Se tavoittelee 1,5 miljoonan euron pottia, ja tässä vaiheessa valtaosa rahasta tulee EK:lta ja sen jäsenliitoilta ja yhdistyksiltä.

Yhdistys kertoo tavoittelevansa sitä, että seuraavassa eduskunnassa on mahdollisimman paljon sellaisia kansanedustajia ja puolueita, jotka näkevät markkinatalouden tärkeäksi.

Iltalehdessä yhdistyksen puheenjohtaja Tuomo Raasio toteaa, että SAK-vetoinen Vapaiden valtakunta, joka keräsi rahaa eduskuntavaalien 2019 alla, ”saattoi” olla kimmoke EK:n vaalirahahankkeelle.

Palkansaajakeskusjärjestö SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta huomauttaa Demokraatille, että vaalirahoittaminen on Suomessa sallittua. Hän vain toivoo, että rahoituksessa ollaan avoimia ja rehellisiä.

– Sitä tietysti pitäisi välttää ylipäänsä, että demokratia muuttuisi vain rikkaiden ja hyväosaisten demokratiaksi – että vain tietyistä taustoista ja tiettyjen piirien tukemat ehdokkaat voivat vaaleissa pärjätä. Se on vaarallista kehitystä.

Eloranta korostaa, että yleensä ay-liikkeen tukirahat vaaleissa ovat olleet aika pieniä verrattuna elinkeinoelämän puolen rahoihin.

– Varsinkin Vapaiden valtakunnan keräämä raha ei mennyt yhdellekään ehdokkaalle vaan se pyrki lisäämään äänestysaktiivisuutta ja sitouttamaan ehdokkaita niihin periaatteisiin, joita SAK pitää tärkeänä. Se oli sillä tavalla avoin hanke.

SAK:n järjestöpäällikkö Eija Harjula sanoo Iltalehdessä, että SAK:ssa ei ole vielä käyty minkäänlaisia keskusteluja vuoden 2023 eduskuntavaalien mahdollisesta rahoituksesta.

Elorannan mielestä kaikkien pitäisi olla huolissaan siitä, että entistä isompi joukko jättää äänestämättä.

– Palkansaajat ovat juuri heitä, joiden äänestysaktiivisuus on keskimääräistä alhaisempaa.