”Parasta on syy lähteä aamulla jonnekin” – Rinne tutustui työpajatoimintaan Jyväskylässä

taidetyopaja

SDP:n puheenjohtaja, kansanedustaja Antti Rinne vieraili Jyväskylässä maanantaina 26.9. kansanedustaja Susanna Huovisen (sd.) ja Anneli Kiljusen (sd.) kanssa. Tiiviin päivän vierailukohteiksi valikoituivat nuorten taidetyöpaja ja työttömien ruokala toimintakeskus Matarassa, Keski-Suomen Ensi- ja turvakoti Kuokkalassa, sekä Valmetin Rautpohjan tehdas. Ennen lähtöä kohti Jämsää Rinne tapasi kaupunkilaisia Osuuspankin edustalla kävelykadulla. Lounasta nautittiin kaupunginjohtaja Timo Koiviston ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja Riitta Mäkisen (sd.) seurassa kaupungintalolla.

Idea vierailusta Jyväskylään oli syntynyt Antin istuttua nuorten taidetyöpajoja vetävän Jorma Niemisen viereen lentokoneessa. Reissu mahdutettiin kiireisen puheenjohtajan kalenteriin ja samaan käyntiin yhdistettiin mahdollisimman monta muutakin tärkeää vierailukohdetta. Mukaan lähtivät Keski-Suomen oma kansanedustaja Susanna Huovinen ja sosiaalipalveluiden asiantuntija Anneli Kiljunen Kaakkois-Suomesta.

Innostunut vastaanotto Matarankadulla

Kun Rinne seurueineen saapui tutustumaan taidepajoihin, vastassa ollut Jorma Nieminen oli niin innostunut keskustelemaan, ettei seurue meinannut päästä eteistä pidemmälle. Keskustelu käsitteli pääasiallisesti nuorten aktivointipalveluiden järjestämistä.

– Tavoitteena on ollut kautta linjan matalan kynnyksen toiminta, kertoi Nieminen vierailleen.

– Jopa koko kynnyksen poistaminen, kynnyksetön ovi tulla mukaan. Tärkeintä on saada nuoret innostumaan uusista mahdollisuuksista. Mutterien lajittelu pusseihin tuskin motivoi ketään, oikea aktivointi on jotakin ihan muuta.

Nieminen oli kuullut valtiovarainministeri Petteri Orpon (kok.) puhuneen aktiivisesta työttömyysturvasta viikonloppuna ja toivoi, että se viimeinkin tarkoittaisi aitoa elämänvalmiuksien ja työkyvyn nostoa tempputyöllistämisen ja kyykytyksen sijaan. Rinne yhtyi Niemisen ajatteluun ja kertoi SDP:n 2015 syksyllä lanseeraamasta aktivointimallista, jossa työttömyysturvaa voitaisiin käyttää palkkatukena tai starttirahana työttömän perustamassa yrityksessä.

Työpajanuoret olivat kokoontuneet isoon kahvitilaan, jossa Rinne pääsi rikkomaan jään esittäytymisensä jälkeen kyselemällä nuorilta, mitä nämä kokivat pajasta saavansa ja miten tulivat toimeen. Työmarkkinatuki oli tyypillisin toimeentulon lähde.

– Työpajan jälkeen aion hakea kouluun, joko ammattioppilaitokseen tai ammattikorkeaan, kuului yleisin vastaus.

Taustoiltaan nuoret olivat kaikkea toisen asteen oppilaitoksen kesken jättäneistä valmistumisen jälkeen tyhjän päälle jääneisiin ja työpaikan menetyksen jälkeen uutta suuntaa hakeviin nuoriin. Toisilla tulevaisuudensuunnitelmat olivat hyvinkin selkeät, toisilla vielä työn alla. Kolmen kuukauden elämyspajasta oli nuorilla nyt takana vasta kolme viikkoa, mutta kaikki kiittelivät yhteisöllisyyden, uusien kavereiden ja säännöllisten rutiinien ansiosta parantunutta elämänlaatua ja itsetuntoa.

– Parasta on syy lähteä aamulla jonnekin, sanoi eräs nuori nainen Rinteen kysyessä tärkeintä syytä pajan antoisuuteen.

