongelmat eivät lisäänny siellä puolella. Siellä tulee terveysongelmia, siellä tulee poliisien tarvetta ja niin edelleen. Tämä pitää lainsäätäjän ymmärtää, kun tällaisia päätetään: vaikutusten arviointi, Risikko lisäsi.

Keskustelua aiheesta

Kesäkoulu antaa eväitä uudelle vaikuttajasukupolvelle – vielä ehdit mukaan!

Kuva: Kari Hulkko

Miten digitalisaatio muuttaa työmarkkinoita? Mitä olisi feministinen työmarkkinapolitiikka? Onko kolmikannalla tulevaisuutta? Miten koulutuspolitiikkaa ja sosiaaliturvaa pitäisi uudistaa työelämän kehityksen näkökulmasta?

Ajatuspaja Kalevi Sorsa -säätiö ja Demarinuoret etsivät osallistujia 16.6–18.6.2017 pidettävään työpoliittisen kesäkouluun, jossa tarjotaan osallistujille edellytyksiä osallistua työelämästä käytävään keskusteluun ja rakennetaan uutta työelämäverkostoa.

Kesäkoulu järjestetään Kokouskeskus Kiljavanrannassa, joka sijaitsee noin kymmenen kilometrin päässä Nurmijärven keskustasta.

Työpoliittisen kesäkoulun avaa Social Europe Journalin päätoimittaja ja London Schoolf of Economicsin Henning Meyer, jonka avausluento käsittelee digitalisaatiota, työelämän muutosta ja työllisyyspolitiikkaa.

Kesäkoulussa alustaa myös valtakunnansovittelija Minna Helle.

Voit tutustua ohjelmaan ja hakuohjeisiin täällä: http://sorsafoundation.fi/fi/haku-tyopoliittiseen-kesakouluun-2017/

Keskustelua aiheesta

Persut selittelivät takinkääntöään hallintarekisterilaissa

Kuva: Lehtikuva/Heikki Saukkomaa
Perussuomalaiset käänsivät takkinsa hallintarekisterissä.

Hallintarekisteriä ei ole hyväksytty Suomessa, ja ulkomailla se on nyt tehty kannattamattomaksi silloin, jos omistustiedot eivät ole käytettävissä. Näin vastasi talousvaliokunnan puheenjohtaja Kaj Turunen (ps.), kun eduskunnan kyselytunnilla ihmeteltiin, mitä perussuomalaisille luvattiin puoliväliriihessä, että se kääntyisi vastustamansa hallintarekisterilain puolelle.

– Mukaan tulivat voimakkaat ponnet, joissa edellytetään kotimaista lainsäädäntöä siitä, että (omistus) tiedot saadaan myös ulkomailta. Jos ei saada, niin verotetaan rankasti, Turunen perusteli.
Toistaiseksi valiokunta kuitenkin vain toivoo, että nyt syntyvät porsaanreiät tukitaan mahdollisesti tulevaisuudessa muulla lainsäädännöllä, huomautti valiokunnan jäsen Hanna Sarkkinen (vas.).

– Jostain syystä hallitus ei tuonut eduskunnalle esityksiä, joilla olisi voitu tukkia porsaanreiät jo nyt, ja vaatia suomalaisilta suoraa omistusta myös ulkomaisten arvopaperikeskusten kautta omistettaessa. Norja tekee tällä hetkellä niin, Sarkkinen sanoi.

Turunen kysyi valtiovarainministeri Petteri Orpolta (kok.), pannaanko ponsien edellyttämä lainsäädäntö heti toimimaan.

– Kyllä nämä ponnet laitetaan käyttöön, vastasi Orpo.

SDP:n Antti Rinne tivasi Orpolta, miksi perhevapaiden uudistusta ei käsitelty lainkaan riihessä.

– Perhevapaakysymyksestä on hallituksen sisällä erilaisia näkökulmia. Siitä ei syntynyt ratkaisuja nyt, mutta toivon, että tulevaisuudessa syntyy, Orpo muotoili.

Erityisesti perussuomalaiset ovat vastustaneet uudistusta.

 

Alaikäisten turvapaikanhakijoiden vastaanottopaikkoja vähennetään

Kuva: Lehtikuva/Vesa Moilanen

Suomeen yksin tulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden vastaanottopaikkoja vähennetään lokakuun loppuun mennessä. Maahanmuuttoviraston (Migri) mukaan vähennys on 87 paikkaa.

