”Parasta on syy lähteä aamulla jonnekin” – Rinne tutustui työpajatoimintaan Jyväskylässä

SDP:n puheenjohtaja, kansanedustaja Antti Rinne vieraili Jyväskylässä maanantaina 26.9. kansanedustaja Susanna Huovisen (sd.) ja Anneli Kiljusen (sd.) kanssa. Tiiviin päivän vierailukohteiksi valikoituivat nuorten taidetyöpaja ja työttömien ruokala toimintakeskus Matarassa, Keski-Suomen Ensi- ja turvakoti Kuokkalassa, sekä Valmetin Rautpohjan tehdas. Ennen lähtöä kohti Jämsää Rinne tapasi kaupunkilaisia Osuuspankin edustalla kävelykadulla. Lounasta nautittiin kaupunginjohtaja Timo Koiviston ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja Riitta Mäkisen (sd.) seurassa kaupungintalolla.

Idea vierailusta Jyväskylään oli syntynyt Antin istuttua nuorten taidetyöpajoja vetävän Jorma Niemisen viereen lentokoneessa. Reissu mahdutettiin kiireisen puheenjohtajan kalenteriin ja samaan käyntiin yhdistettiin mahdollisimman monta muutakin tärkeää vierailukohdetta. Mukaan lähtivät Keski-Suomen oma kansanedustaja Susanna Huovinen ja sosiaalipalveluiden asiantuntija Anneli Kiljunen Kaakkois-Suomesta.

Innostunut vastaanotto Matarankadulla

Kun Rinne seurueineen saapui tutustumaan taidepajoihin, vastassa ollut Jorma Nieminen oli niin innostunut keskustelemaan, ettei seurue meinannut päästä eteistä pidemmälle. Keskustelu käsitteli pääasiallisesti nuorten aktivointipalveluiden järjestämistä.

– Tavoitteena on ollut kautta linjan matalan kynnyksen toiminta, kertoi Nieminen vierailleen.

– Jopa koko kynnyksen poistaminen, kynnyksetön ovi tulla mukaan. Tärkeintä on saada nuoret innostumaan uusista mahdollisuuksista. Mutterien lajittelu pusseihin tuskin motivoi ketään, oikea aktivointi on jotakin ihan muuta.

Nieminen oli kuullut valtiovarainministeri Petteri Orpon (kok.) puhuneen aktiivisesta työttömyysturvasta viikonloppuna ja toivoi, että se viimeinkin tarkoittaisi aitoa elämänvalmiuksien ja työkyvyn nostoa tempputyöllistämisen ja kyykytyksen sijaan. Rinne yhtyi Niemisen ajatteluun ja kertoi SDP:n 2015 syksyllä lanseeraamasta aktivointimallista, jossa työttömyysturvaa voitaisiin käyttää palkkatukena tai starttirahana työttömän perustamassa yrityksessä.

Työpajanuoret olivat kokoontuneet isoon kahvitilaan, jossa Rinne pääsi rikkomaan jään esittäytymisensä jälkeen kyselemällä nuorilta, mitä nämä kokivat pajasta saavansa ja miten tulivat toimeen. Työmarkkinatuki oli tyypillisin toimeentulon lähde.

– Työpajan jälkeen aion hakea kouluun, joko ammattioppilaitokseen tai ammattikorkeaan, kuului yleisin vastaus.

Taustoiltaan nuoret olivat kaikkea toisen asteen oppilaitoksen kesken jättäneistä valmistumisen jälkeen tyhjän päälle jääneisiin ja työpaikan menetyksen jälkeen uutta suuntaa hakeviin nuoriin. Toisilla tulevaisuudensuunnitelmat olivat hyvinkin selkeät, toisilla vielä työn alla. Kolmen kuukauden elämyspajasta oli nuorilla nyt takana vasta kolme viikkoa, mutta kaikki kiittelivät yhteisöllisyyden, uusien kavereiden ja säännöllisten rutiinien ansiosta parantunutta elämänlaatua ja itsetuntoa.