 

Ensi- ja turvakotitoiminta keskeistä lasten hyvinvoinnille

Keski-Suomen ensi- ja turvakodilla vastaanottajana oli toiminnanjohtaja Eija Paloheimo, joka esitteli kansanedustajille ensin viisipaikkaisen turvakodin ja sen johtavan sosiaalityöntekijän Tuija Sojakan.

– Valitettavasti paikkoja on liian vähän, väkeä joudutaan käännyttämään Mikkeliin ja Kokkolaan saakka, Sojakka kertoi.

– Seitsemällä paikalla varmaan oikeasti pärjättäisiin.

Keskimäärin oleskelu turvakodissa kestää kolmesta neljään viikkoa. Edellisellä hallituskaudella peruspalveluministeri Huovisen ja valtiovarainministeri Rinteen järjestämä ensi- ja turvakotien suora rahoitus on mahdollistanut sen, että suurin osa asiakkaista tulee turvakotiin suoraan, kun ennen tarvittiin kunnan myöntämä maksusitoumus. Asiakkaiden kanssa keskustellaan ongelmallisten perhetilanteiden ratkaisemisessa ja tarvittaessa avioerojen, lähestymiskieltojen tai rikosilmoitusten tekemisessä.

Henkilöstöä turvakodissa on kuusi vakinaista ja yksi keikkalainen, jonka seurauksena illat ja viikonloput sekä osa iltapäivätunneista joudutaan tekemään yhden työntekijän voimin. Uhkatilanteita turvakotitoimintaan liittyy: useimmat asiakkaat ovat paossa väkivaltaisia puolisoitaan.

– Henkilökunta selvittää tilanteet pääsääntöisesti puhumalla, mutta poliisit joudutaan kutsumaan avuksi turvakodille säännöllisesti, Sojakka kertoo.

– Asiakasperheiden myötä turvakodissa käy vuosittain noin 60 lasta ja turvakotiin tulevat perheet ovatkin usein keskimääräistä suurempia.

Ensikotitoiminnan puolella vuosittain otetaan vastaan 40 asiakasta, pääosin nuoria äitejä lapsineen. Molemmat vanhemmat ja yksin olevat isät ovat kuitenkin yhtä tervetulleita ensikotiin. Ensikotien asiakkaita yhdistää lähes aina hoitokokemuksen puute sekä päihdeongelmat tai psyykkiset sairaudet. Ensikodissa oleskellaan pidempään kuin turvakodeissa, joistakin kuukausista jopa vuoteen.

– Moni ensikotiin tuleva vanhempi on hyvin nuori, asiakkaiden keski-ikä on 21 vuotta, toiminnanjohtaja Paloheimo kertoo.

– Yhtä lailla tosin yli nelikymppisetkin voivat tarvita tukea vanhemmuuteensa ja on heitäkin täällä ollut.

 

Kilpailutus uhkaa tapaamispaikkatoimintaa

Keski-Suomen ensi- ja turvakodilla järjestetään myös tapaamispaikkatoimintaa, minkä palvelun kaupunki on ostanut ensi- ja turvakodilta. Tapaamispaikoissa vanhemmat pääsevät tapaamaan lapsiaan, jos on arvioitu, etteivät nämä voi viettää lastensa kanssa aikaa valvomattomissa olosuhteissa esimerkiksi väkivalta- tai päihdetaustan vuoksi. Vaikeissakin tilanteissa lähtökohdaksi on asetettu perheyhteyden säilyttäminen tai palauttaminen.

– Välillä käy jopa mielessä onko vanhemman oikeus tässä ensisijainen suhteessa lapsen oikeuksiin, toteaa ensi- ja turvakodin hallituksen puheenjohtaja Merja Närhi, joka on mukana kahvipöytäkeskustelussa.

Nyt kilpailutuksen seurauksena palvelu on kuitenkin siirtymässä yksityiselle hoivapalveluyritykselle, joka on luvannut tuottaa palvelun 4700 eurolla vuodessa ensi- ja turvakodin tarjoaman 11000 euron sijaan. Työn haastavuuden vuoksi henkilökunta ensi- ja turvakodilla ei usko yrityksen suoriutuvan velvoitteestaan.

– Aiomme viivyttää yt-neuvotteluiden aloittamista ainakin joitain kuukausia, että näemme, miten asia lähtee etenemään, Paloheimo kertoo.

– Jos yritys ei kykene hoitamaan palvelua, niin voimme ottaa siitä kopin.

