Turva – Hymy

”Parasta on syy lähteä aamulla jonnekin” – Rinne tutustui työpajatoimintaan Jyväskylässä

SDP:n puheenjohtaja, kansanedustaja Antti Rinne vieraili Jyväskylässä maanantaina 26.9. kansanedustaja Susanna Huovisen (sd.) ja Anneli Kiljusen (sd.) kanssa. Tiiviin päivän vierailukohteiksi valikoituivat nuorten taidetyöpaja ja työttömien ruokala toimintakeskus Matarassa, Keski-Suomen Ensi- ja turvakoti Kuokkalassa, sekä Valmetin Rautpohjan tehdas. Ennen lähtöä kohti Jämsää Rinne tapasi kaupunkilaisia Osuuspankin edustalla kävelykadulla. Lounasta nautittiin kaupunginjohtaja Timo Koiviston ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja Riitta Mäkisen (sd.) seurassa kaupungintalolla.

Idea vierailusta Jyväskylään oli syntynyt Antin istuttua nuorten taidetyöpajoja vetävän Jorma Niemisen viereen lentokoneessa. Reissu mahdutettiin kiireisen puheenjohtajan kalenteriin ja samaan käyntiin yhdistettiin mahdollisimman monta muutakin tärkeää vierailukohdetta. Mukaan lähtivät Keski-Suomen oma kansanedustaja Susanna Huovinen ja sosiaalipalveluiden asiantuntija Anneli Kiljunen Kaakkois-Suomesta.

Innostunut vastaanotto Matarankadulla

Kun Rinne seurueineen saapui tutustumaan taidepajoihin, vastassa ollut Jorma Nieminen oli niin innostunut keskustelemaan, ettei seurue meinannut päästä eteistä pidemmälle. Keskustelu käsitteli pääasiallisesti nuorten aktivointipalveluiden järjestämistä.

– Tavoitteena on ollut kautta linjan matalan kynnyksen toiminta, kertoi Nieminen vierailleen.

– Jopa koko kynnyksen poistaminen, kynnyksetön ovi tulla mukaan. Tärkeintä on saada nuoret innostumaan uusista mahdollisuuksista. Mutterien lajittelu pusseihin tuskin motivoi ketään, oikea aktivointi on jotakin ihan muuta.

Nieminen oli kuullut valtiovarainministeri Petteri Orpon (kok.) puhuneen aktiivisesta työttömyysturvasta viikonloppuna ja toivoi, että se viimeinkin tarkoittaisi aitoa elämänvalmiuksien ja työkyvyn nostoa tempputyöllistämisen ja kyykytyksen sijaan. Rinne yhtyi Niemisen ajatteluun ja kertoi SDP:n 2015 syksyllä lanseeraamasta aktivointimallista, jossa työttömyysturvaa voitaisiin käyttää palkkatukena tai starttirahana työttömän perustamassa yrityksessä.

Työpajanuoret olivat kokoontuneet isoon kahvitilaan, jossa Rinne pääsi rikkomaan jään esittäytymisensä jälkeen kyselemällä nuorilta, mitä nämä kokivat pajasta saavansa ja miten tulivat toimeen. Työmarkkinatuki oli tyypillisin toimeentulon lähde.

– Työpajan jälkeen aion hakea kouluun, joko ammattioppilaitokseen tai ammattikorkeaan, kuului yleisin vastaus.

Taustoiltaan nuoret olivat kaikkea toisen asteen oppilaitoksen kesken jättäneistä valmistumisen jälkeen tyhjän päälle jääneisiin ja työpaikan menetyksen jälkeen uutta suuntaa hakeviin nuoriin. Toisilla tulevaisuudensuunnitelmat olivat hyvinkin selkeät, toisilla vielä työn alla. Kolmen kuukauden elämyspajasta oli nuorilla nyt takana vasta kolme viikkoa, mutta kaikki kiittelivät yhteisöllisyyden, uusien kavereiden ja säännöllisten rutiinien ansiosta parantunutta elämänlaatua ja itsetuntoa.

