Voisi luulla, että vaateet ovat jopa eurooppalaisen oikeistopopulistisen puolueen vaaliohjelmasta. Ne ovat kuitenkin esimerkkejä Ruotsin sosialidemokraattien tuoreista linjauksista ennen maasssa muutaman kuukauden kuluttua pidettäviä parlamenttivaaleja.

Ruotsissa sosialidemokraatit julkaisivat reilu viikko sitten maahanmuuttopoliittisen ohjelmansa, joka yllätti takuulla monen. Se on herättänyt kiivasta keskustelua myös puolueen sisällä. Kun ministeritasolta on sanottu politiikan olevan perinteistä sosialidemokraattista politiikkaa, kaikki eivät ole tätä allekirjoittaneet.

Suomessa SDP:n eduskuntaryhmän maahanmuuttoasioista vastaava kansanedustaja Joona Räsänen toteaa, että Ruotsin demarien piirissä ohjelma koetaan paljon radikaalimmaksi kuin miltä se näyttää eurooppalaisessa viitekehyksessä.

– Kun linjan tarkistusta tapahtuu, se näyttä Ruotsissa paljon isommalta asialta kuin se meidän silmissä on. Kun Ruotsin demareita on kuunnellut, keskustelu on aika johdonmukaisesti linjaltaan vastannut suomalaista vastaavaa sosialidemokraattien piirissä eli pyritään hallitumpaan maahanmuuttopolitiikaan, jossa pystytään ennakoimaan erilaisia muutoksia ja pystytään hoitamaan asiat parhaalla mahdollisella tavalla niin turvapaikanhakijan kuin vastaanottajavaltion näkökulmasta, Räsänen sanoo.

Ruotsiin saapui vuonna 2015 peräti reilut 160 000 turvapaikanhakijaa. Maassa on puhuttu myös sen jälkeen aivan eri suuruusluokan luvuista kuin Suomessa. Nyt Ruotsin sosialidemokraatit haluavat myös vähentää turvapaikanhakijoiden määrää. Tämän vuoksi muun muassa maassa käynnistettyjä tilapäisiä rajatarkastuksia halutaan pidentää.

Joona Räsänen tulkitsee, että Ruotsin demaripääministeri Stefan Löfvenin yleislinja on nyt sama kuin Suomesssa ja muualla Euroopassakin eli painotetaan voimakkaasti, että maahanmuuttopolitiikassa pitää hakea nimenomaan eurooppalaista ratkaisua.

Räsänen summaa, että monen Ruotsin sosialidemokraattien uuden maahanmuuttopoliittisen linjauksen vaateen takana on myös pyrkimys tehostaa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden palautuksia.

– Toisaalta myös sitä, että vastaavasti myönteisen päätöksen saaneet voisivat integroitua yhteiskuntaan entistä paremmin ja nopeammin.

Vastapainoksi maan sisäisen politiikan kiristämiselle Ruotsin sosialidemokraatit kasvattaisivat tukeaan Euroopan ulkopuolisille pakolaisleireile ja lisäisivät kiintiöpakolaisten määrää. Tukea tosin annettaisiin vain niille maille, jotka ottavat vastaan Ruotsin käännyttämiä oman maansa kansalaisia. Ruotsi osallistuu aktiivisesti EU:n meneillään oleviin neuvotteluihin tarkistetusta yhteisestä turvapaikkajärjestelmästä.

Ruotsin sosialidemokraattien mukaan EU:n tulevan turvapaikkajärjestelmän pitää saada aikaiseksi turvapaikanhakijoiden jakautumisen tasapuolisemmin jäsenvaltioiden välillä. Ruotsi nähdään demarien mukaan yhä vahvana ja tärkeänä äänenä Euroopassa turvapaikanhakijoiden ja haavoittuvien ryhmien suojelemisen puolustamisessa.

Joona Räsänen ennakoi, että yksittäisistä Ruotsin sosialidemokraattien linjauksista se, jonka mukaan kunnat eivät voisi enää maksaa toimeentulotukea kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneille, herättänee eniten keskustelua myös Suomessa.

– Olettaisin, että tämä keskustelu Suomessakin voimistuu. Suomessa lähdetään siitä, että perustuslain mukaan jokaiselle tulee turvata säälliset elämän edellytykset. Suomessa käytäntö on ollut se, että lyhytkestoista apua on annettu, Räsänen summaa jo vuosi–pari sitten meilläkin voimakkaasti vellonutta keskustelua.

Ruotsin pääministeri Stefan Löfven on ottanut uudenlaisen kannan myös työvoiman saatavuusharkintaan, josta maa luopui kymmenkunta vuotta sitten. Nyt hän katsoo, että aloille, joissa ei ole työvoimapulaa, ei voisi hakea rajoittamattomasti työvoimaa EU/ETA-alueen ulkopuolelta.

Joona Räsänen uskoo, että mikäli sosialidemokraatit jatkaa pääministeripuolueena saatavuusharkinta palautetaan Ruotsiin osittain.

Muista Pohjoismaista myös Tanskassa ja Norjassa sosialidemokraatit ovat tiukentaneet maahanmuuttolinjauksiaan. Tanskassa sosialidemokraatit ovat oppositiossa.

Räsänen kuvaa tanskalaisten puoluetoverien tiettyjä maahanmuuttopoliittisia kantoja radikaaleiksi ja katsoo, että osa niistä ei istu lainkaan perinteiseen sosialidemokraattisen ajatteluun.

Tanskassa sosialidemokraatit vaativat muun muassa rajaa Tanskaan otettavien “ei-länsimaalaisten” määrälle.