Hämmentävää on sekin, miten yritys jolta edellytettiin kilpailutusehdoissa pätevää henkilökuntaa, hakee nyt tapaamispaikkatyöntekijöitä nollatuntisopimuksilla töihin.

– Miten on voitu täyttää kelpoisuusehto, jos työntekijöitäkään ei ole, hämmästeli Susanna Huovinen.

– Kenen on vastuu siinä tapauksessa, jos palvelua ei kyetä tuottamaan asiallisesti tai turvallisesti? No, kunnan vastuullahan se siinä tapauksessa on.

Tehdasvierailu ja kansalaisten tapaamista

Päivän päätös oli työmarkkinajärjestötaustaiselle Rinteelle aamun sosiaalityöpyörityksen jälkeen tutumpaa maaperää. Paperikoneita suunnitteleva, valmistava ja huoltava Valmetin Rautpohjan tehdas on Suomen perinteisen vientiteollisuuden selkärankaa. Valmetin tuotantojohtaja Kari Ranta esitteli valimon tehdashalleja ja kertoi viimeisten vuosien siirtäneen painopistettä uusien koneiden rakentamisesta vanhojen huoltamiseen ja modernisointiin.

– Euroopan parhaan valimon teoreettisesta kapasiteetista on nyt käytössä noin 15 %, pitkiä valuja ei enää tehdä, vaan rullat ovat pienempiä. Pohjois-Amerikka vetää vahvasti, mutta tuotteita viedään kaikkialle maailmaan. Kiina on haastavin, mutta hyvin haluttu markkina-alue, Ranta kertoo.

Tehtaan jälkeen siirryttiin Jyväskylän kävelykadulle tapaamaan ihmisiä. Kuunteluoppilaan ja kysymysten esittäjän rooliin joutunut puoluejohtaja sai selkeästi uutta virtaa päästessään vastaamaan jyväskyläläisten kysymyksiin ja keskustelemaan arkisista aiheista. Tunnin kestänyt kansalaistapaaminen päättyi viideltä, jonka jälkeen Rinne siirtyi Jämsään toiseen kansalaistapaamiseen.

Eetu Kinnunen, Jyväskylä

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

valittu_artikkeli02

Pääministeri Sipilä: Luotan siihen, että teon tausta saadaan yksityiskohtia myöten selville

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
Juha Sipilä.
– Kyse on erittäin vakavasta rikoksesta, pääministeri Juha Sipilä kommentoi Imatran kolmoissurmaa.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) välitti sunnuntaina iltapäivällä syvän osanottonsa Imatran uhrien läheisille:

– Viime yönä Imatralla tapahtuneet ampumatapaukset ovat järkyttäneet meitä kaikkia. Kolmen ihmisen elämä päättyi äkillisesti silmittömän väkivallan seurauksena. Tätä ei voi millään hyväksyä. Kyse on erittäin vakavasta rikoksesta. Syvä osanottoni omasta ja koko valtioneuvoston puolesta tämän raa’an väkivallanteon uhrien omaisille ja läheisille.

– Suomi on yksi maailman turvallisimmista maista, mutta silti tällaiset teot ovat valitettavasti meilläkin mahdollisia. Viranomaiset työskentelevät päivittäin yhteiskunnan ja sen kansalaisten turvallisuuden eteen. Poliisi tutkii asiaa ja luotan siihen, että teon tausta saadaan yksityiskohtia myöten selville, pääministeri Sipilä toteaa.

”Nyt tarvitaan käsiä, joista pitää kiinni” – kolmen naisen traaginen surma järkyttää kautta Suomen

Kuva: Lehtikuva / Hannu Rissanen
Candles in front of the restaurant Vuoksenvahti where three women were killed in a shooting incident in Imatra, Eastern Finland on Sunday, 4th December, 2016. LEHTIKUVA / HANNU RISSANEN
Kynttilöitä tragedian tapahtumapaikalla, ravintola Vuoksenvahden edustalla Imatralla.

Järkytys ja epäusko vallitsevat nyt Imatralla ja laajemminkin Kaakkois-Suomessa.

Yksi Imatralla surmatuista naisista oli Imatran kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Tiina Wilén-Jäppinen (sd.). Kaksi muuta uhria olivat paikallisia toimittajia. Kaikki kolme uhria olivat naisia.