– Parasta on syy lähteä aamulla jonnekin, sanoi eräs nuori nainen Rinteen kysyessä tärkeintä syytä pajan antoisuuteen.

 

Ensi- ja turvakotitoiminta keskeistä lasten hyvinvoinnille

Keski-Suomen ensi- ja turvakodilla vastaanottajana oli toiminnanjohtaja Eija Paloheimo, joka esitteli kansanedustajille ensin viisipaikkaisen turvakodin ja sen johtavan sosiaalityöntekijän Tuija Sojakan.

– Valitettavasti paikkoja on liian vähän, väkeä joudutaan käännyttämään Mikkeliin ja Kokkolaan saakka, Sojakka kertoi.

– Seitsemällä paikalla varmaan oikeasti pärjättäisiin.

Keskimäärin oleskelu turvakodissa kestää kolmesta neljään viikkoa. Edellisellä hallituskaudella peruspalveluministeri Huovisen ja valtiovarainministeri Rinteen järjestämä ensi- ja turvakotien suora rahoitus on mahdollistanut sen, että suurin osa asiakkaista tulee turvakotiin suoraan, kun ennen tarvittiin kunnan myöntämä maksusitoumus. Asiakkaiden kanssa keskustellaan ongelmallisten perhetilanteiden ratkaisemisessa ja tarvittaessa avioerojen, lähestymiskieltojen tai rikosilmoitusten tekemisessä.

Henkilöstöä turvakodissa on kuusi vakinaista ja yksi keikkalainen, jonka seurauksena illat ja viikonloput sekä osa iltapäivätunneista joudutaan tekemään yhden työntekijän voimin. Uhkatilanteita turvakotitoimintaan liittyy: useimmat asiakkaat ovat paossa väkivaltaisia puolisoitaan.

– Henkilökunta selvittää tilanteet pääsääntöisesti puhumalla, mutta poliisit joudutaan kutsumaan avuksi turvakodille säännöllisesti, Sojakka kertoo.

– Asiakasperheiden myötä turvakodissa käy vuosittain noin 60 lasta ja turvakotiin tulevat perheet ovatkin usein keskimääräistä suurempia.

Ensikotitoiminnan puolella vuosittain otetaan vastaan 40 asiakasta, pääosin nuoria äitejä lapsineen. Molemmat vanhemmat ja yksin olevat isät ovat kuitenkin yhtä tervetulleita ensikotiin. Ensikotien asiakkaita yhdistää lähes aina hoitokokemuksen puute sekä päihdeongelmat tai psyykkiset sairaudet. Ensikodissa oleskellaan pidempään kuin turvakodeissa, joistakin kuukausista jopa vuoteen.

– Moni ensikotiin tuleva vanhempi on hyvin nuori, asiakkaiden keski-ikä on 21 vuotta, toiminnanjohtaja Paloheimo kertoo.

– Yhtä lailla tosin yli nelikymppisetkin voivat tarvita tukea vanhemmuuteensa ja on heitäkin täällä ollut.

 

Kilpailutus uhkaa tapaamispaikkatoimintaa

Keski-Suomen ensi- ja turvakodilla järjestetään myös tapaamispaikkatoimintaa, minkä palvelun kaupunki on ostanut ensi- ja turvakodilta. Tapaamispaikoissa vanhemmat pääsevät tapaamaan lapsiaan, jos on arvioitu, etteivät nämä voi viettää lastensa kanssa aikaa valvomattomissa olosuhteissa esimerkiksi väkivalta- tai päihdetaustan vuoksi. Vaikeissakin tilanteissa lähtökohdaksi on asetettu perheyhteyden säilyttäminen tai palauttaminen.

– Välillä käy jopa mielessä onko vanhemman oikeus tässä ensisijainen suhteessa lapsen oikeuksiin, toteaa ensi- ja turvakodin hallituksen puheenjohtaja Merja Närhi, joka on mukana kahvipöytäkeskustelussa.

Nyt kilpailutuksen seurauksena palvelu on kuitenkin siirtymässä yksityiselle hoivapalveluyritykselle, joka on luvannut tuottaa palvelun 4700 eurolla vuodessa ensi- ja turvakodin tarjoaman 11000 euron sijaan. Työn haastavuuden vuoksi henkilökunta ensi- ja turvakodilla ei usko yrityksen suoriutuvan velvoitteestaan.

– Aiomme viivyttää yt-neuvotteluiden aloittamista ainakin joitain kuukausia, että näemme, miten asia lähtee etenemään, Paloheimo kertoo.

– Jos yritys ei kykene hoitamaan palvelua, niin voimme ottaa siitä kopin.

Hämmentävää on sekin, miten yritys jolta edellytettiin kilpailutusehdoissa pätevää henkilökuntaa, hakee nyt tapaamispaikkatyöntekijöitä nollatuntisopimuksilla töihin.

– Miten on voitu täyttää kelpoisuusehto, jos työntekijöitäkään ei ole, hämmästeli Susanna Huovinen.

– Kenen on vastuu siinä tapauksessa, jos palvelua ei kyetä tuottamaan asiallisesti tai turvallisesti? No, kunnan vastuullahan se siinä tapauksessa on.

Tehdasvierailu ja kansalaisten tapaamista

Päivän päätös oli työmarkkinajärjestötaustaiselle Rinteelle aamun sosiaalityöpyörityksen jälkeen tutumpaa maaperää. Paperikoneita suunnitteleva, valmistava ja huoltava Valmetin Rautpohjan tehdas on Suomen perinteisen vientiteollisuuden selkärankaa. Valmetin tuotantojohtaja Kari Ranta esitteli valimon tehdashalleja ja kertoi viimeisten vuosien siirtäneen painopistettä uusien koneiden rakentamisesta vanhojen huoltamiseen ja modernisointiin.

– Euroopan parhaan valimon teoreettisesta kapasiteetista on nyt käytössä noin 15 %, pitkiä valuja ei enää tehdä, vaan rullat ovat pienempiä. Pohjois-Amerikka vetää vahvasti, mutta tuotteita viedään kaikkialle maailmaan. Kiina on haastavin, mutta hyvin haluttu markkina-alue, Ranta kertoo.

Tehtaan jälkeen siirryttiin Jyväskylän kävelykadulle tapaamaan ihmisiä. Kuunteluoppilaan ja kysymysten esittäjän rooliin joutunut puoluejohtaja sai selkeästi uutta virtaa päästessään vastaamaan jyväskyläläisten kysymyksiin ja keskustelemaan arkisista aiheista. Tunnin kestänyt kansalaistapaaminen päättyi viideltä, jonka jälkeen Rinne siirtyi Jämsään toiseen kansalaistapaamiseen.

Eetu Kinnunen, Jyväskylä

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

valittu_artikkeli02

Verkkouutiset: Veroista vastaava ministeriö kiistää tiedot autoveron poistosta

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Valtiovarainministeriöstä kerrotaan Verkkouutisille, ettei valtiovarainministeriössä ole valmisteltu autoveron poistamista. Yle uutisoi tänään, että liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.) esittää torstaina, että liikenteen veroja alennetaan 1,6 miljardia euroa.

Autoveroa kerätään tänä vuonna arviolta 853 miljoonaa euroa. Ylen mukaan liikenne- ja viestintäministeriö esittää selvityksessään, että autoverosta luovutaan kokonaan.

Lisäksi ajoneuvoveron perusveroa laskettaisiin 547 miljoonalla eurolla. Liikenne- ja viestintäministeriö esittää myös polttoaineveron laskemista 200 miljoonalla eurolla.

