– Suden kannanhoidollinen metsästys on tarpeen, sillä ilman sitä konfliktit ihmisten ja susien välillä lisääntyisivät ja samoin salametsästys. Kannanhoidollinen metsästys ei vaaranna suden suojelua mutta on tarpeen, jotta susi ja ihminen voivat elää rinnakkain alueilla, joilla susia on paljon, SDP:n maa- ja metsätalousvaliokunnan vastaava Raimo Piirainen toteaa tiedotteessa.

Kansanedustaja Seppo Eskelinen sanoo, että maa- ja metsätalousministeriön esitys on vastuullinen ja perustuu Luonnonvarakeskus Luken arvioihin.

– Asetus oli tärkeää antaa jo nyt, vaikka Luken työ viitearvon määrittämisessä jatkuu. Asetus hyödyntää samaa toimintamallia, jota Ruotsissa on sovellettu suotuisan suojelutason määrittelyyn. Nyt on tärkeää kerätä kokemuksia tästä talvimetsästyskaudesta ja arvioida sen vaikutuksia sekä paikallistasolla että tutkimustarkoituksiin, Eskelinen sanoo.

– Metsästys on muutenkin tarkasti rajattua ja määriteltyä. Metsästyksenjohtajien ja varajohtajien tulee osallistua Suomen riistakeskuksen järjestämään koulutukseen ja enimmäismetsästäjämäärä on 50. Saaliiksi saaduista susista toimitetaan näytteet kannanseurannan tarpeisiin ja ilmoitus saaliista on viipymättä toimitettava poliisille ja alueen Metsähallituksen erätarkastajalle sekä Suomen riistakeskukselle, Piirainen selvittää.

”Susilaumojen lisäksi maaliskuussa oli 20 reviirin merkannutta susiparia. Kyseessä on Suomen suurin susikanta sataan vuoteen. Suden pennut syntyvät huhti-toukokuussa, joten kanta on loppuvuodesta huomattavasti suurempi kuin maaliskuussa. Luken ennustemallin mukaan Suomessa on tällä hetkellä 90 prosentin todennäköisyydellä 36-51 susilaumaa. Asetuksessa esitetty kiintiö ja sen rajaus neljään laumaan ei heikennä susikannan suotuisan suojelutason säilyttämistä”, ministeriö selvittää.