– Parasta on syy lähteä aamulla jonnekin, sanoi eräs nuori nainen Rinteen kysyessä tärkeintä syytä pajan antoisuuteen.

 

Ensi- ja turvakotitoiminta keskeistä lasten hyvinvoinnille

Keski-Suomen ensi- ja turvakodilla vastaanottajana oli toiminnanjohtaja Eija Paloheimo, joka esitteli kansanedustajille ensin viisipaikkaisen turvakodin ja sen johtavan sosiaalityöntekijän Tuija Sojakan.

– Valitettavasti paikkoja on liian vähän, väkeä joudutaan käännyttämään Mikkeliin ja Kokkolaan saakka, Sojakka kertoi.

– Seitsemällä paikalla varmaan oikeasti pärjättäisiin.

Keskimäärin oleskelu turvakodissa kestää kolmesta neljään viikkoa. Edellisellä hallituskaudella peruspalveluministeri Huovisen ja valtiovarainministeri Rinteen järjestämä ensi- ja turvakotien suora rahoitus on mahdollistanut sen, että suurin osa asiakkaista tulee turvakotiin suoraan, kun ennen tarvittiin kunnan myöntämä maksusitoumus. Asiakkaiden kanssa keskustellaan ongelmallisten perhetilanteiden ratkaisemisessa ja tarvittaessa avioerojen, lähestymiskieltojen tai rikosilmoitusten tekemisessä.

Henkilöstöä turvakodissa on kuusi vakinaista ja yksi keikkalainen, jonka seurauksena illat ja viikonloput sekä osa iltapäivätunneista joudutaan tekemään yhden työntekijän voimin. Uhkatilanteita turvakotitoimintaan liittyy: useimmat asiakkaat ovat paossa väkivaltaisia puolisoitaan.

– Henkilökunta selvittää tilanteet pääsääntöisesti puhumalla, mutta poliisit joudutaan kutsumaan avuksi turvakodille säännöllisesti, Sojakka kertoo.

– Asiakasperheiden myötä turvakodissa käy vuosittain noin 60 lasta ja turvakotiin tulevat perheet ovatkin usein keskimääräistä suurempia.

Ensikotitoiminnan puolella vuosittain otetaan vastaan 40 asiakasta, pääosin nuoria äitejä lapsineen. Molemmat vanhemmat ja yksin olevat isät ovat kuitenkin yhtä tervetulleita ensikotiin. Ensikotien asiakkaita yhdistää lähes aina hoitokokemuksen puute sekä päihdeongelmat tai psyykkiset sairaudet. Ensikodissa oleskellaan pidempään kuin turvakodeissa, joistakin kuukausista jopa vuoteen.

– Moni ensikotiin tuleva vanhempi on hyvin nuori, asiakkaiden keski-ikä on 21 vuotta, toiminnanjohtaja Paloheimo kertoo.

– Yhtä lailla tosin yli nelikymppisetkin voivat tarvita tukea vanhemmuuteensa ja on heitäkin täällä ollut.

 

Kilpailutus uhkaa tapaamispaikkatoimintaa

Keski-Suomen ensi- ja turvakodilla järjestetään myös tapaamispaikkatoimintaa, minkä palvelun kaupunki on ostanut ensi- ja turvakodilta. Tapaamispaikoissa vanhemmat pääsevät tapaamaan lapsiaan, jos on arvioitu, etteivät nämä voi viettää lastensa kanssa aikaa valvomattomissa olosuhteissa esimerkiksi väkivalta- tai päihdetaustan vuoksi. Vaikeissakin tilanteissa lähtökohdaksi on asetettu perheyhteyden säilyttäminen tai palauttaminen.

– Välillä käy jopa mielessä onko vanhemman oikeus tässä ensisijainen suhteessa lapsen oikeuksiin, toteaa ensi- ja turvakodin hallituksen puheenjohtaja Merja Närhi, joka on mukana kahvipöytäkeskustelussa.

