x

SDP vaati eduskunnassa lisää poliiseja – ministeri Risikon mukaan muuttuva alkoholilainsäädäntökin lisää poliisien tarvetta

Kuva: Lehtikuva / Jarno Mela

Satamien turvatoimia käsittelevä lakiesitys kääntyi perjantaina eduskunnassa huoleen poliisien määrästä. Asian nosti esille SDP:n kansanedustaja Pia Viitanen.

Viitanen totesi, että talouskehyksessä esitetyt poliisien toimintamäärärahat eivät riitä alkuunkaan niihin hallituksen tavoitteisiin poliisimiesten lukumäärässä.

– Eli tilannehan on se, että hallitus tavoittelee noin 7 000 poliisimiehen lukumäärää tulevina vuosina ja käytännössä ihan oikeasti ne rahat, mitä tähän on varattu, tulevat asiantuntijoiden mukaan riittämään noin 6 500 poliisimiehen määrään, Viitanen sanoi.

Viitanen painotti, että sosiaalidemokraattien mielestä kipuraja menee 7 200:n paikkeilla.

Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman (sd.) totesi, että viime vaalikaudella perussuomalaiset olivat sitä mieltä, että mikäli poliisien määrä laskee alle 7 500:n, hallitus pitäisi kaataa. Lindtman kyselikin monta kertaa, pitäisikö hallitus nyt kaataa, jos mennään luvun alle.

Perussuomalaisten kansanedustaja Leena Meri (ps.) totesi, että poliisien koulutuspaikkoja on hänen ymmärtääkseen lisätty.

– En oikein ymmärrä sitä, miksi hallitus pitäisi nyt kaataa. Se ei varmastikaan edesauttaisi meidän taloudellista tilannettamme eikä varsinkaan poliisien resursseja, Meri sanoi.

”Toivon teille menestystä kehysriiheen.”

Sisäministeri Paula Risikko (kok.) vastasi, että viime syksynä hänen tullessaan tehtävään tuli tieto, että määräaikaisia poliisihenkilöitä jouduttaisiin sanomaan irti vuodenvaihteessa 200. Näille saatiin kuitenkin lisärahoitus.

– Ja nyt on tarkoitus sitten viedä tämä pysyvänä myöskin sinne kehyksiin, sisäministeri ilmoitti.

– Selonteossa, joka annettiin viime vuoden toukokuulla, todettiin näin, että poliisihenkilöiden määrän pitää pysyä vähintään 7 000:na. Ja tässä kerron teille, että tällä hetkellä meillä poliisihenkilöiden määrä on noin 7 200. Henkilökohtaisesti ja sisäministeriönä me olemme määritelleet, että se tavoite pitää nostaa 7 200:aan, Risikko sanoi ja sai tästä kiitos sosialidemokraateilta.

Hän totesi myös, että toimintaympäristö on muuttunut hallituksen perustamisen jälkeen. Hän lisäsi sen muuttuneen myös siksi, että on sovittu alkoholilainsäädännön uudistuksesta. Risikon mukaan tuo automaattisesti tarvetta poliisihenkilöiden lisäämisen, jos alkoholin saatavuus lisääntyy.

Turvallisuusympäristössämme myös terrorismin uhka on kasvanut.

Kansanedustaja Eero Heinäluoma (sd.) muistutti, että 200 poliisin määrärahan lisäys on väliaikainen.

– Eli jos sitä ei tule lisää, ollaan tässä samassa tilanteessa sitten ensi syksynä uudelleen, kun budjettia käsitellään. Toivon teille menestystä kehysriiheen tämän asian hoitamisessa, hän sanoi ministeri Risikolle.

Tolvanen: Tilanne ei ihan niin synkkä kuin tilastot osoittavat.

Poliisikansanedustaja Kari Tolvanen (kok.) kehui puoluetoveriaan Risikkoa 200 poliisin määrärahasta ja totesi, että 7 200 poliisin lisäksi myös suojelupoliisissa on 300 poliisia.

