Asiasta huomauttaa SDP:n kansanedustaja Niina Malm tiedotteessaan.

“Vaikka etätyö onkin yleistynyt viime vuosina yhä enemmän, on kuitenkin koronakriisin aikana korostunut, että kaikkea työtä ei edes pystytä muuttamaan etätyöksi. Siitä huolimatta on olemassa paljon muita kohtia, joihin panostamalla voidaan pitää huoli siitä, ettei eriarvoisuus työelämässä pääse kasvamaan. Esimerkiksi työntekijöiden kouluttaminen ja vaikutusmahdollisuuksien parantaminen työelämässä ovat tärkeä osa eriarvoisuuden torjuntaa.”

Sosioekonomiset erot näyttäytyvät tällä hetkellä myös koulutusmahdollisuuksien eroissa työelämässä. Työolobarometrin mukaan ylemmistä toimihenkilöistä kaksi kolmesta (67 %) oli osallistunut koulutukseen viimeisen vuoden aikana, kun työntekijöistä vain noin kolmannes (37 %) oli osallistunut koulutukseen.

Barometrin mukaan ylemmille toimihenkilöille joustavat työajan järjestelmät olivat selvästi yleisimpiä kuin muille ryhmille. Lisäksi joustavat työaikajärjestelmät olivat yleisempiä miespalkansaajille kuin naispalkansaajille. Miehille myös omien asioiden hoitaminen työajalla oli useammin mahdollista kuin naisille.

“Tutkimusten mukaan hyvät vaikutusmahdollisuudet omiin työaikoihin parantavat kokonaisvaltaista työkykyä. Työn ja vapaa-ajan yhteensovittamista tukemalla edistetään työntekijöiden työssä jaksamista ja vähennetään merkittävästi sairauspoissaoloja”, Malm sanoo.

Malm muistuttaa, että väestöpohjan ikääntyessä on tärkeää, että työntekijöiden hyvinvointiin panostetaan.

“Ne työntekijät, jotka pystyvät vaikuttamaan paremmin omiin työaikoihinsa, jatkavat työelämässä pidempään. Jos taas työviikot ovat liian pitkiä ja työajat vaikeasti ennustettavia, on niillä todettu olevan työhyvinvointia heikentävä ja työstä palautumista hidasta vaikutus. Hyvinvoivat työntekijät ovat tuottavampia, motivoituneempia ja luovempia kuin huonosti voivat ja uupuneet työntekijät.”