”Parasta on syy lähteä aamulla jonnekin” – Rinne tutustui työpajatoimintaan Jyväskylässä

SDP:n puheenjohtaja, kansanedustaja Antti Rinne vieraili Jyväskylässä maanantaina 26.9. kansanedustaja Susanna Huovisen (sd.) ja Anneli Kiljusen (sd.) kanssa. Tiiviin päivän vierailukohteiksi valikoituivat nuorten taidetyöpaja ja työttömien ruokala toimintakeskus Matarassa, Keski-Suomen Ensi- ja turvakoti Kuokkalassa, sekä Valmetin Rautpohjan tehdas. Ennen lähtöä kohti Jämsää Rinne tapasi kaupunkilaisia Osuuspankin edustalla kävelykadulla. Lounasta nautittiin kaupunginjohtaja Timo Koiviston ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja Riitta Mäkisen (sd.) seurassa kaupungintalolla.

Idea vierailusta Jyväskylään oli syntynyt Antin istuttua nuorten taidetyöpajoja vetävän Jorma Niemisen viereen lentokoneessa. Reissu mahdutettiin kiireisen puheenjohtajan kalenteriin ja samaan käyntiin yhdistettiin mahdollisimman monta muutakin tärkeää vierailukohdetta. Mukaan lähtivät Keski-Suomen oma kansanedustaja Susanna Huovinen ja sosiaalipalveluiden asiantuntija Anneli Kiljunen Kaakkois-Suomesta.

Innostunut vastaanotto Matarankadulla

Kun Rinne seurueineen saapui tutustumaan taidepajoihin, vastassa ollut Jorma Nieminen oli niin innostunut keskustelemaan, ettei seurue meinannut päästä eteistä pidemmälle. Keskustelu käsitteli pääasiallisesti nuorten aktivointipalveluiden järjestämistä.

– Tavoitteena on ollut kautta linjan matalan kynnyksen toiminta, kertoi Nieminen vierailleen.

– Jopa koko kynnyksen poistaminen, kynnyksetön ovi tulla mukaan. Tärkeintä on saada nuoret innostumaan uusista mahdollisuuksista. Mutterien lajittelu pusseihin tuskin motivoi ketään, oikea aktivointi on jotakin ihan muuta.

Nieminen oli kuullut valtiovarainministeri Petteri Orpon (kok.) puhuneen aktiivisesta työttömyysturvasta viikonloppuna ja toivoi, että se viimeinkin tarkoittaisi aitoa elämänvalmiuksien ja työkyvyn nostoa tempputyöllistämisen ja kyykytyksen sijaan. Rinne yhtyi Niemisen ajatteluun ja kertoi SDP:n 2015 syksyllä lanseeraamasta aktivointimallista, jossa työttömyysturvaa voitaisiin käyttää palkkatukena tai starttirahana työttömän perustamassa yrityksessä.

Työpajanuoret olivat kokoontuneet isoon kahvitilaan, jossa Rinne pääsi rikkomaan jään esittäytymisensä jälkeen kyselemällä nuorilta, mitä nämä kokivat pajasta saavansa ja miten tulivat toimeen. Työmarkkinatuki oli tyypillisin toimeentulon lähde.

– Työpajan jälkeen aion hakea kouluun, joko ammattioppilaitokseen tai ammattikorkeaan, kuului yleisin vastaus.

Taustoiltaan nuoret olivat kaikkea toisen asteen oppilaitoksen kesken jättäneistä valmistumisen jälkeen tyhjän päälle jääneisiin ja työpaikan menetyksen jälkeen uutta suuntaa hakeviin nuoriin. Toisilla tulevaisuudensuunnitelmat olivat hyvinkin selkeät, toisilla vielä työn alla. Kolmen kuukauden elämyspajasta oli nuorilla nyt takana vasta kolme viikkoa, mutta kaikki kiittelivät yhteisöllisyyden, uusien kavereiden ja säännöllisten rutiinien ansiosta parantunutta elämänlaatua ja itsetuntoa.

– Parasta on syy lähteä aamulla jonnekin, sanoi eräs nuori nainen Rinteen kysyessä tärkeintä syytä pajan antoisuuteen.

 

Ensi- ja turvakotitoiminta keskeistä lasten hyvinvoinnille

Keski-Suomen ensi- ja turvakodilla vastaanottajana oli toiminnanjohtaja Eija Paloheimo, joka esitteli kansanedustajille ensin viisipaikkaisen turvakodin ja sen johtavan sosiaalityöntekijän Tuija Sojakan.

– Valitettavasti paikkoja on liian vähän, väkeä joudutaan käännyttämään Mikkeliin ja Kokkolaan saakka, Sojakka kertoi.

– Seitsemällä paikalla varmaan oikeasti pärjättäisiin.

