Kanteita on nostanut seitsemän ihmistä, joilla todettiin narkolepsia yli kahden vuoden kuluttua Pandemrix-sikainfluenssarokotteen ottamisesta.

Aiemmin Lääkevahinkovakuutuspooli hylkäsi heidän korvausvaatimuksensa vedoten tutkimuksiin, joiden mukaan rokotus lisäsi narkolepsiaan sairastumisen riskiä kahden vuoden ajan, minkä jälkeen erityistä riskiä ei enää ole ollut todettavissa.

Nyt sairastuneet ovat vieneet jutun oikeuteen. He haluavat oikeuden vahvistavan, että heidän sairastamansa narkolepsia on korvaukseen oikeuttavassa todennäköisessä syy-yhteydessä Pandemrix-sikainfluenssarokotteeseen ja että kyseessä on korvattava lääkevahinko. He vaativat Lääkevahinkovakuutuspoolilta yhteensä lähes puolen miljoonan euron korvauksia.

Kantajista osa oli rokotuksen saadessaan vuonna 2009 tai 2010 alaikäisiä, osa nuoria aikuisia. Kanteiden mukaan kaikkien oireilu alkoi kuukausien kuluessa rokotteen ottamisesta.

Kanteissa kerrotaan esimerkiksi voimakkaasta päiväaikaisesta väsymyksestä ja nukahtelusta, jotka sairastuneiden lähipiiri, kuten perhe ja ystävät, huomasivat kanteiden mukaan jo alkuunsa. Sairastuneet eivät kuitenkaan vuosiin joko hakeutuneet lääkäriin oireiden takia tai sitten lääkärit eivät osanneet epäillä oireiden syyksi narkolepsiaa, kanteissa kerrotaan.

Kantajat saivat narkolepsiadiagnoosit vasta useiden useiden vuosien päästä rokotteen ottamisesta.

Lääkevahinkovakuutuspoolin mukaan korvattavuuden pitää perustua luotettavasti ja objektiivisesti dokumentoituun selvitykseen ja lääketieteelliseen arvioon oireiden alkamisajankohdasta. Pooli sanoo, että jos sairastuneen tai hänen läheistensä kertomukset hyväksyttäisiin riittäväksi näytöksi, se johtaisi perusteettomien korvausten maksamiseen ja lopulta koko korvausjärjestelmän romuttumiseen.

-  Subjektiiviseen mielikuvaan ja/tai läheisten muistikuviin perustuvien jälkikäteisten kertomusten hyväksyminen osoitukseksi oireiden alkuajankohdasta johtaisi siihen, että kenen tahansa narkolepsiaan vuosien 2011/2012 jälkeen sairastuneen olisi mahdollista pitkänkin ajan kuluttua ilman objektiiviseen lääketieteelliseen selvitykseen perustuvaa näyttöä vain väittää, että onkin kärsinyt narkolepsialle tyypillisistä oireista jo niin sanottuna riskiaikana, pooli sanoo.

Poolin mukaan kantajien tapauksissa ei voida lääketieteellisesti edes todennäköisesti vahvistaa sitä, että narkolepsia todella johtuisi rokotteesta.

-  Pandemrix-rokotteen aiheuttamiksi katsotuissa tyypin I narkolepsiatapauksissa sairastuneilla on ollut geneettinen alttius (HLA-alttiusgeenin positiivisuus) sairastua narkolepsiaan. Näin ollen on mahdollista, että henkilö olisi alttiudestaan johtuen joka tapauksessa sairastunut narkolepsiaan myös ilman Pandemrix-rokotusta, vastauksessa sanotaan.

Sikainfluenssavirus alkoi levitä maailmalla keväällä 2009, ja kesäkuussa Maailman terveysjärjestö WHO julisti sen pandemiaksi.

Pandemrix-rokotteen otti Suomessa vuosina 2009-2020 yhteensä 2,76 miljoonaa ihmistä. Rokotteen antaminen lopetettiin, kun selvisi, että se oli johtanut narkolepsiatapausten lisääntymiseen.

Pandemrixista oli tehty Lääkevahinkovakuutuspoolille yhteensä 358 narkolepsiailmoitusta viime vuoden loppuun mennessä. Niistä 237 tapauksessa korvaushakemus on hyväksytty ja 121:ssä hylätty. Korvauksia myönnetään ainoastaan, jos oireiden katsotaan alkaneen enintään kahden vuoden kuluttua rokotuksesta.

Pooli on tähän mennessä maksanut narkolepsiakorvauksia 13,2 miljoonan euron edestä. Korvausten kokonaismäärän arvioidaan nousevan 190 miljoonaan euroon. Poolin mukaan arvio on kuitenkin epävarma, koska suurin osa korvauksista on ansionmenetyskorvauksia ja korvauksensaajat vielä nuoria.

Lääkevahinkovakuutuspooli hoitaa enää Pandemrixiin liittyviä vahinkoja. Muiden lääkevahinkojen korvaamisesta vastaa Suomen Keskinäinen lääkevahinkovakuutusyhtiö.