tyovaenkirjallisuuspaiva
kaisaniemi

”Parasta on syy lähteä aamulla jonnekin” – Rinne tutustui työpajatoimintaan Jyväskylässä

SDP:n puheenjohtaja, kansanedustaja Antti Rinne vieraili Jyväskylässä maanantaina 26.9. kansanedustaja Susanna Huovisen (sd.) ja Anneli Kiljusen (sd.) kanssa. Tiiviin päivän vierailukohteiksi valikoituivat nuorten taidetyöpaja ja työttömien ruokala toimintakeskus Matarassa, Keski-Suomen Ensi- ja turvakoti Kuokkalassa, sekä Valmetin Rautpohjan tehdas. Ennen lähtöä kohti Jämsää Rinne tapasi kaupunkilaisia Osuuspankin edustalla kävelykadulla. Lounasta nautittiin kaupunginjohtaja Timo Koiviston ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja Riitta Mäkisen (sd.) seurassa kaupungintalolla.

Idea vierailusta Jyväskylään oli syntynyt Antin istuttua nuorten taidetyöpajoja vetävän Jorma Niemisen viereen lentokoneessa. Reissu mahdutettiin kiireisen puheenjohtajan kalenteriin ja samaan käyntiin yhdistettiin mahdollisimman monta muutakin tärkeää vierailukohdetta. Mukaan lähtivät Keski-Suomen oma kansanedustaja Susanna Huovinen ja sosiaalipalveluiden asiantuntija Anneli Kiljunen Kaakkois-Suomesta.

Innostunut vastaanotto Matarankadulla

Kun Rinne seurueineen saapui tutustumaan taidepajoihin, vastassa ollut Jorma Nieminen oli niin innostunut keskustelemaan, ettei seurue meinannut päästä eteistä pidemmälle. Keskustelu käsitteli pääasiallisesti nuorten aktivointipalveluiden järjestämistä.

– Tavoitteena on ollut kautta linjan matalan kynnyksen toiminta, kertoi Nieminen vierailleen.

– Jopa koko kynnyksen poistaminen, kynnyksetön ovi tulla mukaan. Tärkeintä on saada nuoret innostumaan uusista mahdollisuuksista. Mutterien lajittelu pusseihin tuskin motivoi ketään, oikea aktivointi on jotakin ihan muuta.

Nieminen oli kuullut valtiovarainministeri Petteri Orpon (kok.) puhuneen aktiivisesta työttömyysturvasta viikonloppuna ja toivoi, että se viimeinkin tarkoittaisi aitoa elämänvalmiuksien ja työkyvyn nostoa tempputyöllistämisen ja kyykytyksen sijaan. Rinne yhtyi Niemisen ajatteluun ja kertoi SDP:n 2015 syksyllä lanseeraamasta aktivointimallista, jossa työttömyysturvaa voitaisiin käyttää palkkatukena tai starttirahana työttömän perustamassa yrityksessä.

Työpajanuoret olivat kokoontuneet isoon kahvitilaan, jossa Rinne pääsi rikkomaan jään esittäytymisensä jälkeen kyselemällä nuorilta, mitä nämä kokivat pajasta saavansa ja miten tulivat toimeen. Työmarkkinatuki oli tyypillisin toimeentulon lähde.

– Työpajan jälkeen aion hakea kouluun, joko ammattioppilaitokseen tai ammattikorkeaan, kuului yleisin vastaus.

Taustoiltaan nuoret olivat kaikkea toisen asteen oppilaitoksen kesken jättäneistä valmistumisen jälkeen tyhjän päälle jääneisiin ja työpaikan menetyksen jälkeen uutta suuntaa hakeviin nuoriin. Toisilla tulevaisuudensuunnitelmat olivat hyvinkin selkeät, toisilla vielä työn alla. Kolmen kuukauden elämyspajasta oli nuorilla nyt takana vasta kolme viikkoa, mutta kaikki kiittelivät yhteisöllisyyden, uusien kavereiden ja säännöllisten rutiinien ansiosta parantunutta elämänlaatua ja itsetuntoa.

