Teemasta avasi SDP:n kansanedustaja Jutta Urpilainen, joka kuvasi epäilyjä järkyttäviksi ja rikoksia erityisen vastenmielisiksi silloin, kun ne kohdistuvat lapsiin. Hän tiedusteli pääministeri Juha Sipilää sijaistaneelta valtiovarainministeri Petteri Orpolta, miten hän näkee syntyneen tilanteen.

– Yhdenkään naisen tai tytön ei pidä joutua tällaisten järkyttävien seksirikosten uhriksi. On erittäin hyvä asia, että asiassa on käyty hallituksen ja opposition ylittävää keskustelua. Arvostan sitä suuresti.

Orpo sanoi myös sen, että kuva siitä, että hallitus ei olisi tehnyt mitään ennen nyt sovittuja toimenpiteitä on väärä.

Urpilainen kommentoi tähän olevansa tyytyväinen siihen, että koko eduskunta tukee poliisin voimavarojen vahvistamista. Hän kysyi Orpolta, onko hän valmis tuomaan eduskuntaan lisäbudjetin, jossa jälkihoidon ja poliisin toimintaresurssit turvataan.

Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman (sd.) kiinnitti huomiota rikosten ennaltaehkäisyyn. Sisäministeri Kai Mykkänen vastasi tähän sanomalla, että seksuaalirikosten määrä on eittämättä kasvanut.

– Oleellista on se, että kun siellä netissä houkutellaan meidän nuoria toisin kuin meitä vielä 20 vuotta sitten, sinne pitää pääsät väliin. Nettipoliisin toiminnassa on tehokkaita konsepteja ja siihen tulemme lisärahoitusta sisäministeriön osalta hakemaan. Lisöksi tiedonvaihto on aivan oleellinen. Lastensuojelussa ei voi kuusi kuukautta maata tieto siitä, että on todennäköisesti hyväksikäyttötilanne.

Perussuomalaisten Leena Meri sanoi, että heille seksuaalirikokset eivät tulleet yllätyksenä. Hän muistutti hallitusta Iltalehden tuoreesta kyselystä, jossa 91 % vastaajista haluaa karkottaa ulkomaalaiset seksuaalirikolliset. Samassa kyselyssä 68 % pitää Suomea nykyään turvattomampana tytöille ja naisille turvapaikanhakijoiden vuoksi. Helsingissä yli puolet seksuaalirikoksista on ulkomaalaisten tekemiä.

– Nämä tilastot ovat järkyttävää luettavaa.

Meri tivasi hallitukselta, aikooko se ottaa laittomasti maassa olevat ja kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet säilöön suomalaisten turvallisuuden takaamiseksi.

Mykkänen sanoi, että perustuslaki asettaa rajat sille, mitä voidaan tehdä.

– Käännämme kiviä, miten voimme hallita tilannetta entistä paremmin. Sen osalta kysymys myös siitä, että vaarantavien henkilöiden säilöönotto- ja kiinniottoperusteita tarkennetaan on meidän pöydälle.

Meri vaati asiaan tarkennusta.

– Onko tulossa selkeästi ohjeistusta ja säännöksiä siitä, että laittomasti maassa olevia ja kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita otetaan säilöön? Tähän haluan selkeän vastauksen.

Mykkänen vastasi siihen toteamalla, että “kyllä tulee säilöönoton ja kiinnioton säännösten tarkennuksia, joilla pystytään paremmin puuttumaan ongelmaan”.

– Meidän tulee aidosti tehdä toimia, jotka kohdistuvat erityisesti ulkomaalaisiin, koska meillä on tietty segmentti ulkomaalaisia, jotka ovat täällä ilman oleskelulupaa tai syyllistyvät rikoksiin. Heistä pitää päästä eroon. Tässä on yhteinen tahtotila.

Mykkänen kuitenkin korosti, että on väärin leimata tuhannet ulkomaalaiset ihonvärin perusteella, vaikka he toimisivat täysin moitteettomasti.