– Sen jälkeen alkoi tulla kentältä ihmisiltä pyyntöjä, että lähde ehdokkaaksi. Ajattelin, että näitähän aina tulee. Mutta sitten alkoi olla jo ihan oikeasti paljon porukkaa, jotka aktivoituivat. Pikku hiljaa ajatus kypsyi, kun keskustelin ihmisten kanssa.

Haataisen ohella presidenttiehdokkuutta ovat tähän mennessä kertoneet tavoittelevansa kansanedustajat Maarit Feldt-Ranta ja Sirpa Paatero.

– Meitä yhdistävät yhteiset arvot, joita suomalaiset laajasti pitävät tärkeinä. Minulle tärkeitä arvoja ovat vapaus, tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus. SDP:n on oltava presidenttikisassa mukana, jotta arvoperustamme näkyy,  Haatainen painottaa.

– Koska minun mielestäni hän ei ole ottanut sitä arvojohtajan paikkaa, joka hänen olisi pitänyt ottaa, Haatainen toteaa.

– Lähden liiikkeelle siitä, että SDP:llä on mahdollisuus lähteä voittamaan presidentinvaalit. Meillä on hyviä ehdokkaita, hän jatkaa.

Tuula Haatainen innostui politiikasta tultuaan aikanaan opiskelemaan Helsingin yliopiston valtiotieteelliseen tiedekuntaan. Hän oli jättänyt aikaisemman ammattinsa sairaanhoitajana ja suuntasi uudelle uralle.

Hän muistelee, miten noihin aikoihin Mauno Koiviston presidenttiehdokkuus oli suorastaan vallankumouksellista. Vihdoin puhuttiin avoimesti asioista presidentti Kekkosen kauden jälkeen.

– Nuoruudessa oli ollut siihen asti Kekkonen ja pysähtyneisyys. Kävin Koiviston vaalitilaisuuksissa ja melko pian liityin puolueeseen.

Haatainen kertoo olleensa myös presidentti Tarja Halosen presidentinvaalikampanjoissa aktiivisesti mukana.

– Halosen toimintatapa on aina lämmittänyt minua. Hän nosti presidenttinä esiin ja piti keskustelussa asioita, jotka minun mielestä Suomen kaltaisen hyvinvointivaltion johtajan täytyy nostaa esiin – esimerkiksi köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentäminen, globalisaatio, ihmisoikeudet, ympäristökysymykset ja tasa-arvo, Haatainen sanoo ja luettelee arvojohtajuuden rakennuspalikoita.

– Halonen on saanut tästä myös pilkkaa, mutta hän piti johdonmukaisesti näitä asioita esillä. Se on arvokasta. Nyt näissä asioissa Suomessa on oltu sordiino päällä ja eletty hiljaiseloa, Haatainen sanoo ja näpäyttää Sauli Niinistöä.

– Niinistö on sanonut, ettei sisäpolitikkaan pidä puuttua. Olen samaa mieltä, mutta presidentin pitää tuoda esiin myös sitä, millaisena maana hän haluaa Suomen nähdä.

Ulko- ja turvallisuuspoliittisista kannoistaan Haatainen toteaa, ettei Nato-jäsenyys ole tällä hetkellä ajankohtainen. 

– Naton kanssa tehtävä yhteistyö on tärkeää.

– Suomen täytyy pitää huolta, että kaikissa tilanteissa maamme voi tehdä turvallisuuspoliittiset ratkaisunsa itsenäisesti ja että meillä on yleinen asevelvollisuus sekä toimintakykyinen reservi. Suomen täytyy pitää hyviä välejä kaikkiin naapureihin ja huolehtia sitä, että meidän aluettamme ei käytetä missään kriiiseissä hyväksi suurvaltapolitiikan areenana. Alueemme on loukkaamaton.

Haatainen näkee hyväksi myös turvallisuuspoliittisen yhteistyön lisääntymisen Ruotsin, Pohjoismaiden ja Euroopan unionin kesken. Hän muistuttaa, että Natoon kohdistuva epävarmuus on Euroopassa myös kasvanut USA:n reaktioiden myötä.

Hän ei yksilöi, mutta kaikki tietävät, että epävarmuutta on tuonut etenkin presidentti Donald Trumpin toiminta.

– Euroopan maat pohtivat nyt keinoja, jotta ne voivat varmistua, että täällä kaikissa tilanteissa on puolustus kunnossa.

Haatainen summaa, että hän on ollut tyytyväinen siihen, että Sauli Niinistö on jatkanut edeltäjänsä turvallisuuspoliittisella linjalla.

Haataisella itsellään on runsaasti kokemusta erilaisista kansainvälisistä tehtävistä. Hän on ollut muun muassa demarinaisten kansainvälisen järjestön SIW:n varapuheenjohtaja sekä Suomen YK-liiton monivuotinen varapuheenjohtaja.

Haatainen muistelee lämmöllä etenkin YK:n Pekingin naiskonferenssia 1995, jossa hän oli mukana ja jossa otettiin merkittäviä tasa-arvopoliittisia edistysaskelia.

Haatainen painottaakin vahvasti kansalaisjärjestötoiminnan merkitystä ja sen vaikutusta kansainväliseen politiikkaan. Kansalaisjärjestötoiminta on tärkeää etenkin yhteiskunnallisen yhteenkuuluvaisuuden ja turvallisuuden kannalta.

Kun Haatainen toimi sosiaali- ja terveysministerinä ja samalla tasa-arvoministerinä, Suomi oli EU-puheenjohtajamaa. Tässä työssä hän osallistui runsaasti kansainvälisiin kokouksiin niin EU:ssa kuin YK:ssa.

Tällä hetkellä Haatainen on sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja ja keskittyy sote-ratkaisuun. Hän on myös esimerkiksi Ensi- ja turvakotien liiton puheenjohtaja.

Haatainen summaa, että SDP:n jäsenillä on kesä aikaa pohtia ja puntaroida ehdokkaita ja sitten on jäsenäänestys. Hän itse aikoo luottaa kesällä arkiseen ruohonjuuritason työhön.

– Olen aina tehnyt politiikkaa omilla jaloillani ja kansalaisten parissa keskustelemalla. Liikun eri paikoissa ja tilaisuuksissa. Virallinen Suomi menee heinäkuussa kiinni, mutta silloinkin liikun eri puolilla ja tapaan ihmisiä. Toivon, että SDP:n yhdistykset ja eri tahot ovat myös aktiivisia, hän sanoo.