Keskimäärin oleskelu turvakodissa kestää kolmesta neljään viikkoa. Edellisellä hallituskaudella peruspalveluministeri Huovisen ja valtiovarainministeri Rinteen järjestämä ensi- ja turvakotien suora rahoitus on mahdollistanut sen, että suurin osa asiakkaista tulee turvakotiin suoraan, kun ennen tarvittiin kunnan myöntämä maksusitoumus. Asiakkaiden kanssa keskustellaan ongelmallisten perhetilanteiden ratkaisemisessa ja tarvittaessa avioerojen, lähestymiskieltojen tai rikosilmoitusten tekemisessä.

Henkilöstöä turvakodissa on kuusi vakinaista ja yksi keikkalainen, jonka seurauksena illat ja viikonloput sekä osa iltapäivätunneista joudutaan tekemään yhden työntekijän voimin. Uhkatilanteita turvakotitoimintaan liittyy: useimmat asiakkaat ovat paossa väkivaltaisia puolisoitaan.

– Henkilökunta selvittää tilanteet pääsääntöisesti puhumalla, mutta poliisit joudutaan kutsumaan avuksi turvakodille säännöllisesti, Sojakka kertoo.

– Asiakasperheiden myötä turvakodissa käy vuosittain noin 60 lasta ja turvakotiin tulevat perheet ovatkin usein keskimääräistä suurempia.

Ensikotitoiminnan puolella vuosittain otetaan vastaan 40 asiakasta, pääosin nuoria äitejä lapsineen. Molemmat vanhemmat ja yksin olevat isät ovat kuitenkin yhtä tervetulleita ensikotiin. Ensikotien asiakkaita yhdistää lähes aina hoitokokemuksen puute sekä päihdeongelmat tai psyykkiset sairaudet. Ensikodissa oleskellaan pidempään kuin turvakodeissa, joistakin kuukausista jopa vuoteen.

– Moni ensikotiin tuleva vanhempi on hyvin nuori, asiakkaiden keski-ikä on 21 vuotta, toiminnanjohtaja Paloheimo kertoo.

– Yhtä lailla tosin yli nelikymppisetkin voivat tarvita tukea vanhemmuuteensa ja on heitäkin täällä ollut.

 

Kilpailutus uhkaa tapaamispaikkatoimintaa

Keski-Suomen ensi- ja turvakodilla järjestetään myös tapaamispaikkatoimintaa, minkä palvelun kaupunki on ostanut ensi- ja turvakodilta. Tapaamispaikoissa vanhemmat pääsevät tapaamaan lapsiaan, jos on arvioitu, etteivät nämä voi viettää lastensa kanssa aikaa valvomattomissa olosuhteissa esimerkiksi väkivalta- tai päihdetaustan vuoksi. Vaikeissakin tilanteissa lähtökohdaksi on asetettu perheyhteyden säilyttäminen tai palauttaminen.

– Välillä käy jopa mielessä onko vanhemman oikeus tässä ensisijainen suhteessa lapsen oikeuksiin, toteaa ensi- ja turvakodin hallituksen puheenjohtaja Merja Närhi, joka on mukana kahvipöytäkeskustelussa.

Nyt kilpailutuksen seurauksena palvelu on kuitenkin siirtymässä yksityiselle hoivapalveluyritykselle, joka on luvannut tuottaa palvelun 4700 eurolla vuodessa ensi- ja turvakodin tarjoaman 11000 euron sijaan. Työn haastavuuden vuoksi henkilökunta ensi- ja turvakodilla ei usko yrityksen suoriutuvan velvoitteestaan.

– Aiomme viivyttää yt-neuvotteluiden aloittamista ainakin joitain kuukausia, että näemme, miten asia lähtee etenemään, Paloheimo kertoo.

– Jos yritys ei kykene hoitamaan palvelua, niin voimme ottaa siitä kopin.

Hämmentävää on sekin, miten yritys jolta edellytettiin kilpailutusehdoissa pätevää henkilökuntaa, hakee nyt tapaamispaikkatyöntekijöitä nollatuntisopimuksilla töihin.

– Miten on voitu täyttää kelpoisuusehto, jos työntekijöitäkään ei ole, hämmästeli Susanna Huovinen.

– Kenen on vastuu siinä tapauksessa, jos palvelua ei kyetä tuottamaan asiallisesti tai turvallisesti? No, kunnan vastuullahan se siinä tapauksessa on.

Tehdasvierailu ja kansalaisten tapaamista

Päivän päätös oli työmarkkinajärjestötaustaiselle Rinteelle aamun sosiaalityöpyörityksen jälkeen tutumpaa maaperää. Paperikoneita suunnitteleva, valmistava ja huoltava Valmetin Rautpohjan tehdas on Suomen perinteisen vientiteollisuuden selkärankaa. Valmetin tuotantojohtaja Kari Ranta esitteli valimon tehdashalleja ja kertoi viimeisten vuosien siirtäneen painopistettä uusien koneiden rakentamisesta vanhojen huoltamiseen ja modernisointiin.

