Selonteossa arvioidaan, että Suomen oman puolustuksen ennaltaehkäisevä vaikutus olisi nykyistä huomattavasti suurempi, koska sen takana olisivat koko liittokunnan suorituskyvyt.

Selonteko ei kuitenkaan suosita Nato-jäsenyyden hakemista, vaan toteaa aiempaan tapaan sen olevan mahdollista.

Valtioneuvosto on hyväksynyt ajankohtaisselonteon turvallisuusympäristön muutoksesta ja antanut sen eduskunnan käsiteltäväksi.

– Venäjän käynnistämä hyökkäyssota loukkaa räikeästi kansainvälistä oikeutta ja vaarantaa koko Euroopan turvallisuuden ja vakauden sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Venäjän hyökkäys rikkoo myös YK:n peruskirjaa ja Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (Etyj) periaatteita, ulkoministeriön tiedotteessa todetaan.

Tätä muutosta on selonteossa kuvattu. Suomi vahvistaa varautumistaan ja turvallisuuttaan reaktiona toimintaympäristön muutokseen.

Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) on johtanut valtioneuvoston asettamaa koordinaatioryhmää sekä ulko- ja turvallisuuspoliittista ryhmää selonteon valmistelemiseksi.

– Selonteossa arvioidaan muuttuneen turvallisuusympäristön seurauksia Suomelle. Sen tarkoituksena on antaa eduskunnalle mahdollisuus käydä laaja ja perusteellinen keskustelu ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta.

Eduskunnan odotetaan vastaavan selontekoon kirjelmällä, jonka myötä asia palaa valtioneuvoston ja tasavallan presidentin käsiteltäväksi.

Haavisto korostaa tiedotteessa, että muuttunut turvallisuusympäristö edellyttää turvallisuuspoliittista uudelleenarviointia.

– Suomi jatkaa aktiivista ja ennakoivaa diplomatiaa, vahvistaa turvallisuutta ja puolustuskykyään sekä tiivistää pitkäaikaista yhteistyötä keskeisten kumppanien kanssa vastauksena muuttuneeseen turvallisuustilanteeseen. Ulko- ja turvallisuuspoliittiset ratkaisunsa Suomi tekee itsenäisesti.

Selonteossa tarkastellaan toimia kansallisen puolustuskyvyn kehittämiseksi, EU:n roolia turvallisuuspoliittisena toimijana sekä kahdenvälisen yhteistyömme tiivistämistä Ruotsin, Norjan ja muiden Pohjoismaiden kanssa.

Lisäksi siinä käsitellään Suomen suhdetta Yhdysvaltojen, Iso-Britannian, Naton ja monenvälisten puolustusyhteistyökumppaniemme kanssa.

– Selonteossa kuvataan niitä mahdollisuuksia, joita nämä yhteistyömuodot ja kumppanuudet meille tarjoavat nykyisessä turvallisuustilanteessa. EU:n luonne ulko-, turvallisuus- ja puolustuspoliittisena toimijana on vahvistunut. Suomen asema on sitä turvatumpi, mitä yhtenäisempi ja vahvempi toimija EU on.

Haaviston mukaan Venäjän hyökättyä Ukrainaan Suomi on entisestään syventänyt kumppanuusyhteistyötä Naton kanssa.

– Suomelle on tärkeää, että Nato on johdonmukaisesti vahvistanut jatkavansa avointen ovien -politiikkaansa. