– On kiinnostavaa, että arvojohtajuudesta puhutaan, mutta sen määritteleminen ja ehdokkaita jakavat linjat ovat yhä vaikeampia löytää, Wass toteaa Demokraatille.

Maailma monimutkaistuu, ja perinteiset arvomittarit eivät enää tahdo päteä. Wassin mukaan keskustelu on jäänyt hivenen ontoksi myös presidentin muuttuneiden valtaoikeuksien seurauksesta. Ei ole täysin selvää, mitä arvojohtajuudella tarkoitetaan.

Kun presidentin roolia kavennettiin, valtaa ei täysmääräisesti onnistuttu siirtämään kenellekään.

– Tämä on nähty kaikkien presidenttien kohdalla.

SDP:n presidenttiehdokas Tuula Haatainen kertoo Demokraatille kampanjan loppurutistuksen keskeltä halunneensa tuoda heti alusta pitäen arvoja mukaan vaalikeskusteluun.

– Olen ilokseni huomannut, että arvokeskustelu on saanut enemmän huomiota.

Haatainen korostaa, että presidentti on suomalaisessa yhteiskunnassa keskeinen arvojohtaja ja mielipidevaikuttaja sekä myös yhteiskunnan viestinviejä maailmalla.

– Tämän vuoksi on tärkeää, että ehdokkaiden arvot tulevat selkeästi esiin vaalikeskusteluissa.

Haatainen uskoo yhä, että lopulta ihmiset kuitenkin tekevät valintansa ehdokkaan arvojen perusteella. Mutta millainen arvojohtaja olisi presidentti Tuula Haatainen?

– Olisin itse aktiivinen keskustelussa EU:n vakaasta tulevaisuudesta ja nostaisin Suomen roolia YK:ssa. Suomen on nostettava profiilia myös ilmaston muutoksen hillitsemiseksi, eriarvoistumisen vähentämiseksi sekä tyttöjen ja naisten oikeuksien puolustamiseksi.

Haatainen toteaa, että aikuisten on kannettava vastuuta siitä, että kestävän kehityksen ja ilmastonmuutoksen seuraukset otetaan vakavasti.

– Lukemattomat ihmiset ovat kannustaneet pitämään esillä, että nuorilla säilyy usko tulevaisuuteen ja että ikääntyvillä on oikeus riittävään toimeentuloon ja mahdollisuus arvokkaaseen elämään.

– Haluan myös pitää esillä työelämän reiluja pelisääntöjä. Työntekijöillä ja töitä hakevilla on oltava oikeus kunnon toimeentuloon, jolla elättää itsensä ja perheensä. Presidenttinä olisin ääni niiden puolesta, joiden ääni ei nyt riittävästi kuulu.

Mutta miten paljon henkilökohtaiset arvot voivat näkyvät presidentin toiminnassa? Akatemiatutkija Wassin mukaan vallankäytön määrä ja painotus pohjautuvat pitkälti siitä, kuinka pätevä ja halukas viran kulloinenkin haltija on tuuppimaan niitä rajoja, joita laki asettaa.

Ennen kuin Sauli Niinistö antoi tasavallan presidentin juhlallisen vakuutuksen, häntä pidettiin oikeistolaisena poliitikkona, joka kehotti lapsia kiipeilemään puissa mikäli varoja kiipeilytelineisiin ei ollut.

Presidenttinä Niinistö on keskittynyt taasen ulkopolitiikkaan. Silloin, kun hän on puhunut ”pehmeistä teemoista”, on hän korostanut pienen ihmisen asiaa ja yhtenäisyyden retoriikkaa.

– Siinä on viety vastaehdokkailta pontta pois, Wass analysoi.

Istuva presidentti onkin pyrkinyt häivyttämään perinteistä presidentinvaaleissa nähtyä ideologista vastakkainasettelua.

– Pyrkimys nousta päivän politiikan yläpuolelle ei kuitenkaan ole Niinistön omaa keksintöä, vaan samaa käytti aikanaan jo esimerkiksi Tarja Halonen, Wass huomauttaa.