Meidän on huolehdittava siitä, että kaikki pidetään mukana eikä toivottomuudelle saa olla sijaa suomalaisessa yhteiskunnassa. Demokratian toteutumiselle Suomessakin on edellytyksenä ihmisten kokemus kohtuudesta, reiluudesta ja siitä että on arvokas osa yhteiskuntaa. Nyt liian moni kokee ulkopuolisuuden tunnetta ja ajautuu normaalin yhteiskunnan ulkopuolelle ja jossa vallitsevat omat pelisääntönsä.”

Paatero huomauttaa vappupuheessaan, kuinka Juho Saaren eriarvoisuutta käsittelevän työryhmän loppuraportissa sanotaan, että suomalainen eriarvoisuus aiheutuu enemmänkin hyväosaisuuden yleistymisestä kuin laaja-alaisesta huono-osaisuuden kasautumisesta.

“Kuitenkin osa suomalaisista ei ole samassa määrin päässyt mukaan tähän myönteiseen kehitykseen. Tästä ovat osoituksena muun muassa pidentynyt toimeentulotukiasiakkuus ja köyhyys, pysyvät väestöryhmien väliset terveyserot, äänestämisessä ja poliittisessa osallistumisessa havaittavat erot, korkea työttömyys, mittava koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten osuus, ylivelkaantuminen, kotoutumisen haasteet sekä asuinalueiden ja alueellinen eriytyminen.”

Paatero sanoo, että Suomen talouden heikoista vuosista ovat maksaneet kovan hinnan suomalaiset palkansaajat, tavalliset työssäkäyvät naiset ja miehet ja ne jotka ovat syystä tai toisesta vailla työtä.

“Meillä on yhä yhteiskunnassamme voimia, jotka valtaan päästessään eivät kunnioita jo useaan kertaan sovittuja pelisääntöjä. Sanonta siitä, että jokin on rikki, sopii erityisesti sopimusyhteiskuntaan, ja sitä ei ole vahingossa rikottu vaan suunnitelmallisesti ja aivan tarkoituksella. Rikkoa ja romuttaa jopa niin, että kolmikantayhteistyö on haluttu muuttaa hallituksen yksipuoliseksi saneluksi. Tämä ei tiedä hyvää työntekijöiden tai tulevaisuuden työn tuottavuuden kannalta.”

Paatero sanoo, ettei Suomen tulevaisuuden menestystarinaa kirjoiteta työehtoja tai palkkatasoa heikentämällä, rikkaiden verovähennyksillä, koulutuksesta leikkaamalla tai sosiaali- ja terveyspalveluiden markkinaehtoistamisella.

“Kun vihdoin olemme kasvun tiellä, ei kasvua saa tukahduttaa pelottelulla. Suomen tulevaisuuden menestys tehdään tulevaisuuteen investoimalla, ei siitä säästämällä. Tulevaisuudessa tarvitaan korkeaa ja laaja-alaista osaamista, satsauksia teknologiaan, innovaatioihin ja tuotekehitykseen. Tarvitaan tahtoa olla maailman paras.”

Paatero muistuttaa, että 1990-luvun lamassakin ymmärrettiin satsata tulevaisuuteen.

“Viime aikoina on monilta eri tahoilta kuultu tätä samaa viestiä. Talouden arviointineuvosto ja monet talousasiantuntijat niin Suomessa kuin maailmallakin, yrittävät antaa meille reseptin huomispäivän menestykseen. Miksi hallitus ei vaan kuule tai kuuntele?”