Lindtmanin mukaan vaihtoehdot näyttäisivät olevan paluu oikean laidan esillä pitämään pieni- ja keskituloisia kurittavaan leikkauspolitiikkaan tai koko kansakuntaa hyödyttävän kasvupolitiikan tukeminen.

– Vahvat julkiset palvelut ja tukiverkot ovat osoittaneet voimansa koronakriisissä. Arvostettu talousvaikuttaja Sixten Korkman sen viime viikolla kolumnissaan hienosti kiteytti: ”Jos Suomessa asuu maailman onnellisin kansa, se on paljolti markkinataloutta täydentävän hyvinvointivaltion ansiota.” Voiko tätä viisautta kukaan kiistää? Lindtman kysyi eduskunnassa tiistaina.

Lindtmanin mukaan hallitus poiketen monista edeltäjistään satsaa julkisiin palveluihin ja tukee kuntia.

Tulevaisuuden kasvun, työllisyyden ja hyvinvoinnin kannalta Suomen on Lindtmanin mukaan tehtävä valinta.

– Näivetymmekö vanhan fossiilitalouden mukana vai tartummeko uusiin mahdollisuuksiin ja uudistumme kohti päästöttömyyttä.

Lindtman kiinnitti huomiota myös Nordean viimeviikkoiseen päätökseen, jossa se aikoo vähentää sijoitus- ja luottosalkkunsa hiilidioksidipäästöjä puolella.

– Tämä tarkoittaa, että paljon päästöjä tuottavien yhtiöiden rahoitus kallistuu. Ne maat ja ne yritykset, jotka uskaltavat nyt investoida uusiin puhtaisiin ratkaisuihin ja toteuttaa kunnianhimoisia ilmastotoimia, tulevat pärjäämään koronan jälkeisessä maailmassa ja pystyvät synnyttämään uusia teollisia työpaikkoja.

– Viime aikojen tapahtumat maailmalla osoittavat, miten tärkeää on vaalia demokratiaa, sivistystä ja tolkun keskustelua. Meillä päättäjillä täällä eduskunnassa on suuri vastuu myös sanankäytössä. Otetaan asioissa yhteen – lujastikin – mutta arvostakaamme toisiamme ihmisinä ja kollegoina.