”Koulutuspoliittisessa selonteossa tehtiin kirjaus periaatteesta, jonka mukaan ikäluokkien pienenemisestä valtiolle säästyvät koulutuksen rahoitusosuudet palautetaan takaisin koulutukseen, erityisesti varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen. Tämä periaate tulisi nyt liittää opettajamitoitukseen ja hyödyntää näitä resursseja juuri opettajamitoituksen parantamiseen ja sen myötä koulutuksen laadun vahvistamiseen”, Eloranta sanoo tiedotteessa.

Eloranta kertoo, että opettajamitoituksen ja ryhmäkoon merkitys on tunnistettu laajasti myös menneinä hallituskausina, jolloin siihen on pyritty vaikuttamaan pääsääntöisesti kohdennetuilla valtionavustuksilla opettajien palkkaamiseen. Hänen mukaansa joissakin suurissa kaupungeissa käytössä olleilla positiivisen erityiskohtelun rahoitusmalleilla on käytännössä juuri vaikutettu opettajamitoitukseen ja ryhmäkokoihin haastavimpien alueiden kouluissa.

”Opettajamitoituksen vahvistaminen ja ryhmäkokojen pienentäminen erityisavustuksin ei ole kuitenkaan ollut pysyvää ja rahoituksen määräaikaisuus on muun muassa aiheuttanut haasteita opettajien rekrytoinnissa ja pysyvyydessä.”

”Opettajamitoituksesta säätäminen toimisi tiukkaa ryhmäkokorajaa paremmin, sillä se mahdollistaa oppilaiden erilaisten tarpeiden, ryhmädynamiikan ja oppimisympäristöön liittyvien tekijöiden huomioimisen sekä useamman opettajan ympärille muodostetut ryhmät. Ymmärrettävästi mitoituksen on käsitettävä myös erityisopettajien ja oppilaanohjaajien määrä.”