– On hätkähdyttävää, että kouluampumisten taustalta löytyy hämmästyttävän usein tekijän kokemaa kaltoinkohtelua, yksin jättämistä ja ulossulkemista, Eloranta toteaa tiedotteessa.

Eloranta nostaa esiin tutkimuksen (Leary, Kowalski, & Smith, 2003), jonka mukaan viidestätoista amerikkalaisesta kouluampujasta kolmetoista oli kokenut yhteisönsä torjuntaa, ulossulkemista tai muunlaista kaltoinkohtelua. Monen motiivina oli ollut nimenomaan se, että he kokivat muiden kohdelleen heitä epäreilusti, kaltoin, jättäneet yksin tai sulkeneen heidät kokonaan näkymättömyyteen.

Eloranta huomauttaa, että sama tulos löytyy suomalaisesta, Jokelan kouluampumista käsittelevästä tutkimuksesta: ”Häntä kiusattiin ja hän koki itsensä ulos suljetuksi. Sekä Sekä koulu että perhe epäonnistuivat hänen integroimisessaan yhteisöön.” (Oksanen, Nurmi, Vuori & Räsänen, 2013)

ELORANTA viittaa myös Kipling Williamsin tutkimukseen ostrakismista eli yhteisöstä ulos sulkemisesta. Se aiheuttaa suurta inhimillistä kipua sekä uhkaa yhteenkuuluvuuden tunteelle, itsetunnolle ja merkityksellisyydelle. Pitkittyessään se voi saada aikaan eristäytymistä, masentuneisuutta, keinottomuutta, toivottomuutta. Viime kädessä se voi Williamsin mukaan vaikuttaa jopa sisäiseen turvallisuuteemme, sillä yhteisöstä ulos suljettu on erityisen altis jopa radikalisoitumiseen ja ääritekoihin, sillä yhteisöstä ulos suljettu on sellaiseenkin erityisen altis.

– Kiusaamisen ja kouluväkivallan ehkäisemisen lisäksi erityinen huomio pitää kohdistaa ulos sulkemisen eli ostrakismin kitkemiseksi suomalaisesta yhteiskunnasta eli yhteisöllisyyttä pitää vahvistaa. Monia erilaisia toimia tarvitaan, mutta yhtenä keinona on esimerkiksi tunne- ja vuorovaikutustaitojen opetuksen määrän lisääminen varhaiskasvatuksen ja koulujen opetussuunnitelmiin, jotta lapsista ja nuorista kasvaa toiset ihmiset huomioon ottavia empaattisia aikuisia, Eloranta sanoo.

Eloranta nostaa esiin, että WHO:n selvityksen mukaan jo useat maat ovat laatineet kansallisen yksinäisyyden vähentämisen ja yhteisöllisyyden vahvistamisen toimenpideohjelman. Mukaan tarvitaan sekä yhteiskunnan yhteisiä toimia, että yksilöiden toimijuuden vahvistamista yhteisöllisyyden lisäämiseksi.

Eloranta kertoo, että Suomessa laaditaan vastaavia suosituksia eduskunnan epävirallisessa ryhmässä yksinäisyyden ja ostrakismin vähentämiseksi. Yhteistyötä tehdään keskeisten ministeriöiden, asiantuntijoiden ja muiden toimijoiden kanssa. Eloranta on ryhmän toinen puheenjohtaja.

– Toivon, että työryhmämme työ saadaan sen valmistuttua osaksi ihan virallisia toimintasuunnitelmia läpi suomalaisen yhteiskunnan niin, että yhteisöllisyyden vahvistuminen ja yksinäisyyden vähentyminen alkaa vähitellen näkyä jokaisen suomalaisen arjessa parempana hyvinvointina, Eloranta sanoo.