Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Politiikka

”Parasta on syy lähteä aamulla jonnekin” – Rinne tutustui työpajatoimintaan Jyväskylässä

SDP:n puheenjohtaja, kansanedustaja Antti Rinne vieraili Jyväskylässä maanantaina 26.9. kansanedustaja Susanna Huovisen (sd.) ja Anneli Kiljusen (sd.) kanssa. Tiiviin päivän vierailukohteiksi valikoituivat nuorten taidetyöpaja ja työttömien ruokala toimintakeskus Matarassa, Keski-Suomen Ensi- ja turvakoti Kuokkalassa, sekä Valmetin Rautpohjan tehdas. Ennen lähtöä kohti Jämsää Rinne tapasi kaupunkilaisia Osuuspankin edustalla kävelykadulla. Lounasta nautittiin kaupunginjohtaja Timo Koiviston ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja Riitta Mäkisen (sd.) seurassa kaupungintalolla.

Idea vierailusta Jyväskylään oli syntynyt Antin istuttua nuorten taidetyöpajoja vetävän Jorma Niemisen viereen lentokoneessa. Reissu mahdutettiin kiireisen puheenjohtajan kalenteriin ja samaan käyntiin yhdistettiin mahdollisimman monta muutakin tärkeää vierailukohdetta. Mukaan lähtivät Keski-Suomen oma kansanedustaja Susanna Huovinen ja sosiaalipalveluiden asiantuntija Anneli Kiljunen Kaakkois-Suomesta.

Innostunut vastaanotto Matarankadulla

Kun Rinne seurueineen saapui tutustumaan taidepajoihin, vastassa ollut Jorma Nieminen oli niin innostunut keskustelemaan, ettei seurue meinannut päästä eteistä pidemmälle. Keskustelu käsitteli pääasiallisesti nuorten aktivointipalveluiden järjestämistä.

– Tavoitteena on ollut kautta linjan matalan kynnyksen toiminta, kertoi Nieminen vierailleen.

– Jopa koko kynnyksen poistaminen, kynnyksetön ovi tulla mukaan. Tärkeintä on saada nuoret innostumaan uusista mahdollisuuksista. Mutterien lajittelu pusseihin tuskin motivoi ketään, oikea aktivointi on jotakin ihan muuta.

Nieminen oli kuullut valtiovarainministeri Petteri Orpon (kok.) puhuneen aktiivisesta työttömyysturvasta viikonloppuna ja toivoi, että se viimeinkin tarkoittaisi aitoa elämänvalmiuksien ja työkyvyn nostoa tempputyöllistämisen ja kyykytyksen sijaan. Rinne yhtyi Niemisen ajatteluun ja kertoi SDP:n 2015 syksyllä lanseeraamasta aktivointimallista, jossa työttömyysturvaa voitaisiin käyttää palkkatukena tai starttirahana työttömän perustamassa yrityksessä.

Työpajanuoret olivat kokoontuneet isoon kahvitilaan, jossa Rinne pääsi rikkomaan jään esittäytymisensä jälkeen kyselemällä nuorilta, mitä nämä kokivat pajasta saavansa ja miten tulivat toimeen. Työmarkkinatuki oli tyypillisin toimeentulon lähde.

– Työpajan jälkeen aion hakea kouluun, joko ammattioppilaitokseen tai ammattikorkeaan, kuului yleisin vastaus.

Taustoiltaan nuoret olivat kaikkea toisen asteen oppilaitoksen kesken jättäneistä valmistumisen jälkeen tyhjän päälle jääneisiin ja työpaikan menetyksen jälkeen uutta suuntaa hakeviin nuoriin. Toisilla tulevaisuudensuunnitelmat olivat hyvinkin selkeät, toisilla vielä työn alla. Kolmen kuukauden elämyspajasta oli nuorilla nyt takana vasta kolme viikkoa, mutta kaikki kiittelivät yhteisöllisyyden, uusien kavereiden ja säännöllisten rutiinien ansiosta parantunutta elämänlaatua ja itsetuntoa.

– Parasta on syy lähteä aamulla jonnekin, sanoi eräs nuori nainen Rinteen kysyessä tärkeintä syytä pajan antoisuuteen.

 

Ensi- ja turvakotitoiminta keskeistä lasten hyvinvoinnille

Keski-Suomen ensi- ja turvakodilla vastaanottajana oli toiminnanjohtaja Eija Paloheimo, joka esitteli kansanedustajille ensin viisipaikkaisen turvakodin ja sen johtavan sosiaalityöntekijän Tuija Sojakan.

– Valitettavasti paikkoja on liian vähän, väkeä joudutaan käännyttämään Mikkeliin ja Kokkolaan saakka, Sojakka kertoi.

– Seitsemällä paikalla varmaan oikeasti pärjättäisiin.

Keskimäärin oleskelu turvakodissa kestää kolmesta neljään viikkoa. Edellisellä hallituskaudella peruspalveluministeri Huovisen ja valtiovarainministeri Rinteen järjestämä ensi- ja turvakotien suora rahoitus on mahdollistanut sen, että suurin osa asiakkaista tulee turvakotiin suoraan, kun ennen tarvittiin kunnan myöntämä maksusitoumus. Asiakkaiden kanssa keskustellaan ongelmallisten perhetilanteiden ratkaisemisessa ja tarvittaessa avioerojen, lähestymiskieltojen tai rikosilmoitusten tekemisessä.

Henkilöstöä turvakodissa on kuusi vakinaista ja yksi keikkalainen, jonka seurauksena illat ja viikonloput sekä osa iltapäivätunneista joudutaan tekemään yhden työntekijän voimin. Uhkatilanteita turvakotitoimintaan liittyy: useimmat asiakkaat ovat paossa väkivaltaisia puolisoitaan.

– Henkilökunta selvittää tilanteet pääsääntöisesti puhumalla, mutta poliisit joudutaan kutsumaan avuksi turvakodille säännöllisesti, Sojakka kertoo.

– Asiakasperheiden myötä turvakodissa käy vuosittain noin 60 lasta ja turvakotiin tulevat perheet ovatkin usein keskimääräistä suurempia.

Ensikotitoiminnan puolella vuosittain otetaan vastaan 40 asiakasta, pääosin nuoria äitejä lapsineen. Molemmat vanhemmat ja yksin olevat isät ovat kuitenkin yhtä tervetulleita ensikotiin. Ensikotien asiakkaita yhdistää lähes aina hoitokokemuksen puute sekä päihdeongelmat tai psyykkiset sairaudet. Ensikodissa oleskellaan pidempään kuin turvakodeissa, joistakin kuukausista jopa vuoteen.

– Moni ensikotiin tuleva vanhempi on hyvin nuori, asiakkaiden keski-ikä on 21 vuotta, toiminnanjohtaja Paloheimo kertoo.

– Yhtä lailla tosin yli nelikymppisetkin voivat tarvita tukea vanhemmuuteensa ja on heitäkin täällä ollut.

 

Kilpailutus uhkaa tapaamispaikkatoimintaa

Keski-Suomen ensi- ja turvakodilla järjestetään myös tapaamispaikkatoimintaa, minkä palvelun kaupunki on ostanut ensi- ja turvakodilta. Tapaamispaikoissa vanhemmat pääsevät tapaamaan lapsiaan, jos on arvioitu, etteivät nämä voi viettää lastensa kanssa aikaa valvomattomissa olosuhteissa esimerkiksi väkivalta- tai päihdetaustan vuoksi. Vaikeissakin tilanteissa lähtökohdaksi on asetettu perheyhteyden säilyttäminen tai palauttaminen.

– Välillä käy jopa mielessä onko vanhemman oikeus tässä ensisijainen suhteessa lapsen oikeuksiin, toteaa ensi- ja turvakodin hallituksen puheenjohtaja Merja Närhi, joka on mukana kahvipöytäkeskustelussa.

Nyt kilpailutuksen seurauksena palvelu on kuitenkin siirtymässä yksityiselle hoivapalveluyritykselle, joka on luvannut tuottaa palvelun 4700 eurolla vuodessa ensi- ja turvakodin tarjoaman 11000 euron sijaan. Työn haastavuuden vuoksi henkilökunta ensi- ja turvakodilla ei usko yrityksen suoriutuvan velvoitteestaan.

– Aiomme viivyttää yt-neuvotteluiden aloittamista ainakin joitain kuukausia, että näemme, miten asia lähtee etenemään, Paloheimo kertoo.

– Jos yritys ei kykene hoitamaan palvelua, niin voimme ottaa siitä kopin.

Hämmentävää on sekin, miten yritys jolta edellytettiin kilpailutusehdoissa pätevää henkilökuntaa, hakee nyt tapaamispaikkatyöntekijöitä nollatuntisopimuksilla töihin.

– Miten on voitu täyttää kelpoisuusehto, jos työntekijöitäkään ei ole, hämmästeli Susanna Huovinen.

– Kenen on vastuu siinä tapauksessa, jos palvelua ei kyetä tuottamaan asiallisesti tai turvallisesti? No, kunnan vastuullahan se siinä tapauksessa on.

Tehdasvierailu ja kansalaisten tapaamista

Päivän päätös oli työmarkkinajärjestötaustaiselle Rinteelle aamun sosiaalityöpyörityksen jälkeen tutumpaa maaperää. Paperikoneita suunnitteleva, valmistava ja huoltava Valmetin Rautpohjan tehdas on Suomen perinteisen vientiteollisuuden selkärankaa. Valmetin tuotantojohtaja Kari Ranta esitteli valimon tehdashalleja ja kertoi viimeisten vuosien siirtäneen painopistettä uusien koneiden rakentamisesta vanhojen huoltamiseen ja modernisointiin.

– Euroopan parhaan valimon teoreettisesta kapasiteetista on nyt käytössä noin 15 %, pitkiä valuja ei enää tehdä, vaan rullat ovat pienempiä. Pohjois-Amerikka vetää vahvasti, mutta tuotteita viedään kaikkialle maailmaan. Kiina on haastavin, mutta hyvin haluttu markkina-alue, Ranta kertoo.

Tehtaan jälkeen siirryttiin Jyväskylän kävelykadulle tapaamaan ihmisiä. Kuunteluoppilaan ja kysymysten esittäjän rooliin joutunut puoluejohtaja sai selkeästi uutta virtaa päästessään vastaamaan jyväskyläläisten kysymyksiin ja keskustelemaan arkisista aiheista. Tunnin kestänyt kansalaistapaaminen päättyi viideltä, jonka jälkeen Rinne siirtyi Jämsään toiseen kansalaistapaamiseen.

Eetu Kinnunen, Jyväskylä

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE