Eduskunnassa käytiin keskiviikkona ajankohtaiskeskustelu Suomen aluekehityksestä, kaupunki- ja maaseutupolitiikasta sekä seutukuntien mahdollisuuksista. Mäkisalo-Ropposen peräänkuuluttaa nykyaikaista aluepolitiikkaa ja maakuntien vahvuuksia esille tuovaa elinvoimapolitiikkaa.

– Suomi keskittyy väestöllisesti kovaa vauhtia. Taustalla on globaali kaupunkilaistumisen trendi. Valtion ei pidä kuitenkaan omilla toimenpiteillään entisestään kiihdyttää väestön muuttamista pääkaupunkiseudulle ja suuriin aluekeskuksiin, hän painottaa.

– Tämä kehityskulku aiheuttaa nopeasta väestönkasvusta johtuvia palvelutuotantohaasteita ja kustannuksia muuttovoittoalueille ja samanaikaisesti resurssien vajaakäyttöä ja kysyntäongelmia muuttotappioalueille.

Mäkisalo-Ropposen mukaan asuntomarkkinat ovat jo nyt erittäin voimakkaasti eriytyneet, eikä kehitys ole yhteiskunnallisesti järkevää tai inhimillisesti kestävällä pohjalla. Aluekehitykselle ja -politiikalle on hänestä edelleenkin tarvetta.

Mäkisalo-Ropponen huomauttaa, että konkreettisina tekoina ei voida pitää  yleisen elinvoiman julistamista ja maakuntien kehumista.

– Ehdoton vähimmäisvaatimus on, että jokainen maakuntakeskus pidetään kehityksessä ja kasvussa kiinni. Tarvitaan maakuntien vahvuuksia esille tuovaa elinvoimapolitiikkaa.

Esimerkiksi liikenteen infrastruktuuriratkaisuilla on kansanedustajan mukaan suuri merkitys. Hän huomauttaa, kuinka Itä-Suomi on selkeästi jäänyt jälkeen liikennehankkeiden rahoituksen maantieteellisessä kohdentamisessa.

– Erinomaisia toteutusvalmiita infrahankkeita ovat esimerkiksi Joensuun ja Kuopion ratapihat, joilla on molemmilla merkittävä myönteinen kasvusysäysvaikutus kaupunkien kasvuun, rakentamiseen ja työllisyyteen. Molemmissa kaupungeissa ollaan odottavalla kannalla ja valmiita viemään omia päätöksiä toteutukseen. Mutta valtiolta tarvitaan ratkaisuja kaupunkien kumppaniksi, Mäkisalo-Ropponen vaatii.

Mäkisalo-Ropponen ihmettelee, että päätöksiä on ollut vähän ja jo olemassa olevienkin päätösten, kuten Kuopion Fimean, toimeenpano on ollut tuskaisen vaikeaa.

– Valtion toimintoja on edelleen syytä sijoittaa maakuntiin. Tulevan kevään merkittävin sijoituspoliittinen asia liittyy oikeusministeriössä valmistelussa olevan Tuomioistuinviraston perustamiseen, hän sanoo.

Perustamista valmistellut toimikunta on esittänyt viraston sijoittamista Helsinkiin, korkeintaan pääkaupunkiseudulle. Mäkisalo-Ropponen pitää toimikunnan näkemystä maakuntien kannalta lohduttomana.

– Toivottavasti maan hallitukselta löytyy alueellista näkemystä, viisautta ja rohkeutta arvioida huolella myös maakuntien erinomaisten vaihtoehtojen soveltuvuus ja hyvät puolet.

– Toivon todella, että uusi virasto voidaan sijoittaa Uudenmaan ulkopuolelle. Sellaiselle paikkakunnalle, jolla on niin oikeustieteen ja keskitettyjen hallintotehtävien osaamista kuin yleiset sijoittamispuitteet toimintaympäristönä kunnossa.