Heidän mielestään hallistus tekee historiallisen lyhytnäköistä politiikkaa aikana, jolloin Venäjä jatkaa sotatoimiaan Ukrainassa, Lähi-idän jännitteet kasvavat ja väkivaltaisten konfliktien taso on korkeimmillaan sitten toisen maailmansodan.

Hallitus päätti poistaa budjetista rauhantyön tekemisen momentin. Avustuksesta vastaa oikeusministeriö, jonka myöntämän yleistuen turvin rauhanjärjestöt ovat pystyneet pyörittämään toimintansa perusrakenteita. Rahoitus on ollut tänä vuonna noin 325 000 euroa ja se on jo vähentynyt 62 prosenttia viimevuotisesta.

– Rauhantyön rahoituksen lakkauttaminen on hyvin pieni säästö valtion budjetissa, mutta valtava takaisku järjestöille. Rauhanjärjestöt ovat erittäin ajankohtaisten asioiden asiantuntijoita ja ne tuovat keskusteluun ja asioiden käsittelyyn monipuolisia näkökulmia. Kyse ei ole siitä, kuka on oikeassa, vaan siitä, että kaikki asiaan liittyvät näkemykset tulevat esiin. En olisi uskonut, että näiden järjestöjen toimintaedellytykset voivat vaarantua Suomessa, Johan Kvarnström sanoo.

Suomella on pitkät perinteet rauhantyössä ja sen osaaminen on myös kansainvälisesti tunnistettua. Suomalaiset järjestöt ovat olleet mukana viidessä eri Nobelin rauhanpalkinnolla palkitussa toiminnassa. Myös tasavallan presidentti Alexander Stubb on korostanut Suomen roolia rauhanvälityksen suurvaltana.

– Miksi hallitus ei halua jatkaa tätä linjaa, vaan vie Suomen maakuvaa ja vaikuttavuutta aivan päinvastaiseen suuntaan? Yhdellä päätöksellä viedään rauhanjärjestöiltä edellytykset jatkaa useiden sukupolvien ajan jatkunutta merkittävää rauhantyötä, Kimmo Kiljunen kysyy.

SDP:n kansanedustajat Johan Kvarnström ja Kimmo Kiljunen jättivät tänään kirjallisen kysymyksen, jonka allekirjoittivat Timo Harakan ohella myös vihreiden Inka Hopsu ja Maria Ohisalo sekä vasemmistoliiton Minja Koskela, Li Andersson ja Veronika Honkasalo.