– Euroopan parhaan valimon teoreettisesta kapasiteetista on nyt käytössä noin 15 %, pitkiä valuja ei enää tehdä, vaan rullat ovat pienempiä. Pohjois-Amerikka vetää vahvasti, mutta tuotteita viedään kaikkialle maailmaan. Kiina on haastavin, mutta hyvin haluttu markkina-alue, Ranta kertoo.

Tehtaan jälkeen siirryttiin Jyväskylän kävelykadulle tapaamaan ihmisiä. Kuunteluoppilaan ja kysymysten esittäjän rooliin joutunut puoluejohtaja sai selkeästi uutta virtaa päästessään vastaamaan jyväskyläläisten kysymyksiin ja keskustelemaan arkisista aiheista. Tunnin kestänyt kansalaistapaaminen päättyi viideltä, jonka jälkeen Rinne siirtyi Jämsään toiseen kansalaistapaamiseen.

Eetu Kinnunen, Jyväskylä

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

”Osapuolet vakuuttivat, että he osaavat sopia omat riitansa” – Sipilä: Hallituksella ei tarvetta puuttua työmarkkinajärjestöjen sopimustilanteeseen

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
Pääministeri Juha Sipilä eduskunnassa tänään.

Työmarkkinajärjestöt tapasivat hallitusta tänään talousneuvoston kokouksessa.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) kommentoi eduskunnassa lyhyesti päivän työmarkkinataapaamisen antia.

– Käytiin tilanne läpi ja erityisesti esitin huoleni Suomen mallista ja siitä, miten se syksyllä käytännössä toimii, Sipilä sanoi kello 14 aikaan iltapäivällä.

Sipilän mukaan osapuolet vakuuttivat, että he osaavat ”sopia omat riitansa, ja hallitusta ei siihen väliin tarvita”.

– Se jää nyt sitten nähtäväksi, että miten tuo malli sitten käytännössä toimii tai miksi se muotoutuu. Syksyn tes-kierrokselle se sitten lopullisesti nähdään, hän täydensi.

Sipilän mukaan hallituksella ei ole tarvetta puuttua työmarkkinajärjestöjen väliseen sopimustilanteeseen.

– Uskon, että siinä osapuolilta löytyy yhteinen tahtotila ratkoa asiat.

No tämähän on hyvä uutinen: Kela palkkaa lisää väkeä toimeentulotukia käsittelemään

Kuva: Kari Hulkko

Perustoimeentulotuen myöntäminen ja maksaminen siirtyivät kunnilta Kelan hoidettavaksi vuoden 2017 alussa. Tehtävän arvioitiin vaativan noin 750 henkilötyövuoden työpanoksen. Alkuvuosi on osoittanut, että henkilökuntaa tarvitaan lisää.

Kelan toimistoissa käy tällä hetkellä yli 12 000 asiakasta päivässä. Vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna asiointimäärä on kasvanut noin 57 %. Kelaan tulee tällä hetkellä myös poikkeuksellisen paljon puheluita: noin 20 000 päivässä. Puheluiden määrä on kaksinkertaistunut viime vuoteen verrattuna.

– Kasvaneesta asiakasmäärästä johtuva ruuhka on aiheuttanut asiakkaille kohtuutonta haittaa. Jotta pystyisimme palvelemaan asiakkaita mahdollisimman hyvin, tarvitsemme vielä lisätyövoimaa aiemmin rekrytoidun henkilöstön lisäksi. Rekrytoinnit on jo aloitettu eri puolilla Suomea, asiakkuusjohtaja Elise Kivimäki kertoo.

Lisärekrytointien lisäksi tilanteeseen on pystytty vastaamaan myös muilla keinoin: Kelassa tehtävää työtä on porrastettu uudella tavalla, ja ylitöitä on tehty runsaasti.

Asiakasmäärän kasvu pyrittiin ennakoimaan niin hyvin kuin oli mahdollista. Kelaan palkattiin loppuvuodesta 2016 satoja uusia työntekijöitä perustoimeentulotuen etuuskäsittelyyn, asiakaspalveluun ja esimiestehtäviin. Kiinnostus Kelan toimeentulotehtäviä kohtaan oli silloin suurta. Hakemuksia saapui yhteensä 6 719.

 

 

”En näe mitään syytä pitkittää sopimista” – PAMin Selin: Nimet paperiin heti!

Kuva: Lehtikuva
Ann Selin.

Palvelualojen ammattiliitto PAM on toimittanut tänään työnantajaliitoille esityksen keskusjärjestösopimusten siirtämisestä työehtosopimusten osaksi.