Tolvasen mukaan parhaina päivinä Suomessa oli 7800 poliisi suojelupoliisi mukaan lukien.

– Tilanne on huonontunut mutta ei ole ihan niin synkkä kuin mitä tilastot osoittavat, hän sanoi ja painotti pitkäjänteisyyttä poliisien määrässä, jotta se olisi tyydyttävällä tasolla.

Asiaa käsittelee parlamentaarinen työryhmä, jonka puheenjohtaja Tolvanen on. SDP:n kansanedustaja Mika Kari on varapuheenjohtaja.

Kari kertoi, että poliisiylijohtajalta saamansa tiedon mukaan 2020-luvun puolella pitäisi tavoitella 7 850 poliisia, jotta poliisi voi hoitaa lakisääteiset tehtävänsä.

Risikko alkoholilainsäädännön uudistuksesta: Tulee poliisien tarvetta.

Kansanedustaja Pia Viitanen tarttui ministeri Risikon puheeseen alkoholilainsäädännön uudistuksesta ja sen tuomasta poliisien lisätarpeesta.

– Tietenkin seuraava kysymys kuuluu, aiotaanko nyt kenties peruuttaa sen alkoholilainsäädännön uudistuksen osalta niin, että emme joutuisi näihin tilanteisiin. Minkätyyppistä keskustelua hallituksella kaiken kaikkiaan tämän suhteen on ollut? Se olisi mielenkiintoista tietää.

Myös Eero Heinäluoma totesi myös, että hänellä jäi soimaan korviin ministeri Risikon tieto siitä, että tämä valmentautuu poliisien tehtävien lisääntymiseen alkoholilain muutoksen johdosta.

– Mehän tiedämme kansanterveyspuolen arvioita, joita asiantuntijat ovat esittäneet, että on tulossa useita tuhansia kuolemia tämän johdosta, että saatavuutta, myyntiä ja markkinointia hyvin dramaattisesti lisätään. Ymmärrän, että panimoteollisuus on riemuissaan, mutta sitten kansanterveyspuoli ja ihmisten tähän liittyvä terveys on vähän toinen juttu, Heinäluoma sanoi.

– Jos tämä sama ilmiö toimii sitten poliisipuolella, että käydään valtaisa kamppailu, saadaan vähän lisää rahaa, että voidaan poliisien määrän laskua yrittää pysäyttää, mutta sitten siitä alkaa valua uusiin häiriökäyttäytymisilmiöihin, niin eihän se ratkaise tätä ihmisten turvallisuudentunnetta. Joten kun ministeri Risikolla selvästi on vaikutusmahdollisuuksia, niin toivoisin, että hän miettisi vielä, onko näkökohtia, jotka puoltaisivat sitä, että tätä alkoholilakiasiaa mietittäisiin uusiksi, Heinäluoma jatkoi.

Risikko vastasi, että saatavuus, hinta ja valistus ovat asiat, joilla alkoholiongelmia taklataan.

– Kun saatavuus lisääntyy, tarvitaan sitten myöskin ennalta estävää toimintaa siihen, että ongelmat eivät lisäänny siellä puolella. Siellä tulee terveysongelmia, siellä tulee poliisien tarvetta ja niin edelleen. Tämä pitää lainsäätäjän ymmärtää, kun tällaisia päätetään: vaikutusten arviointi, Risikko lisäsi.

Keskustelua aiheesta

SDP:n puoluevaltuuston jäsenet: Hyviä nimiä riittää presidenttiehdokkaaksi – avoin jäsenvaali saa kannatusta

Kuva: Kuvat Jari Soini
Puoluevaltuuston jäsenet Noora Kettunen ja Joakin Kärkäs uskovat, että neuvoa-antava jäsenäänestys SDP:n presidenttiehdokkaasta aktivoisi kansalaisia.

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne ja puoluevaltuuston puheenjohtaja Sirpa Paatero vakuuttivat, että SDP aikoo asettaa oman presidenttiehdokkaan vuoden 2018 vaaleihin. Tämä kävi selväksi puoluevaltuuston kevätkokouksessa Helsingissä perjantaina.

Presidenttiasia tulee keskusteluun vasta kuntavaalien jälkeen. Rinteen mukaan harkinnassa on useita nimiä. Vahvana nimenä esiin on noussut kerta toisen jälkeen kansanedustaja Eero Heinäluoma, joka jo ehti kieltäytyä kunniasta. Nyt hän on luvannut miettiä asiaa uudelleen.

Puoluevaltuustolla on viimeinen sana aikanaan sanottavana presidenttiehdokkaasta. Demokraatti kysyi valtuuston jäseniltä, kenet itse kukin näkisi mieluiten SDP:n ehdokkaana. Useat muistuttivat siitä, että päällimmäisenä on kuitenkin ensin kuntavaaleissa pärjääminen.

Noora Kettunen ja Joakim Kärkäs Savo-Karjalan piiristä Joensuusta ovat varmoja siitä, kuka pärjäisi presidenttikisassa.

– Kyllähän tuo Eero Heinäluoma varmasti olisi erittäin hyvä vaihtoehto, kun katsoo hänen asiaosaamistaan, persoonaansa ja karismaa, Kettunen perustelee.

Kärkäs on aika samoilla linjoilla.

– Me tarvitsemme vahvan ehdokkaan, joka näkyy ympäri Suomen, on pidetty henkilö ja joka vetoaa erilaisiin ihmisiin.

SDP:n piirissä on väläytelty jäsenvaalia presidenttiehdokkaasta. Nuorten joensuulaisten mielestä neuvoa-antava jäsenäänestys olisi paikallaan. He avaisivat vaalin myös muille kuin SDP:n jäsenille.

– Presidentti on koko kansan keulakuva ja Suomen edustaja. Miksi pitäisi rajoittaa valtaa vain meille jäsenille? On tärkeää välittää sellainen viesti, että jäsenistön ja kansalaisten mielipiteillä on väliä.

Joensuussa käydään kohti kuntavaaleja heidän mukaansa hyvällä vireellä.

– Yhteisen tekemisen meininki näkyy siinäkin, että jos itse ei koe olevansa oikea ehdokas jollekin äänestäjälle, voi hyvin mielin suositella kaveria, Kärkäs huomauttaa.

Voitto Raita-aho.

Voitto Raita-aho Satakunnasta Karvialta kuuluu heihin, jotka eivät olisi pistäneet pahaksi, vaikka SDP ei asettaisi vaaleihin ollenkaan omaa ehdokasta.

– Mutta kun puolueen johto on näin linjannut, kai se on viisasta.

Raita-aho perustelee omaa näkemystään sillä, että istuva presidentti Sauli Niinistö vaikuttaa tällä hetkellä kovin ylivoimaiselta.

– Mutta jos hän ei asettuisi ehdokkaaksi, tilanne olisi ihan uusi, hän pohtii.

Raita-aho huomauttaa, että SDP:n kannatus on nyt hyvällä tolalla ja onnistuessaan SDP:n oma ehdokas voisi hyvinkin olla toisella kierroksella. Omaa mieluisinta ehdokastaan hän ei ole ehtinyt pohtia.

Karvian kunnanvaltuuston puheenjohtajaa askarruttavat enemmän kuntavaalit ja niiden vieminen kunnialla ensin läpi niin omassa kunnassa kuin koko Suomessa.

Mari Lahti.

Turkulainen, Varsinais-Suomen piirin Mari Lahti pitää tärkeänä, että SDP löytää ehdokkaita, jotka pystyvät puhuttelemaan kansalaisia yli puoluerajojen. Ja sellaisia löytyy hänen mielestään löytyy.

– Yksi viisas ihminen, kansanedustaja Jutta Urpilainen, ei valitettavasti ole käytettävissä, Lahti murehtii.

Hän nostaa esille Eero Heinäluoman nimen – joka kertoo kuntavaalien jälkeen viimeisen sanansa – sekä europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natrin ja kansanedustaja Tytti Tuppuraisen.

Lahdella ei ole mitään sitä vastaan, että SDP järjestäisi avoimen vaalin presidentistä.

– Toivon, että puolueessa mentäisiin enemmän tähän suuntaan.

Mutta Lahti muistuttaa kuten moni muukin: eletään kuntavaalit ensin. Turussa SDP:n voima on hänen mielestään siinä, että ehdokkaina on tavallisia ihmisiä, jotka ymmärtävät kansalaisten arjen ongelmat – ja ilotkin.

Anne-Mari Thomassen, Soile Gustafsson ja Paula Werning.

Kolmen naisen kolmikko Anne-Mari Thomassen Pirkanmaalta Kangasalta, Soile Gustafsson Uudenmaan Inkoosta ja Paula Werning Kaakkois-Suomesta Kouvolasta heittävät nimiä kehiin mahdollisina presidenttiehdokkaina.

– Harmi, että Jutta Urpilainen ei lähde, mutta miksei kansanedustaja, Helsingin pormestariehdokas Tuula Haatainenkin voisi olla hyvä ehdokas. Miehistä nostaisin esiin Eero Heinäluoman tai Antti Lindtmanin, eduskuntaryhmän puheenjohtajan, Thomassen listaa.

Gustafssonin mielestä taannoinen puheenjohtajaehdokas Tytti Tuppurainen voisi olla potentiaalinen presidenttiehdokas.

– Ja Urpilaiselta voisi vielä vähän tiedustella, hän esittää.

Naiset korostavat, että nimien nostamisella esiin he eivät ole lyöneet omia kantojaan mitenkään lukkoon.

Werning muistuttaa, että nyt pitää elää tätä hetkeä.

– Hoidetaan yksi homma – kuntavaalit – kuntoon, eikä aleta höntyilemään etukäteen presidentinvaaleista. Varmaan tarvitaan monenlaisia ehdokkaita, vahvoja naisia ja kokeneita miehiä. Mielelläni kuulostelen ihmisten ajatuksia.

Muut naiset nyökyttävät hyväksyvästi.

Kangasalla uskotaan menestykseen kuntavaaleissa: ”Mutta pitää tehdä töitä loppuun saakka, eikä tuudittautua hyvään fiilikseen”, Thomassen huomauttaa.

Gustafssonin kotikunta Inkoo on RKP:n valtakuntaa, mutta SDP yrittää saada pari paikkaa lisää nykyisen neljän lisäksi.

Kouvolassa käytiin hiljattain läpi laaja kuntaliitos ja Werningin mukaan se kummittelee vielä taustalla.

– Ikivanhat kaunat pitäisi unohtaa ja muistaa, että samaa porukkaa ollaan niin Inkeroisissa kuin Kouvolassa, tulee häneltä viisas neuvo.

Ville Nikkinen.

Oulun vaalipiiristä Iistä kotoisin oleva Ville Nikkinen ei ole vielä ehtinyt miettiä presidenttikuvioita ollenkaan. Oma suosikki on vielä haussa.

– Mutta totta kai on tärkeää, että saamme oman ehdokkaamme.

Iissä SDP on valmistautunut hyvin kuntavaaleihin. Nikkinen valittelee, että vaalikamppailua ei oikein saa aikaiseksi. Syy on tämä:

– Valtuusto on niin yksimielinen joka asiasta, ettei löydy oikein asioita, mistä pääsisi kunnolla inttämään, hän naurahtaa.

”Ylijohtaja sortuu joko muunnellun totuuden tarkoitukselliseen levittämiseen tai se kertoo tietämättömyydestä” – kirkolta tiukka palaute sisäministeriölle K&K:ssa

Kuva: Lehtikuva/Martti Kainulainen
Turvapaikanhakijoiden ja mielenosoittajien leiri Helsingin Rautatientorilla.

Sisäministeriön maahanmuutto-osaston ylijohtaja Jorma Vuorio arvosteli tällä viikolla julkisuudessa poliitikkoja, tässä tapauksessa erikseen  oppositiopuolueiden puheenjohtajia, turhan toivon ja väärän viestin antamisesta turvapaikanhakijoille.

Ylijohtajan mukaan poliitikkojen tuki on voinut aiheuttaa ”harhakuvitelmia” mieltään osoittavissa turvapaikanhakijoissa.

Ilta-Sanomien (23.3.) jutussa viitattiin SDP:n, vihreiden, vasemmistoliiton ja RKP:n puheenjohtajien kirjoitukseen Turun Sanomissa (8.3.). Yhteisessä kannanotossa vaadittiin hallitusta palauttamaan tilapäiset oleskeluluvat niille kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneille, jotka eivät suostu palaamaan vapaaehtoisesti.

– Joku saattaa kuvitella, että saa jäädä. Mikään ei tule muuttumaan. Ei tule tilapäistä oleskelulupaa, Vuorio sanoi IS:lle.

Ylijohtaja nosti haastattelussa esille myös kirkon roolin.

Hänen mukaansa seurakunnat avasivat kirkkoja ”kovalla kohinalla hätämajoitustiloiksi”.

– Niihin meni asunnottomia suomalaisia. Minun mielestäni sitä toimintaa olisi voitu jatkaa ja antaa se mahdollisuus asunnottomille suomalaisille, mutta ne luukut pantiin kiinni, kun he näkivät, ettei tule turvapaikanhakijoita.

Sosiaalisessa mediassa tähän tartuttiin hanakasti.  – Vai että asunnottomat suomalaiset eivät kelpaa, mutta mieltä osoittavia kielteisen päätöksen saaneita kyllä hyysätään! Aamuun mennessä hämmästely oli muuttunut Facebook-totuudeksi.

Lauttasaaren kirkkoherra Juha Rintamäki puolestaan hämmästelee Kirkko ja kaupunki -lehdessä sisäministeriön ylijohtajan lausumia.

Helsingin yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtajana toimivan Rintamäen mukaan kommentissa ovat faktat kateissa.

– Ylijohtaja sortuu joko muunnellun totuuden tarkoitukselliseen levittämiseen, tai sitten kommentti kertoo tietämättömyydestä, hän sanoo.

– Toivon, että kysymys on vain lapsuksesta, muuten kysymys on vakavasta asiasta.

Kirkkoherran mukaan ylijohtaja arvostelee kirkkoa paikkansa pitämättömillä tiedoilla asiasta, joka liittyy kirkon tehtävään.

Ylijohtaja on Rintamäen mukaan tervetullut vierailemaan kirkon, Helsingin kaupungin ja Diakonissalaitoksen hätämajoituksessa, joka jatkuu koko ajan.

– Ei kirkko lähtenyt tähän auttaakseen vain yhtä ryhmää vaan kaikkia apua tarvitsevia, hän tähdentää.

Rintamäki sanoo, ettei sekään, ettei paperittomia näkyisi missään, pidä paikkaansa.

Suomalaisten asunnottomien, syrjäytettyjen, köyhien, sairaiden ja vanhusten auttaminen on hänen mukaansa kirkon ja Helsingin seurakuntien jokapäiväistä arkista työtä. Otsikoihin se kuitenkin päätyy harvemmin.

Kirkko ja Kaupunki on Helsingin, Espoon ja Vantaan seurakuntien yhteistyössä julkaisema lehti.

Isät ja äidit huom! Video: Näin SDP muuttaisi suomalaisten perhe-elämää: Duplo-esitys 45 sekunnissa

SDP esitteli oman perhevapaamallinsa tiistaina.

— Esityksessä kummallekin vanhemmalle taataan 3 kuukauden ansiosidonnainen vapaa. Sen lisäksi kuuden kuukauden osuus ansiosidonnaisesta vapaasta on mahdollista jakaa perheen itse valitsemalla tavalla vanhempien kesken. Lisäksi raskausrahalla taataan 28 päivän korotettu tuki heti syntymän yhteydessä. Tämän lisäksi molemmat vanhemmat saavat jaettavakseen haluamallaan tavalla vuoden verran euromääräistä vanhempainrahaa, sanoi mallin valmistelua johtanut SDP:n kansanedustaja, sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Tuula Haatainen.

Entä miltä malli näyttää, jos sen esittää Duplo-palikoilla 45 sekunnissa?

”Parempi kuin kakkara tai prosessikaavio”, Demarinuorten puheenjohtaja Mikkel Näkkäläjärvi havainnollistaa videolla:

Katainen: Britannian kelkka kääntyi täysin EU-puolustuksessa – ”Tukee erittäin voimallisesti”

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari

Euroopan komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen vahvistaa puheet Britannian suunnanmuutoksesta. Maa on alkanut hänen mukaansa yhtäkkiä tukea EU:n puolustusulottuvuuden syventämistä ja kehittämistä erittäin voimallisesti.

– Tähän saakka he ovat vastustaneet sitä erittäin voimallisesti, Katainen sanoi Euroopan komission toimittajille järjestämässä taustatilaisuudessa Helsingissä.

– Britannia on sanonut monessa yhteydessä, että oli tuleva järjestely EU:n ja Britannian kanssa mikä hyvänsä, niin turvallisuusnäkökulmat ja turvallisuuspolitiikka on sellainen, joka menee kaiken yli. Se on niin sanottu iso asia, jossa on yhteiset intressit. He haluavat olla kaikessa yhteistyössä mukana.

Kataisen mukaan Britannia on nyt valmis menemään ”aika pitkälle” EU:n puolustusulottuvuuden kehittämisessä.

– Esimerkiksi se turha pelko Naton ja EU:n päällekkäisyydestä on ruvennut hälventymään, kun Britannia on osoittanut, että eivät hekään näe päällekkäisyyden riskiä.

Kataisella on komission varapuheenjohtajana yhdessä EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikasta vastaavan korkean edustajan Federica Mogherinin kanssa tärkeä rooli, kun EU reflektoi puolustuksen tulevaisuutta. Luvassa on myös esitys puolustusrahastosta, joka on komissiossa Kataisen vastuulla.

”Kaikkea eri mieltä olemista ei pidä leimata populistiseksi.”

Kataiselta kysyttiin myös populismin kasvusta Euroopassa. Hän sanoi törmänneensä Brysselissä joihinkin kysymyksiin siitä, mitä perussuomalaisissa virinnyt Fixit-keskustelu (vrt. Brexit) ja puhe kansanäänestyksestä tarkoittaa.

Katainen pohti laajasti populismia.

– Sekin on hirveän tärkeätä EU:ssa työtä tekeville ja itse kullekin, ettei kaikkia eri mieltä olemista leimata populistiseksi tai vastuuttomuudeksi. Ei siinä ole mitään populistista, jos sanoo, että on parempi erota EU:sta ja elää omin nokkineen, jos sen kertoo, mitä se tarkoittaa ja analysoi sen ja päätyy siitä huolimatta. Jos puhuu puolitotuuksia tällaisista asioista, se on populismia, Katainen sanoi.

Jos Marine Le Pen valittaisiin Ranskan presidentiksi, se olisi Kataisen mukaan pahempi shokki kuin Brexit. Taloudellinen epävakaisuus lisääntyisi.

Huoli demokratian tilasta.

Katainen myönsi olevansa huolissaan demokratian tilasta läntisissäkin maissa. Hän nostaa tässä yhteydessä esiin kaksi asiaa. Ensinnä ovat vaaliprosesseihin liittyvät riskit eli se, että jokin toinen osapuoli sekaantuu niihin joko rahoittamalla puolueita.

– Siis että ulkomaiset tahot rahoittamalla puolueita tai sitten tiedustelupalveluittensa kautta sekaantuvat poliittisiin prosesseihin – tämä on tosi vakava uhka. Jos Eurooppaa haluaa saada sekaisin, niin tehokkainta on puuttua meidän perusarvoihin. Se horjuttaa kaiken sen tavan, millä ongelmiin vastataan, jos luottamus menee demokraattisiin prosesseihin, Katainen huolehti.

Toinen asia on median rooli.

– Ylipäänsä se, jos fakta ja fiktio vielä enemmän alkaa mennä ”tasa-arvoiseksi”, niin on se aika huolestuttavaa demokratian kannalta. Esimerkkejä on läntisissä maissa, missä näitä sekoitetaan. Tulee valeuutisia, jotka ovat liiketoimintaa.

Toisaalta Katainen sanoi myös, että hänen on hyvinn vaikea arvostella uusia haastajia politiikassa.

– Se kuuluu demokratiaan, että syntyy uusia puolueita. Se mikä huolestutta on se, että esimerkiksi ihmisarvojen tai oikeusvaltioperiaatteen kyseenalaistamisesta alkaa tulla salonkikelpoista eli demokratian perusarvojen kyseenalaistaminen alkaa tulla normaaliksi.

– Kyllä se vähän ihmetyttää, minä mietin, että mistä se syntyy. Mistä yhtäkkiä löytyy mieletön määrä ihmisiä, jotka antavat tukensa tällaiselle? Kyllä minä tietyssä määrin olen huolissani, hän jatkoi.

”Valkoisen kirjan kanssa isketty kultasuoneen” – Katainen ilahtui keskusjärjestöjen kannanotosta

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Maaliskuun alussa julkaistu komission valkoinen kirja EU:n tulevaisuudesta on Euroopan komission varapuheenjohtajan Jyrki Kataisen mukaan langennut Suomessa hedelmälliseen maaperään.

Katainen myönsi perjantaina Helsingissä olevansa yllättynyt julkista keskustelua ajavan kirjan menestyksestä ja viittasi torstaina julkaistuun palkansaajakeskusjärjestöjen ja EK:n yhteiseen Euroopan tulevaisuutta käsittelevään kannanottoon. Katainen epäili kannanoton olevan Euroopassa ainutlaatuinen.

– Mainitsen tämän sen takia, että kannanotto on sisällöltään tosi hyvä. Jaan ne tavoitteet hyvin pitkälle. Missään muussa maassa todennäköisesti elinkeinoelämä ja palkansaajajärjestöt eivät pysty samaan. Jotenkin tässä on isketty kultasuoneen valkoisen kirjan kanssa, koska keskustelu on ryöpsähtänyt liikkeelle ihan valtoimenaan, Katainen sanoi komission toimittajille järjestämässä taustatilaisuudessa.

Me aiotaan markkinoida sitä paperia esimerkkinä.

Kataisen mukaan komissio aikoo esitellä suomalaisten työmarkkinakeskusjärjestöjen julkilausumaa ympäri Eurooppaa.

– Me aiotaan markkinoida sitä paperia esimerkkinä siitä miten asian voi hoitaa.

Keskusteluja EU:n tulevaisuudesta viritellään Kataisen mukaan myös sosiaali- ja terveysalan järjestöjen ja yliopistojen toimesta. Keskustelulle on Kataisen mukaan tarvetta.

– Rehellinen vilpitön arvioni on se, että Euroopan yhdessä kehittämisen legitimiteetti on aidosti vaarassa elleivät kansalaiset ja ihmiset ja hallitukset määrittele mitä he haluavat Euroopan tulevaisuudelta.

Kataisen mukaan komission keskustelualoitteen taustalla on esimerkiksi Yhdysvaltain presidentinvaaleista ja Britannian brexit-äänestyksestä herännyt huoli.

– Näitä omituisuuksia on niin paljon, että se alkaa huolestuttamaan ja ehkä vähän pelottamaankin. Voiko saada aikaan edistystä rikkomatta kaikkea, onko kaikki aina pakko rikkoa ennen kuin päästään eteenpäin? Tämä on tässä pohjavireenä.

Torstaina julkaistussa keskusjärjestöjen kannanotossa olivat allekirjoittajina muun muassa SAK, STTK, Akava ja EK.

Keskustelua aiheesta