– Parasta on syy lähteä aamulla jonnekin, sanoi eräs nuori nainen Rinteen kysyessä tärkeintä syytä pajan antoisuuteen.

 

Ensi- ja turvakotitoiminta keskeistä lasten hyvinvoinnille

Keski-Suomen ensi- ja turvakodilla vastaanottajana oli toiminnanjohtaja Eija Paloheimo, joka esitteli kansanedustajille ensin viisipaikkaisen turvakodin ja sen johtavan sosiaalityöntekijän Tuija Sojakan.

– Valitettavasti paikkoja on liian vähän, väkeä joudutaan käännyttämään Mikkeliin ja Kokkolaan saakka, Sojakka kertoi.

– Seitsemällä paikalla varmaan oikeasti pärjättäisiin.

Keskimäärin oleskelu turvakodissa kestää kolmesta neljään viikkoa. Edellisellä hallituskaudella peruspalveluministeri Huovisen ja valtiovarainministeri Rinteen järjestämä ensi- ja turvakotien suora rahoitus on mahdollistanut sen, että suurin osa asiakkaista tulee turvakotiin suoraan, kun ennen tarvittiin kunnan myöntämä maksusitoumus. Asiakkaiden kanssa keskustellaan ongelmallisten perhetilanteiden ratkaisemisessa ja tarvittaessa avioerojen, lähestymiskieltojen tai rikosilmoitusten tekemisessä.

Henkilöstöä turvakodissa on kuusi vakinaista ja yksi keikkalainen, jonka seurauksena illat ja viikonloput sekä osa iltapäivätunneista joudutaan tekemään yhden työntekijän voimin. Uhkatilanteita turvakotitoimintaan liittyy: useimmat asiakkaat ovat paossa väkivaltaisia puolisoitaan.

– Henkilökunta selvittää tilanteet pääsääntöisesti puhumalla, mutta poliisit joudutaan kutsumaan avuksi turvakodille säännöllisesti, Sojakka kertoo.

– Asiakasperheiden myötä turvakodissa käy vuosittain noin 60 lasta ja turvakotiin tulevat perheet ovatkin usein keskimääräistä suurempia.

Ensikotitoiminnan puolella vuosittain otetaan vastaan 40 asiakasta, pääosin nuoria äitejä lapsineen. Molemmat vanhemmat ja yksin olevat isät ovat kuitenkin yhtä tervetulleita ensikotiin. Ensikotien asiakkaita yhdistää lähes aina hoitokokemuksen puute sekä päihdeongelmat tai psyykkiset sairaudet. Ensikodissa oleskellaan pidempään kuin turvakodeissa, joistakin kuukausista jopa vuoteen.

– Moni ensikotiin tuleva vanhempi on hyvin nuori, asiakkaiden keski-ikä on 21 vuotta, toiminnanjohtaja Paloheimo kertoo.

– Yhtä lailla tosin yli nelikymppisetkin voivat tarvita tukea vanhemmuuteensa ja on heitäkin täällä ollut.

 

Kilpailutus uhkaa tapaamispaikkatoimintaa

Keski-Suomen ensi- ja turvakodilla järjestetään myös tapaamispaikkatoimintaa, minkä palvelun kaupunki on ostanut ensi- ja turvakodilta. Tapaamispaikoissa vanhemmat pääsevät tapaamaan lapsiaan, jos on arvioitu, etteivät nämä voi viettää lastensa kanssa aikaa valvomattomissa olosuhteissa esimerkiksi väkivalta- tai päihdetaustan vuoksi. Vaikeissakin tilanteissa lähtökohdaksi on asetettu perheyhteyden säilyttäminen tai palauttaminen.

– Välillä käy jopa mielessä onko vanhemman oikeus tässä ensisijainen suhteessa lapsen oikeuksiin, toteaa ensi- ja turvakodin hallituksen puheenjohtaja Merja Närhi, joka on mukana kahvipöytäkeskustelussa.

Nyt kilpailutuksen seurauksena palvelu on kuitenkin siirtymässä yksityiselle hoivapalveluyritykselle, joka on luvannut tuottaa palvelun 4700 eurolla vuodessa ensi- ja turvakodin tarjoaman 11000 euron sijaan. Työn haastavuuden vuoksi henkilökunta ensi- ja turvakodilla ei usko yrityksen suoriutuvan velvoitteestaan.

– Aiomme viivyttää yt-neuvotteluiden aloittamista ainakin joitain kuukausia, että näemme, miten asia lähtee etenemään, Paloheimo kertoo.

– Jos yritys ei kykene hoitamaan palvelua, niin voimme ottaa siitä kopin.

Hämmentävää on sekin, miten yritys jolta edellytettiin kilpailutusehdoissa pätevää henkilökuntaa, hakee nyt tapaamispaikkatyöntekijöitä nollatuntisopimuksilla töihin.

– Miten on voitu täyttää kelpoisuusehto, jos työntekijöitäkään ei ole, hämmästeli Susanna Huovinen.

– Kenen on vastuu siinä tapauksessa, jos palvelua ei kyetä tuottamaan asiallisesti tai turvallisesti? No, kunnan vastuullahan se siinä tapauksessa on.

Tehdasvierailu ja kansalaisten tapaamista

Päivän päätös oli työmarkkinajärjestötaustaiselle Rinteelle aamun sosiaalityöpyörityksen jälkeen tutumpaa maaperää. Paperikoneita suunnitteleva, valmistava ja huoltava Valmetin Rautpohjan tehdas on Suomen perinteisen vientiteollisuuden selkärankaa. Valmetin tuotantojohtaja Kari Ranta esitteli valimon tehdashalleja ja kertoi viimeisten vuosien siirtäneen painopistettä uusien koneiden rakentamisesta vanhojen huoltamiseen ja modernisointiin.

– Euroopan parhaan valimon teoreettisesta kapasiteetista on nyt käytössä noin 15 %, pitkiä valuja ei enää tehdä, vaan rullat ovat pienempiä. Pohjois-Amerikka vetää vahvasti, mutta tuotteita viedään kaikkialle maailmaan. Kiina on haastavin, mutta hyvin haluttu markkina-alue, Ranta kertoo.

Tehtaan jälkeen siirryttiin Jyväskylän kävelykadulle tapaamaan ihmisiä. Kuunteluoppilaan ja kysymysten esittäjän rooliin joutunut puoluejohtaja sai selkeästi uutta virtaa päästessään vastaamaan jyväskyläläisten kysymyksiin ja keskustelemaan arkisista aiheista. Tunnin kestänyt kansalaistapaaminen päättyi viideltä, jonka jälkeen Rinne siirtyi Jämsään toiseen kansalaistapaamiseen.

Eetu Kinnunen, Jyväskylä

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Kristillisdemokraattien puoluekouksessa ei pidetty kannatuspuheenvuoroja – Sari Essayah sai kuitenkin raikuvat aplodit

Kuva: Lehtikuva

Kristillisdemokraattien puheenjohtajana jatkaa odotetusti Sari Essayah. Asiasta päätti kristillisdemokraattien puoluekokous tänään Seinäjoella.

Istuvalla puheenjohtajalla ei ollut vastaehdokkaita. Puoluekokouksessa ei kuultu tästä syystä edes kannatuspuheenvuoroja.

Essayah on johtanut kristillisdemokraatteja kaksi vuotta. Kaudet kestävät kaksi vuotta.

Essayah sai raikuvat aplodit kokousväeltä.

Keskustelua aiheesta

Suurista puolueista SDP:ssä naiset nousevat herkimmin kuntapäättäjien huipulle, vasemmistoliiton valtuustopomoista yksikään ei ole nainen

Aiemmin viikolla kerrottiin, että kuntien valtuustoihin on valittu naispuheenjohtajia ennätyksellisen paljon. Asia kävi ilmi Kuntaliiton selvityksestä, joka kattaa kaikki Manner-Suomen 295 kunnan ykköspuheenjohtajat. Kaikkiaan 39 prosenttia valtuustojen puheenjohtajista on naisia. Naisten osuus nousi edelliseen valtuustokauteen verrattuna 11 prosenttiyksikköä.

– Naisten osuus valtuustojen puheenjohtajista on noussut jatkuvasti vuodesta 1993 lähtien, jolloin se oli 16 prosenttia. Tämän vaalikauden alussa naispuheenjohtajien osuus on saavuttanut valtuustoon valittujen naisvaltuutettujen osuuden, Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom sanoi tiedotteessa.

 

Demokraatti tilasi puoluekohtaiset tiedot Kuntaliitosta. Kun tarkastellaan tilannetta puolueittain, kuinka suuri osuus puheenjohtajapaikoista on naisilla ja miehillä, havaitaan suuria eroja puolueiden välillä. Suurista kuntapuolueista SDP:n naisilla on korkein osuus valtuuston puheenjohtajista. 65 valtuuston puheenjohtajasta lähes puolet, 48 %, on naisia. Osuus on kasvanut neljässä vuodessa peräti 16 prosenttiyksiköllä.

Keskustalla on peräti 141 valtuuston puheenjohtajaa ja heistä 38 % on naisia. Myös keskutalla naisten osuus on nousussa. Kokoomuksen 51 puheenjohtajasta 37 % on naisia, ja prosenttiosuus on kasvussa. SDP:tä korkeampaan naisten prosenttilukuun yltää vain vihreät, mutta sillä on valtuuston puheenjohtajia ainoastaan 5, joista 3 on naisia. Vasemmistoliiton erikoisuus on siinä, että sen yhdeksästä valtuuston puheenjohtajasta yksikään ei ole nainen.

 

Kunnanhallituksen puheenjohtajissa asetelma on samankaltainen. Suurista kuntapuolueista jälleen SDP:ssä naisten osuus on korkein. SDP:llä on tarjota 43 kaupunginhallituksen puheenjohtajaa, joista 42 % on naisia. Prosenttiosuus on noussut neljässä vuodessa 7 prosenttiyksiköllä.

Kokoomuksen 46 puheenjohtajasta tasan kolmannes on naisia, keskustan hulppeasta 173 kaupunginhallituksen puheenjohtajasta 27 % on naisia. Vasemmistoliiton kaikki kolme kaupunginhallituksen puheenjohtajaa ovat vuorostaan naisia, vihreiden ainoa puheenjohtaja on nainen.

Perussuomalaisilla ei ole yhtään naista kaupunginhallituksen tai -valtuuston johdossa. Kaikki kuusi paikkaa ovat miehillä.

Kaikkien valtuustojen puheenjohtajista 48 prosenttia on keskustapuolueella. Keskustan hallussa olevat puheenjohtajuudet ovat hieman vähentyneet kahdesta edellisestä valtuustokaudesta. Hallituksen puheenjohtajan paikoista puolueella on 59 prosenttia. Osuus on kasvanut kahdesta edellisestä valtuustokaudesta.

SDP:llä valtuuston puheenjohtajien osuus on 22 prosenttia ja kokoomuksella 17 prosenttia. SDP:llä osuus on hieman kasvanut, mutta kokoomuksella on pysynyt suhteellisen samana vuonna 2009 alkaneesta valtuustokaudesta.

Kokoomuksella hallituksen puheenjohtajapaikoista on 16 prosenttia ja SDP:llä 15 prosenttia. Molemmilla osuudet ovat vähentyneet vuodesta 2009.

”Tässä kokoonpanossa hallitus ei tule menemään seuraaviin vaaleihin” – Harkimo sivaltaa säälimättömästi: ”Heillä ei ole oikeastaan mitään”

Kuva: EHTIKUVA / RONI REKOMAA

Kokoomuksen kansanedustaja Harry Harkimo arvioi tylyin sanankääntein kokoomuksen hallituskumppania. Hänen mukaansa ”Sininen vaihtoehto” on puolue, joka kyhättiin yhteen hätiköiden.