PAMin puheenjohtaja Ann Selin toivoo nyt työnantajien toimivan, kuten ovat puhuneet.

– Työnantajat ovat korostaneet, että EK:n irtisanomien keskusjärjestösopimusten siirtäminen työehtosopimuksiin on vain tekninen toimenpide. Toivomme nyt, että he myös lunastavat lupauksensa ja tekevät sopimukset kanssamme jatkuvan neuvottelun periaatteella, toteaa Selin

PAM esittää työnantajille, että keskusjärjestösopimukset sovitaan tässä vaiheessa sellaisenaan osaksi työehtosopimuksia. Sisältöjen muokkaaminen työehtosopimusteksteiksi tapahtuu myöhemmin osana sopimusten selkokielisyystyötä.

Selin toivoo, että sopimuksiin saataisiin nimet lähipäivinä.

– En näe mitään syytä pitkittää sopimista. Mielestäni sopimusten allekirjoittaminen voidaan tehdä vaikka välittömästi, korostaa Selin.

”Aloite kertoo lähinnä jälkijunassa, ellei peräti resiinalla kulkemisesta” – SDP:n Viitanen kirjoitti napakan ”vastineen” Harkimolle

Kuva: Jukka-Pekka Flander
Pia Viitanen.

SDP:n kansanedustaja Pia Viitanen on ottanut Iltalehden yleisönosastolla tiistaina julkaistussa kirjoituksessa kantaa kokoomuksen kansanedustaja Harry Harkimon lakialoitteeseen.

Harkimon aloite koskee ammatti- ja työnantajayhdistysten tilinpäätösten julkisuutta. Hän haluaa tilinpäätökset kokonaan julkisiksi, että yhdistysten toiminnan yleishyödyllisyyttä voitaisiin ”arvioida avoimesti”.

Harkimon mukaan aloitteen on allekirjoittanut 106 kansanedustajaa. SDP:n edustajat eivät allekirjoittaneet aloitetta. Harkimo on tehnyt tästä numeron. Iltalehden blogissaan hän nimitti sosialidemokraatteja ”pelokkaiksi jänöjusseiksi”.

SDP:n kansanedustaja, valtiovarainvaliokunnan ja verojaostan jäsen Pia Viitanen nousi verkolle ja iski vastapalloon IL:n yleisönosastolla näin:

– Harkimon aloite kertoo lähinnä jälkijunassa, ellei peräti resiinalla kulkemisesta. Aloite kertoo pahasti puutteellisesta nykylainsäädännön tuntemuksesta, Viitanen kirjoittaa.

”Eiköhän pidetä säännöt samoina kaikille, eikä erilaisena sen mukaan, kenestä sattuu tykkäämään ja kenestä ei.”

Viitanen viittaa vuonna 2015 säädettyyn kirjanpitolain muutokseen, joka velvoittaa kaikkia taloudellisesti merkittäviä yhteisöjä toimittamaan tilinpäätöksensä kaupparekisteriin. Tämä koskee kaikkia yhdistyksiä ja säätiöitä.

– On vaikea nähdä perusteita sille, että avoimuusvelvoite olisi erilainen työmarkinajärjestöille kuin mitä se on vastaavan suuruissa muissa taloudellista valtaa käyttävissä yhdistyksissä tai säätiöissä.

Viitasen mukaan Harkimon silmät yltävät lähinnä palkansaajajärjestöjen tarkkailuun, vaikka ”häntä lähempänä löytyy jo taloudellisesti merkittäviä urheilujärjestöjä ja säätiöitä”.

– Eiköhän pidetä säännöt samoina kaikille, eikä erilaisena sen mukaan, kenestä sattuu tykkäämään ja kenestä ei, Viitanen päättää kirjoituksensa IL:ssä.

Harry ”Hjallis” Harkimo. (Kuva. Lehtikuva)

Aamun tapaaminen: ei uusia avauksia työmarkkinoille

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder kommentoi talousneuvoston kokousta medialle pääministerin virka-asunnon ulkopuolella Helsingin Kesärannassa tänä aamuna.

Hallitukselta ei kuultu aamun tapaamisessa uusia avauksia tai suoranaisia moitteita työmarkkinajärjestöille.

Akavan ja STTK:n mukaan pääministeri Juha Sipilä (kesk.) toisti näkemyksensä, jonka mukaan vientivetoista palkkamallia eli niin sanottua Suomen mallia koskevia neuvotteluja olisi tärkeä pystyä jatkamaan.

Työnantajien EK ja palkansaajajärjestöt jatkavat maanantaina keskenään keskusteluja ajankohtaisista työmarkkina-asioista. Esillä ovat muun muassa EK:n viime viikolla irtisanomat järjestösopimukset ja niiden korvaaminen liittotasolla.