Valtiovarainministeriöstä korostetaan Verkkouutisille, että kyse on liikenne- ja viestintäministeriön omasta selvityksestä, jossa valtiovarainministeriö ei ole ollut mukana.

Vastuu valmisteverojen valmistelusta ja veromuutosten esittämisestä kuuluu valtiovarainministeriölle, eikä siellä ole Verkkouutisten saamien tietojen mukaan valmisteilla mitään veromuutoksia.

Ostatko auton tänä vuonna? – autoala toivoo jonkinlaista kompensaatiota

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Autotalon johtaja Sarno Pitenius esittelee neliveto-Passatia Vantaalla sijaitsevassa Volkswagen Center Airportissa. 40 000 euroa maksavan Passatin hinnasta yli 11 000 euroa on autoveroa.

– Autoalan yhteinen toive on varmasti, että autovero poistuu, Pitenius kertoo.

Pienin Passateista maksettava vero on 2 800 euroa. Auto on 46 000 euroa maksava vähäpäästöinen hybridi.

Liikenne- ja viestintäministeriö esittää, että autoverosta luovuttaisiin kokonaan.

Piteniuksen mukaan tärkeätä on, että epätietoisuus verotuksesta jäisi mahdollisimman lyhyeksi. Moni saattaa lykätä hankintapäätöstä kunnes verotus on selvillä.

Hän arvioi, ettei ole valtionkaan edun mukaista, jos autokauppa hyytyisi.

Pitenius muistuttaa, että autoveron poistaminen johtaisi autokannan nopeampaan uusiutumiseen. Uudet autot ovat vähäpäästöisempiä ja turvallisempia kuin vanhat autot.

Autoalan yhteinen toive on varmasti, että autovero poistuu.

Autoalan Keskusliitto varoo ottavansa vielä tiukasti kantaa liikenne- ja viestintäministeriön esitykseen autoveron poistamisesta.

– Onhan siinä teoreettinen riski, että autokauppa pysähtyisi, arvioi Autoalan Keskusliiton toimitusjohtaja Pekka Rissa.

Rissa sanoo olevansa varma, että tänä vuonna auton ostaville voitaisiin jollakin tavalla kompensoida autoveron poistuminen. Mahdollisia variaatioita on erilaisia.

– Esimerkiksi he, jotka ovat ostaneet jo aikaisemmin auton täydellä autoverolla, niin heillä vuotuista ajoneuvoveroa eli perusveroa kompensoitaisiin joidenkin kuukausien tai vuosien aikana, Rissa sanoo.

Myös Pitenius pitää jonkinlaista kompensaatiota tarpeellisena, jotta autokauppa ei pysähtyisi.

Rissa kertoo odottavansa ensin torstaina julkaistavaa ministeriön raporttia ennen kuin ottaa tarkemmin kantaa asiaan.

Hän korostaa, että kyse on vasta ministeriön esityksestä. Keskeisiä poliittisia päätöksiä on määrä tehdä huhtikuussa hallituksen kehysriihen yhteydessä. Hänen mukaansa kysymys on tällä hetkellä jossittelusta.

– On pitkä matka siihen, että tämä asia on päätetty, Rissa muistuttaa.

STT–ANTTI AUTIO

AVAINSANAT

Vihreä Kousa Helsingin valtuuston johtoon – Sara Paavolainen varapuheenjohtajaksi

Kuva: Jukka-Pekka Flander

Helsingin kaupunginvaltuusto valitsi vuoden ensimmäisessä kokouksessaan valtuuston puheenjohtajaksi Tuuli Kousan (vihr.). Kousa on toisen kauden valtuutettu ja toiminut vuodesta 2013 myös kaupunginhallituksen konsernijaoston puheenjohtajana.

Kousa seuraa vihreiden Mari Puoskaria, joka on toiminut kaupunginvaltuuston puheenjohtajana vuodesta 2013. Puoskari on ilmoittanut jättävänsä politiikan siirryttyään johtotehtäviin konsulttiyhtiö Pöyrylle.

Ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valtuusto valitsi Harry Bogomoloffin (kok.), joka on ollut valtuuston jäsenenä vuodesta 1985. Toiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin Sara Paavolainen (sd.), joka on toisen kauden valtuutettu.

”Me emme ole vihamielisiä” – Juncker rauhoitteli Brexit-Britanniaa

Kuva: Lehtikuva

Euroopan unioni ei halua rangaista Britanniaa eroneuvotteluissa, sanoo EU-komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker.

EU-komissio on pysynyt hiljaa omista neuvottelutavoitteistaan, koska se odottaa Britannian ensin käynnistävän virallisen eroprosessin. Juncker oli lyhytsanainen myös keskiviikkona, kun toimittajat kysyivät hänen arviotaan Britannian edellisenä päivänä kuultuihin neuvotteluasemiin.

– Me emme ole vihamielisiä, vaan haluamme reilun sopimuksen Britannialle, mutta myös Euroopan unionille, Juncker sanoi.

Britannian pääministerin Theresa Mayn tiistainen brexit-puhe vahvisti kuvaa siitä, että Britannia todella irtautuu unionista. Britannia lähtee EU:n sisämarkkinoilta ja haluaa itse tehdä päätökset maahanmuuton rajoittamisesta. Maa pyrkii solmimaan EU:n kanssa kauppasopimuksen, joka antaa sille mahdollisimman vapaan pääsyn sisämarkkinoille. Junckerin mielestä linjaukset toivat selvyyttä Britannian tavoitteisiin.

(Puheet) voi ehkä laittaa sen piikkiin, että puhujat eivät ymmärrä.

Pääministeri Mayn tapa korostaa puheessaan EU:n yhtenäisyyttä saa kiitosta EU-pöydissä. Britannian esimerkin on pelätty laukaisevan lähtöpohdintoja myös muissa maissa, varsinkin jos Britannia lähtisi ovet paukkuen.

Puheessaan May totesi, että vahva EU on myös Britannian etu. EU-komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen (kok.) arvioi, että tämä oli samalla vastaus Yhdysvaltain pian virkaan astuvalle presidentille Donald Trumpille, joka on maalaillut uhkakuvia EU:n hajoamisesta.

Trump totesi lehtihaastattelussa tällä viikolla, että hän uskoo muiden EU-maiden seuraavan Britannian esimerkkiä ja lähtevän unionista. Trumpin kaavailema EU-suurlähettiläs on puolestaan tokaissut, että houkutteleva kauppasopimus Yhdysvaltain ja Britannian välillä voisi houkutella muitakin irtautumaan.

Kataisen mielestä puheet aiheuttavat epävakautta.

– Puheet ovat hyvin erikoisia. Ne voi ehkä laittaa sen piikkiin, että puhujat eivät ymmärrä, mutta on sekin huolestuttavaa, Katainen sanoi suomalaistoimittajille Ranskan Strasbourgissa.

STT–ANNIINA LUOTONEN

Lännen Median kysely: Antti Rinteellä vahva kannatus SDP:n johtoon – Tuppuraisen kannatus nousussa

Kuva: Jukka-Pekka Flander
Antti Rinne pärjäsi Lännen Median kyselyssä.

Lännen Median kyselyn mukaan SDP:n puoluekokousedustajista valtaosa kannattaa Antti Rinteen jatkoa puolueen puheenjohtajana.

Kyselyyn vastanneista 253 kokousedustajasta 58,5 prosenttia valitsisi Rinteen puheenjohtajaksi. Timo Harakkaa kannattaa 27,3 prosenttia ja Tytti Tuppuraista 14,2 prosenttia.

Tuppuraisen kannatus on nousussa. Lännen Median edellisessä kyselyssä Tuppurainen keräsi 8,6 prosentin kannatuksen.

Korjattu 19.33: Timo Harakan nimi oli kääntynyt Hakkaraiseksi. Pahoittelemme virhettä.