Politiikka
17.4.2024 06:57 ・ Päivitetty: 17.4.2024 06:57
SDP:n Eloranta: Kouluturvallisuuden parantamiseksi on puututtava juurisyihin – yhteisöllisyyttä pitää vahvistaa
Eduskunta käy tänään ajankohtaiskeskustelun koulurauhasta ja turvalllisuudesta. Kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta (sd.) pitää tärkeänä, että kouluampumisten taustalla oleviin tekijöihin kiinnitetään huomiota.
– On hätkähdyttävää, että kouluampumisten taustalta löytyy hämmästyttävän usein tekijän kokemaa kaltoinkohtelua, yksin jättämistä ja ulossulkemista, Eloranta toteaa tiedotteessa.
Eloranta nostaa esiin tutkimuksen (Leary, Kowalski, & Smith, 2003), jonka mukaan viidestätoista amerikkalaisesta kouluampujasta kolmetoista oli kokenut yhteisönsä torjuntaa, ulossulkemista tai muunlaista kaltoinkohtelua. Monen motiivina oli ollut nimenomaan se, että he kokivat muiden kohdelleen heitä epäreilusti, kaltoin, jättäneet yksin tai sulkeneen heidät kokonaan näkymättömyyteen.
Eloranta huomauttaa, että sama tulos löytyy suomalaisesta, Jokelan kouluampumista käsittelevästä tutkimuksesta: ”Häntä kiusattiin ja hän koki itsensä ulos suljetuksi. Sekä Sekä koulu että perhe epäonnistuivat hänen integroimisessaan yhteisöön.” (Oksanen, Nurmi, Vuori & Räsänen, 2013)
– Ei riitä, että me huolehdimme harrastuksista, kouluterveydenhuollosta, kuraattoreista, psykologeista tai mielenterveyspalveluista. Tärkeänä muutoksen avaimena on kasvattaa lapset ja nuoret sellaiseen yhteisöllisyyteen ja sellaisiksi aikuisiksi, jotka huolehtivat yhdessä siitä, että ketään ei jätetä ulkopuolelle tai yksin eikä ketään kiusata – niin päiväkodissa, koulussa kuin myöhemmin työyhteisössä, Eloranta korostaa.
Erityinen huomio pitää kohdistaa ulos sulkemisen kitkemiseksi suomalaisesta yhteiskunnasta.
ELORANTA viittaa myös Kipling Williamsin tutkimukseen ostrakismista eli yhteisöstä ulos sulkemisesta. Se aiheuttaa suurta inhimillistä kipua sekä uhkaa yhteenkuuluvuuden tunteelle, itsetunnolle ja merkityksellisyydelle. Pitkittyessään se voi saada aikaan eristäytymistä, masentuneisuutta, keinottomuutta, toivottomuutta. Viime kädessä se voi Williamsin mukaan vaikuttaa jopa sisäiseen turvallisuuteemme, sillä yhteisöstä ulos suljettu on erityisen altis jopa radikalisoitumiseen ja ääritekoihin, sillä yhteisöstä ulos suljettu on sellaiseenkin erityisen altis.
– Kiusaamisen ja kouluväkivallan ehkäisemisen lisäksi erityinen huomio pitää kohdistaa ulos sulkemisen eli ostrakismin kitkemiseksi suomalaisesta yhteiskunnasta eli yhteisöllisyyttä pitää vahvistaa. Monia erilaisia toimia tarvitaan, mutta yhtenä keinona on esimerkiksi tunne- ja vuorovaikutustaitojen opetuksen määrän lisääminen varhaiskasvatuksen ja koulujen opetussuunnitelmiin, jotta lapsista ja nuorista kasvaa toiset ihmiset huomioon ottavia empaattisia aikuisia, Eloranta sanoo.
Eloranta nostaa esiin, että WHO:n selvityksen mukaan jo useat maat ovat laatineet kansallisen yksinäisyyden vähentämisen ja yhteisöllisyyden vahvistamisen toimenpideohjelman. Mukaan tarvitaan sekä yhteiskunnan yhteisiä toimia, että yksilöiden toimijuuden vahvistamista yhteisöllisyyden lisäämiseksi.
Eloranta kertoo, että Suomessa laaditaan vastaavia suosituksia eduskunnan epävirallisessa ryhmässä yksinäisyyden ja ostrakismin vähentämiseksi. Yhteistyötä tehdään keskeisten ministeriöiden, asiantuntijoiden ja muiden toimijoiden kanssa. Eloranta on ryhmän toinen puheenjohtaja.
– Toivon, että työryhmämme työ saadaan sen valmistuttua osaksi ihan virallisia toimintasuunnitelmia läpi suomalaisen yhteiskunnan niin, että yhteisöllisyyden vahvistuminen ja yksinäisyyden vähentyminen alkaa vähitellen näkyä jokaisen suomalaisen arjessa parempana hyvinvointina, Eloranta sanoo.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.