”Heiltä puuttuvat viesti, markkinarako ja suunnitelmallisuus. Heillä ei oikeastaan ole mitään. Heidän pääviestinsä oli alussa, että he eivät kannata Halla-ahon rasistista linjaa – jonka he olivat ennen hyväksyneet. Välillä he ovat macronilaisia ja välillä heillä on hallitusohjelma ja nyt viimeksi he ovat keksineet keskiluokan – varmaan siksi, että he olivat kuulleet jonkun analyysin, jonka mukaan Donald Trump valittiin presidentiksi keskiluokan avulla.”

Tämä näytelmä ei vielä ole loppu.

Harkimo avautuu aiheesta blogikirjoituksessaan.

”Jos olen jotain oppinut markkinoinnista ja saavutuksista ylipäänsä, niin tämän: et voi saavuttaa mitään vain vastustamalla jotakin tai jotakuta toista. Pitää olla jotain omaa. Sinisellä vaihtoehdolla omaa on tällä hetkellä vain 1,6 prosentin kannatus, joka sekin mahtuu virhemarginaaliin. Eli käytännössä heillä ei ole edes kannatusta.”

Myös Harkimo on huomannut, kuinka puolustusministeri Jussi Niinistö väläytti jo, että he voisivat mennään yhteen keskustan kanssa. Harkimon mukaan se tarkoittaisi uusia hallitusneuvotteluja.

”Yksi asia on selvä: jotain tuon uuden vaihtoehdon pitää tehdä. Tässä kokoonpanossa hallitus ei tule menemään seuraaviin vaaleihin. Tämä näytelmä ei vielä ole loppu. Ja veikkaan myös, että moni näyttelijä teki virhearvion suostuessaan rooliinsa.”

Naton laivasto-osasto vierailee Helsingissä

Naton laivasto-osasto vierailee Helsingissä kuluvan kuun lopulla. Laivasto-osasto koostuu neljästä aluksesta. Johtoaluksena toimii norjalainen fregatti Otto Sverdrup. Muut alukset ovat kanadalainen fregatti Charlottetown, portugalilainen fregatti Francisco de Almeida sekä saksalainen tankkeri Rhön.

Samalla myös Naton merikomponentin johtoesikunnan komentaja, vara-amiraali Clive Johnstone vierailee Suomessa.

Osa aluksista on avoinna yleisölle lauantaina ja sunnuntaina 26.–27. elokuuta.

Presidentti Niinistö matkustaa Yhdysvaltoihin myös syyskuussa

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
Presidenttipari juhlistaa Suomen 100-vuotipäivää syyskuussa Minnesotassa.

Presidentti Sauli Niinistö ja hänen puolisonsa Jenni Haukio matkustavat Minnesotaan Yhdysvaltoihin syyskuun loppupuolella. Matka on osa Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlallisuuksia.

Niinistö ja Haukio osallistuvat Minnesotassa muun muassa amerikansuomalaisten FinnFest-juhlan päätapahtumaan ja pääkapellimestari Osmo Vänskän johtamaan Minnesotan orkesterin konserttiin. Lisäksi Niinistö vastaanottaa Minnesotan yliopiston oikeustieteen kunniatohtorin arvon.

Minnesota on yksi merkittävimmistä suomalaisten muuttoalueista Yhdysvalloissa.

Presidenttipari vierailee Yhdysvaltain-matkansa aikana myös New Yorkissa, jossa Niinistö osallistuu YK:n yleiskokouksen avajaisviikolle. Lisäksi Niinistö ja Haukio vierailevat Washingtonissa, jossa he osallistuvat Suomen suurlähetystön järjestämään Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlatilaisuuteen.

Niinistö vierailee Yhdysvalloissa myös tämän kuun lopussa. Hän tapaa presidentti Donald Trumpin Washingtonissa 29. elokuuta. Niinistön ja Trumpin tapaaminen on ensimmäinen laatuaan.