Toimintansa lopettaa kuusi alaikäisten vastaanottoyksikköä eri puolilla maata. Lopetettavien listalla ovat Helsingissä Karhusaaren ryhmäkoti, Hämeenlinnassa Harvialan ryhmäkoti, Jyväskylässä Vaajakosken ryhmäkoti, Kontiolahden ryhmäkoti, Nurmijärvellä Vantalan ryhmäkoti ja Oulussa Onnelan ryhmäkoti.
Kaikissa Suomen vastaanottokeskuksissa on tällä hetkellä noin 16 000 majoituspaikkaa. Viime vuonna ilmoitettiin yli 22 000 vastaanottopaikan vähennyksistä. Migrin mukaan paikkojen vähentäminen jatkuu, koska turvapaikanhakijoiden määrät ovat vähentyneet. Viraston tavoite on ylläpitää vastaanottokeskuksissa 90 prosentin käyttöaste.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Veteraanipäivän saldo: suuri osa yli 90-vuotiaista sotainvalideista sinnittelee yhä kotonaan

Kuva: Lehtikuva/Martti Kainulainen
92 -vuotiaan, molemmat sodat läpikäynyt Sakari Sippola esitteli mitaleitaan Kansallisen veteraanipäivän valtakunnallisessa pääjuhlassa Lahdessa torstaina 27. huhtikuuta 2017.

Kansanedustaja Harry Wallin (sd.) on jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen sotilasvammalain uudistamisesta. Lain muuttamisella saataisiin laitos saataisiin useampi ikääntynyt sotainvalidi korvattavan laitoshoidon piirin. Sotainvalidien keski-ikä nousee tänä vuonna yli 93 vuoden ja heitä poistuu joukostamme kiihtyvää tahtia.

Tällä hetkellä laitoshoidon korvauksen raja on 20% haitta-aste, mikä on jättänyt monta 10-15 prosentin haitta-asteen sotainvalidia jonottamaan yleisiä laitospaikkoja. Sotainvalidien veljesliitolla olisi kuitenkin resurssit ja kokemus heistä huolehtimiseen.

– Tänäänkin kansallisen veteraanipäivänä juhlapuheissa kiitetään maatamme puolustaneita. Valitettavasti tämän supistuvan joukon kannalta laki ei osoita arvostuksen toteutuvan käytännössä, sanoo Wallin.

Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla oli vuoden 2016 päätteeksi yhteensä 165 sotainvalidia, joista noin kolmanneksella oli 10 % tai 15 % haitta-aste. Suhde lienee samaa suuruusluokkaa koko maassa. Osittaisen laitoshoidon intervallijaksojen avulla on tähän asti tuettu sotainvalideja ja heidän omaisiaan asumaan pidempään omissa asunnoissaan. Etelä-Pohjanmaan sotainvalideista 70 prosenttia asuu vielä omassa kodissaan.

– Toivoisin juhlapuheiden ja arvostuksen siirtyvän myös päätöksentekoon ja itsenäisyyden juhlavuotenamme sodissa vammautuneet sankarimme saavat ansaitsemansa oikeudet ja heidät hoidetaan arvokkaasti viimeisille taipaleilleen, päättää Wallin.

Oikeuskanslerin nimitys siirtyy jälleen kerran – nyt asia siirretään oikeusministeri Häkkäselle

Kuva: Lehtikuva
Juha Sipilän (kesk.) hallitus ei vieläkään osaa päättää, kuka valitaan oikeuskansleri Jaakko Jonkan seuraajaksi.

Oikeuskanslerin nimitys menee uudelle oikeusministerille, kokoomuksen Antti Häkkäselle. Oikeusministerin salkusta luopunut työministeri Jari Lindström (ps.) vahvisti asian torstaina uusien ministerivalintojen jälkeen.

– Haluttiin vielä käydä tämä läpi, koska me tiesimme, että tämä vaihdos tulee. On korrektia käydä myös hänen kanssaan tämä keskustelu, Lindström sanoi.

Nimitys on viivästynyt jo aiemmin muista syistä, eikä uusi oikeuskansleri pääse aloittamaan suunnitellusti toukokuun alussa, jolloin nykyinen oikeuskansleri Jaakko Jonkka jää eläkkeelle. Hän on toiminut tehtävässä vuodesta 2007. Jonkka on pitänyt vuosilomiaan helmikuun alkupuolelta lähtien, ja hänen tehtäviään on hoitanut apulaisoikeuskansleri Risto Hiekkataipale.

Oikeuskanslerin virkaan haki yhteensä yhdeksän ihmistä. Heidän joukossaan olivat muun muassa alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti, apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin ja oikeusneuvos Mikko Puumalainen.
(STT)