– Imatran Sosialidemokraatit muistaa tänään menehtyneitä ja olemme menossa Imatrankosken kirkkoon. Nyt tarvitaan käsiä, joista pitää kiinni.

Näin kirjoitti Twitter-tilillään Imatran Sosialidemokraattien puheenjohtaja Niina Malm sunnuntaina alkuillasta. Hän puki sanoiksi monien imatralaisten ajatukset, puoluekannasta riippumatta.

Kaakkois-Suomen Sosialidemokraattien toiminnanjohtaja Sanna Koskenranta on yhtä järkyttynyt.

– Totta kai tämä on täällä ihan hirveä šokki, hän avaa tuntojaan Demokraatille.

– Lähdin itsekin tänne Imatralle. Käymme tuossa koskenpartaalla tovereiden kanssa laittamassa kynttilän ja lähdemme sitten kuudeksi tuonne kirkkoon. Ei, ei tällaista voi käsittää, hän sanoo hiljaa, äänen puhelimessa vaimentuessa suruun ja järkytykseen.

Kirkossa alkaa seurakunnan järjestämä tilaisuus kello 18.

– Uskon, että siellä on meikäläisiä varmasti paikalla enemmänkin, Koskenranta toteaa.

”Täällä on kaikin puolin järkyttynet tunnelmat.”

Tämä on tilanne, jossa on ymmärrettävästi vaikea löytää sanoja.

– Ainut asia, joka on mielessä on se, että mitä uutisissa ollut, on kyseessä sattumanvarainen juttu. Sydämestä toivoo, että tämä nimenomaan sitä on ollut.

Tällä hän viittaa pelkoon rikoksen muusta, mahdollisesti poliittisesta motiivista. Tutkinnan myötä selvinnee, löytyykö tälle perusteita.

Toiminnanjohtaja Koskenrannan mielestä se on niin kamala ajatus, että sillä ei uskalla edes spekuloida tällaisena murheen päivänä.

Lappeenrantalaisena, naapurikuntalaisena, Sanna Koskenranta tunsi Imatran kaupunginvaltuuston puheenjohtajan hyvin.

– Tiinalla on perhe ja kaksi lasta. Ei voi vaan käsittää, minkälainen suru siellä kotona on tällaisessa tilanteessa.

– Koko tapaus on järkyttävä. Kaikin puolin, hän päättää puhelun.

Sunnuntai-illan Imatralla pimentyessä on aika suunnata kohti koskenrantaa ja hiljentymään kirkossa pian alkavaan muistotilaisuuteen.

SDP:n Rinne: ”Imatran tragedia on pysähtymisen paikka”

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
rinne-antti001
SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne välitti syvät osanottonsa Imatran veriteon uhrien omaisille.

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne järkyttyi syvästi Imatran kolme ihmishenkeä vaatineesta traagisesta verityöstä. Hän välitti heti syvän osanottonsa omaisille Twitter-tilillään.

– Syvä osanottoni Imatran ammuskelun uhrien omaisille ja läheisille. Näin ei pitäisi voida tapahtua Suomessa, Rinne twiittasi.

Demokraatti tavoitti Rinteen kesken puhujamatkan Vihdin sosialidemokraattisen kunnallisjärjestön ja Otalammen Työväenyhdistyksen yhteisessä 110-vuotijuhlassa.

Juhla sai mustat surunauhat ympärilleen, kun juhlijoiden keskuuteen kiiri tieto, että yksi Imatran uhreista oli Imatran kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Tiina Wilén-Jäppinen. Myös kahden muun uhrin kohtalo kosketti.

Antti Rinne sanoi juuri ennen juhlaa Demokraatti.fi:lle, että nyt on kaikilla vakava pysähtymisen paikka.

– Tragedia herättää kysymyksen, miksi tällaista voi tapahtua. Motivaatiotahan meillä vielä ei ole tiedossa, Rinne sanoi lyhyesti.

– Tiedämme, että eriarvoistuminen yhteiskunnassa aiheuttaa pahoinvointia ja väkivaltaa. Eriarvoistumiseen on kertakaikkiaan puututtava, Rinne sanoi.

”Pidetty ihminen, kuolema vaikuttaa kaikkiin” – Imatralla surmattiin kaupunginvaltuuston sosialidemokraattinen puheenjohtaja

Kuva: Lehtikuva / Hannu Rissanen
LKS 20161204 Viranomaiset tiedottivat Imatralla viime yönä tapahtuneesta ampumisesta Imatralla sunnuntaina 4. joulukuuta 2016. Koskenpartaalla yöllä tapahtuneessa ampumavälikohtauksessa kuoli kolme imatralaista naista. Kuvassa tutkinnajohtaja Saku Tielinen (vas) sekä kenttäjohtaja Matti Hirvonen. LEHTIKUVA / HANNU RISSANEN
Viranomaiset tiedottivat Imatralla viime yönä tapahtuneesta ampumisesta iltapäivällä. Kuvassa tutkinnajohtaja Saku Tielinen (vasemmalla) sekä kenttäjohtaja Matti Hirvonen.

Yksi Imatralla surmatuista naisista toimi Imatran kaupunginvaltuuston puheenjohtajana. Puoluekannaltaan hän oli sosialidemokraatti.

Imatran kaupunginjohtaja Pertti Lintunen vahvisti STT:lle, että kyseessä on Imatran kaupunginvaltuuston nykyinen puheenjohtaja Tiina Wilén-Jäppinen (sd.).

Kaupunginjohtaja Lintunen on sanaton ja järkyttynyt tiedosta.

– Henkilökohtaisesti tunnen hänet erittäin hyvin, samoin nämä kaksi toimittajaakin tunnen. Puheenjohtaja on hyvin läheinen ihminen tässä työssä, ja hänen kanssaan olen monta vuotta työskennellyt, Lintunen kertoo STT:lle puhelimitse.

– Todella järkyttävää, eikä siihen osaa sanoakaan mitään.

Tapaus vaikuttaa kaikkiin imatralaisiin, Lintunen sanoo.

– Valtuuston puheenjohtaja oli tunnettu ja pidetty ihminen, se varmasti vaikuttaa kaikkiin.

Lintusella ja Wilén-Jäppisellä piti olla maanantaina viikoittainen tapaaminen. Lintunen on jäämässä ensi vuonna eläkkeelle, ja uuden kaupunginjohtajan hakua oli määrä käsitellä yhdessä. Wilén-Jäppisen ja kaupunginhallituksen puheenjohtajan Anna Helmisen (kok.) oli määrä tavata asiasta tänään.

LKS 20161204 Yksi Imatran epäillyn ampujan uhreista oli Imatran kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, poliisi kertoi tiedotustilaisuudessa. Imatran kaupunginjohtaja Pertti Lintunen vahvisti STT:lle, että kyseessä oli Tiina Wilen-Jäppinen (sd.). Imatran kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Tiina Wilen-Jäppinen ajoi ensimmäisenä tutustumiskierroksen International Road Race Championship (IRRC) kilpailujen Imatran Ajoissa Imatralla 19. elokuuta 2016. Kuva Lauri Heino LEHTIKUVA / LAURI HEINO

Yksi Imatran epäillyn ampujan uhreista oli Imatran kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, poliisi kertoi tiedotustilaisuudessa. Imatran kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Tiina Wilén-Jäppinen ajoi ensimmäisenä tutustumiskierroksen International Road Race Championship (IRRC) kilpailujen Imatran Ajoissa Imatralla 19. elokuuta 2016. (Kuva: Lehtikuva / Lauri Heino)

Juttua ja otsikkoa on muokattu.

Lehdet: ”Sen voin sanoa, että Soinin vastaehdokkaaksi en lähde”, ilmoittaa ps-ryhmyri

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Sampo Terho harkitsee asettuvansa puolueensa puheenjohtajaehdokkaaksi, uutisoivat Ilkka ja Pohjalainen.

Terho ei lehtien mukaan kuitenkaan halua haastaa puolueen nykyistä puheenjohtajaa Timo Soinia, joten Terho odottaa ensin, mitä Soini aikoo tehdä.

– Kilpailevia ehdokkaita ei ole ensi kesäkuun puoluekokoukseen ilmaantunut. Minäkin odotan puheenjohtajan ratkaisua, mutta sen voin sanoa, että Soinin vastaehdokkaaksi en lähde. Jos tilanne muuttuu, harkitsen asiaa, Terho sanoi perussuomalaisten piirikokouksessa Vaasassa.

Soini on aiemmin sanonut, että kertoo jatkosuunnitelmistaan ”kevään korvalla”.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta