Mäkisalo-Ropposen ja Myllerin mukaan hallituksen politiikka on aiheuttanut paljon huolta erityisesti Pohjois-Karjalassa. Alueellistamiselle ja eri maakuntien vahvuuksille ei ole annettu niin suurta painoarvoa kuin ennen.

– Ministeri Anu Vehviläinen (kesk.) myöntääkin kirjallisen kysymyksen vastauksessa), että selvitysten mukaan Pohjois-Karjalan suhteellinen asema on aluepolitiikan näkökulmasta heikentynyt, kansanedustajat toteavat.

Tuomioistuinviraston sijoituspaikasta ministeri ei anna vastauksia. Mäkisalo-Ropponen ja Myller painottavat, että ehdotetun uuden tuomioistuinviraston sijoituspaikaksi tulisi asettaa Joensuu, mikä palvelisi yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston kanssa laajemmin tuomioistuinten ja lainsäädäntötyön kehittämistä Suomessa.

– Huolta aiheuttavat myös esimerkiksi junavuorojen supistukset Itä-Suomessa. Junavuorojen supistamisella on selviä kielteisiä vaikutuksia Itä-Suomen elinvoimaisuuteen ja houkuttelevuuteen asuinpaikkana.

Ministeri Vehviläinen korostaa hyvin, että Itä-Suomen kannalta keskeistä on päästä osalliseksi kansantalouden myönteisestä vireestä esimerkiksi biotalouden tai matkailun hankkeiden kautta.

– Juuri näin ja siksi esimerkiksi raideliikenne ja kuljetustuki ovat tärkeitä tukitoimia siinä, että olemme pitkien matkojen Pohjois-Karjalassa kilpailukykyisiä muun maan kanssa, Myller muistuttaa.

– Hallitus on linjannut kehysriihessään 8 miljoonan euron panostuksista matkailuun. Nyt olisi tärkeää, että tästä panostuksesta hyötyvät myös Pohjois-Karjalan hankkeet. Tämä yhdessä hyvien liikenneyhteyksien kehittämisen kanssa lujittaisi maakunnan matkailuelinkeinoa ja työllisyyttä, edustajat linjaavat.

Kansanedustajat ovat myös huolissaan siitä, että ennakkotietojen mukaan valtionosuudet tulevat leikkaantumaan Pohjois-Karjalan kunnissa selvästi. Tämä ei edistä Pohjois-Karjalan elinvoimaisuuden kehittymistä.