Nyt kilpailutuksen seurauksena palvelu on kuitenkin siirtymässä yksityiselle hoivapalveluyritykselle, joka on luvannut tuottaa palvelun 4700 eurolla vuodessa ensi- ja turvakodin tarjoaman 11000 euron sijaan. Työn haastavuuden vuoksi henkilökunta ensi- ja turvakodilla ei usko yrityksen suoriutuvan velvoitteestaan.

– Aiomme viivyttää yt-neuvotteluiden aloittamista ainakin joitain kuukausia, että näemme, miten asia lähtee etenemään, Paloheimo kertoo.

– Jos yritys ei kykene hoitamaan palvelua, niin voimme ottaa siitä kopin.

Hämmentävää on sekin, miten yritys jolta edellytettiin kilpailutusehdoissa pätevää henkilökuntaa, hakee nyt tapaamispaikkatyöntekijöitä nollatuntisopimuksilla töihin.

– Miten on voitu täyttää kelpoisuusehto, jos työntekijöitäkään ei ole, hämmästeli Susanna Huovinen.

– Kenen on vastuu siinä tapauksessa, jos palvelua ei kyetä tuottamaan asiallisesti tai turvallisesti? No, kunnan vastuullahan se siinä tapauksessa on.

Tehdasvierailu ja kansalaisten tapaamista

Päivän päätös oli työmarkkinajärjestötaustaiselle Rinteelle aamun sosiaalityöpyörityksen jälkeen tutumpaa maaperää. Paperikoneita suunnitteleva, valmistava ja huoltava Valmetin Rautpohjan tehdas on Suomen perinteisen vientiteollisuuden selkärankaa. Valmetin tuotantojohtaja Kari Ranta esitteli valimon tehdashalleja ja kertoi viimeisten vuosien siirtäneen painopistettä uusien koneiden rakentamisesta vanhojen huoltamiseen ja modernisointiin.

– Euroopan parhaan valimon teoreettisesta kapasiteetista on nyt käytössä noin 15 %, pitkiä valuja ei enää tehdä, vaan rullat ovat pienempiä. Pohjois-Amerikka vetää vahvasti, mutta tuotteita viedään kaikkialle maailmaan. Kiina on haastavin, mutta hyvin haluttu markkina-alue, Ranta kertoo.

Tehtaan jälkeen siirryttiin Jyväskylän kävelykadulle tapaamaan ihmisiä. Kuunteluoppilaan ja kysymysten esittäjän rooliin joutunut puoluejohtaja sai selkeästi uutta virtaa päästessään vastaamaan jyväskyläläisten kysymyksiin ja keskustelemaan arkisista aiheista. Tunnin kestänyt kansalaistapaaminen päättyi viideltä, jonka jälkeen Rinne siirtyi Jämsään toiseen kansalaistapaamiseen.

Eetu Kinnunen, Jyväskylä

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Ali Jahangiri avautuu Nordean rasismikohussa: ”Vastaavanlaisia kokemuksia myös itselläni – vaihdoinkin pankkia”

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Yle Puhe -kanavalle radio-ohjelmaa tekevän Yagmur Özberkanin kohtelu Nordean asuntolainaneuvottelussa nostatti eilen kohun. Iltalehti kertoi, että Özberkan oli varannut perjantaina poikaystävänsä kanssa ajan Nordean konttoriin asuntolainaneuvottelua varten.

”Naistyöntekijä kutsui meidät sisään. Hän ei kätellyt, esitellyt itseään eikä ottanut katsekontaktia vaan sanoi, että tulkaa perässä huoneeseen. Se oli vähän hassua.

”Hänen ensimmäinen kysymyksensä meille oli, että kuinka kauan olette asuneet Suomessa.”

”Totesin hänelle, että miten se tähän liittyy? Sitten sanoin, että tarpeeksi kauan, 25 vuotta. Tarkoituksenani oli jatkaa lausetta ja sanoa, että uskon meidän täyttävän varmasti kriteerit.”

Özberkan ei IL:n mukaan ehtinyt saada lausettaan loppuun, kun pankkivirkailija avautui.

”Hän tokaisi, että takaisin kotimaahan sitten, ja naurahti.”

Nordea pahoitteli myöhemmin työntekijänsä käytöstä.

Koomikko Ali Jahangiri kertoo hänkin Twitterissä kokemuksistaan Nordean kanssa asioimisesta.

”Vastaavanlaisia kokemuksia Nordean kanssa myös itselläni. Rahaliikenteen jäädyttämistä ”vedoten nimeen ja synnyinpaikkaan”. Vaihdoinkin pankkia lopulta. Jos Yagmur Özberkan haluat, voin vinkata suomen parhaimman pankin parhaimman pankkiirin :)”

Jahangirin mukaan sama ihminen pyysi toistuvasti samaa selvitystä toimistani.

”Tätä jatkui pari vuotta. Uudessa pankissa ei vastaavanlaista ongelmaa.”

Jahangirin mukaan tapahtuneista on jo monta vuotta.

Keskustelua aiheesta

”Äiti oli maan povessa” – lapsiasiavaltuutettu kertoo käsittämättömästä tilanteesta: Vanhus kuoli lokakuussa, kaupunki laskutti kotihoidosta tammikuulle

Kuva: Thinkstock

Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila osallistuu keskusteluun vanhusten kotihoidosta. Espoon kaupungin vanhusten kotihoidossa esiintyvät vakavat ongelmat ovat nousseet julkisuuteen viime viikkoina. Helsingin Sanomien uutisen mukaan vanhuksen epäillään kuolleen Espoon kotihoidossa sattuneen laiminlyönnin vuoksi keväällä 2017.

Kurttila kertoo Facebook-sivuillaan saaneensa itsekin yhteydenoton vanhusten asioista.

”Kaupunki oli laskuttanut vanhuksen kotihoidosta tammikuulle, kun vanhus kuoli lokakuussa. Omaisille oli kova paikka. Yritettiin todistella, että hoitamassa oli käyty, vaikka äiti oli jo maan povessa.”

Kurttila on sydämistynyt tilanteesta.

”Ei näin. Retuperällä. Sekä moraali että toiminta. Häpeä. Suomi tarvitsee ikäpolitiikkaa – lapsi- ja vanhusväestön eli elämän alku- ja loppuvaiheen asioissa yhtymäkohtia.”

SDP:n kansanedustaja, Muistiliiton puheenjohtaja Merja Mäkisalo-Ropponen otti aiemmin tänään kantaa vanhusten tilanteeseen.

– Eri puolilta Suomea on jo pidemmän aikaa kuulunut samanlaisia hätähuutoja sekä omaisilta että ammattilaisilta. Henkilöstön vähäisyyden ja liian suuren työmäärän vuoksi ei inhimillistä eikä kuntouttavaa hoitoa voida toteuttaa.

Äänestysvilkkaus on noussut jo 21,6 prosenttiin, ja näissä vaalipiireissä on ollut vilkkainta

Kuva: Lehtikuva

Viikonlopun ennakkoäänestys on sujunut hiukan hitaammin kuin arkipäivinä viime viikolla. Tänään äänensä on käynyt antamassa yli 142 000 ihmistä.

Äänestysvilkkaus on nyt noussut jo 21,6 prosenttiin. Tahti on kuitenkin ollut vilkkaampi kuin viime presidentinvaaleissa, sillä silloin lauantain ennakkoäänestyspäivän jälkeen oltiin 18 prosentissa.

Kaikkiaan presidentinvaaleissa on oikeusministeriön tulospalvelun mukaan annettu yli 915 000 ääntä. Naiset ovat olleet miehiä ahkerampia äänestämään, sillä naisäänestäjiä on kertynyt yli 515 000, miehiä hiukan yli 400 000.

Satakunnan ja Lapin vaalipiireissä on äänestetty ahkerimmin. Satakunnassa äänioikeutetuista 27,2 prosenttia on käynyt uurnilla, Lapissa osuus on 26,7 prosenttia.

Kotimaan ennakkoäänestyksen viimeinen päivä on tiistaina, ja presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen varsinainen vaalipäivä sunnuntaina 28. tammikuuta.

Keskustelua aiheesta

Sopu syntyi mekaanisen metsäteollisuuden työriitaan – Minna Helle paljasti asian Twitterissä

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari

Mekaanisen metsäteollisuuden työriitaan löytyi lauantaina sopu. Asiasta kertoi valtakunnansovittelija Minna Helle Twitterissä.

Teollisuusliitto ja Metsäteollisuus hyväksyivät valtakunnansovittelijan edellisenä yönä jättämän sovintoesityksen, joten maanantaista alkaen uhanneet työnseisaukset peruuntuivat. Samalla poistui myös Teollisuusliiton alalle asettama ylityökielto.

Valtakunnansovittelijan mukaan saavutettu palkkaratkaisu vastaa tasoltaan tähän mennessä syntyneiden liittokierroksen työehtosopimusten mukaista linjaa.

Sopimuksen palkkaratkaisut neuvotellaan paikallisesti sekä tänä että ensi vuonna. Sovintoehdotuksen mukainen työehtosopimus on voimassa marraskuun 2019 loppuun saakka.

Keskustelua aiheesta

Näin Juha Sipilä hehkuttaa murska-arvostelun saanutta ”aktiivimallia” – väläyttää ”unelmaduuniin vievän polun aukeamista”

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) hehkuttaa työllisyysastetta, joka on nyt 70,4 %:ia.

”Näin hyvä marraskuinen lukema on nähty viimeksi vuonna 1990. Mutta se on selvää, että tähänkään ei voida tyytyä. Hallituksen 72 prosenttiakin on vain välitavoite matkalla kohti pohjoismaisia työllisyyslukemia, joihin myös Suomen on päästävä.”

Sipilä sanoi tänään Viitasaarella, että hallitus jatkaa Suomen uudistamisen ja kehittämisen tiellä koko kautensa loppuun.

”Kintaat eivät saa pudota, vaan talous ja työllisyys on saatava kestävälle pohjalle ja julkinen talous tasapainoon.”

Pääministeri sanoo, että valtion velkaantuminenkin on taittunut.

”Velaksi eläminen loppuu näillä näkymin viimeistään vuonna 2021.”

Sipilän mukaan Suomi on silti myös toisenlaisten haasteiden edessä.

”Työpaikkoja on auki enemmän kuin yli kymmeneen vuoteen. Myös vaikeasti täytettävien työpaikkojen määrä on kasvanut. Joillekin aloille on erittäin vaikea saada avoimia tehtäviä täytettyä. Tähän on nyt suunnattu erityistoimia.”

Sipilä korostaa yrittäjyyttä.

”Vaikka suuremmatkin yritykset parantavat juoksuaan, työllistyminen on jo pitkään ollut pienten ja keskisuurien yritysten varassa. Hallitus on päättänyt pidentää koeaikaa, takaisinottovelvoitetta lyhennetty ja määräaikaisuus tehty helpommaksi sopia, jotta kynnys palkata uusi työntekijä yritykseen olisi entistä matalampi.”

Pääministeri otti Viitasaarella kantaa myös suurta polemiikkia synnyttäneeseen työttömien ns. aktiivimalliin. Hän sanoo, että mallilla kannustetaan etsimään edes lyhytaikaista työtä.

”Vähimmäisvaatimus on tehdä yhteensä kahdeksantoista tuntia työtä kolmen kuukauden jaksossa. Se tarkoittaa noin kolmen tunnin työrupeamaa joka toinen viikko. Työtä voivat tarjota sekä kotitaloudet, kolmannen sektorin yhteisöt, kunnat että yritykset.”

Sipilä kannustaa yrittäjiä tarttumaan tilaisuuteen.

”Reilun sadan euron kuukausipanostuksella on nyt mahdollista palkata työtön henkilö tekemään jotain yrityksen kannalta tarpeellista työtä kuuden tunnin ajaksi kuukaudessa. Kohteita varmasti löytyy jokaisesta yrityksestä. Työttömälle nämä lyhyetkin pestit voivat merkitä unelmaduuniin vievän polun aukeamista.”