– Suomalaiset yritykset eivät tosiasiassa ole olleet eriarvoisessa asemassa paikallisen sopimisen mahdollisuuksien kanssa, vaan ne ovat voineet liittyä työnantajaliittoon, jolloin ne ovat pystyneet hyödyntämään työehtosopimusten mahdollistamia joustoja paikallisessa sopimisessa, SDP:n eduskuntaryhmän 1. varapuheenjohtaja Kim Berg huomauttaa tiedotteessa.

Berg muistuttaa työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtajana toimivaa Siréniä siitä, että tämän vapauden kanssa on tullut myös vastuu, sillä työnantajajärjestöt ovat velvollisia myös valvomaan jäsenyritystensä paikallisia sopimuksia.

– Nyt kun hallitus haluaa avata paikallisen sopimisen mahdollisuudet myös järjestäytymättömään kenttään, valvontaelementti jää hyvin vajavaiseksi. Viranomaisilla ei ole tähän missään nimessä riittäviä resursseja, kun niistä on tälläkin hetkellä huutava pula, ja hallitus on vielä kohdistamassa valtionhallintoon jättileikkauksia, Berg sanoo.

Berg muistuttaa, että tähänkin asti työehdoista on voitu sopia työehtosopimuksia paremmin. Hän toteaa myös, ettei hallituksen esityksessä paikalliselle sopimiselle ei ole pystytty laskemaan työllisyysvaikutuksia.

– Laadun, kuten tuotannon tai palvelujen kehittämisen, sijasta tuottavuuden parantamista on lähdetty hakemaan mahdollistamalla työnantajien kilpajuoksu pohjalle. On hyvin kyseenalaista, että työehtojen heikentämisen kautta pystyttäisiin pitkässä juoksussa todella parantamaan tuottavuutta. Tämä ei tule hyödyttämään työntekijöitä eikä kyllä tähän asti hyvin toimineita yrityksiäkään, joiden kilpailuasema tulee heikentymään.

HALLITUKSEN esitys mahdollistaa sen, että luottamusvaltuutettu voi toimia paikallisen sopimuksen sopijaosapuolena luottamusmiehen lisäksi. Bergin mukaan luottamusvaltuutetun käyttäminen paikallisen sopimisen toisena osapuolena työpaikalla ei tuo mukanaan sopimiseen tarvittavaa osaamista, turvaa ja tukea.

– Luottamusmiehet ovat koulutettuja ja heidän takanaan on ollut työntekijäliittojen tuki ja lainsäädännöllinen osaaminen. Vaikka hallituksen esityksessä on kirjaus luottamusvaltuutetun osaamisen turvaamisesta, on se valitettavasti todella epämääräinen ja myös epäuskottava. Tämä tulee kokonaisuudessaan heikentämään työntekijöiden asemaa, jos paikallinen sopimus tehdään luottamusvaltuutetun ja työnantajan kesken, Berg sanoo.

Bergin mukaan on tärkeää ymmärtää, että työlainsäädäntö, johon myös Sirén tiedotteessaan viittaa, on huomattavasti työehtosopimuksia suppeampi.

– Jos yleissitovuus romahtaa, kuten suurena riskinä nyt on, se jättää monet asiat vain lainsäädännön varaan. Siirtyminen työehtosopimusten piiristä lain minimitasolle tulisi heikentämään radikaalisti työntekijöiden työehtojen nykyistä tasoa monella alalla, hän muistuttaa.

Sirénin tiedotteesta Berg löytää kuitenkin yhden myönteisen asian. Sirén sanoo pitävänsä hyvänä, että paikallisen sopimisen edistämisen vastinparina hallitus on luvannut aloittaa jo tänä syksynä selvitystyön henkilöstön hallintoedustuksen vahvistamisesta. Bergin mukaan henkilöstön hallintoedustuksen vahvistaminen on kannatettavaa.

– Hallitus voisi ottaa mallia edustajakollega Lauri Lylyn (sd.) alullepanemasta lakialoitteesta, Berg vinkkaa.

Sirén sanoo tiedotteessa, että suomalainen työelämä ei kaipaa lisää vastakkainasettelua. Bergin mielestä hallituksen olisi syytä katsoa peiliin – sieltä näkyvät hänen mukaansa työmarkkinoilla vastakkainasettelua lisänneen kasvot.

– On valitettavaa, että Suomessa pitkään vallinnutta ja hyvin toiminutta sopimisen ja luottamuksen kulttuuria on lähdetty murentamaan. Kun katsoo hallituksen suunnitelmissa olevia työelämäuudistuksia, huomataan, että ne sisältävät suurelta osin vain työntekijöiden asemaa heikentäviä esityksiä.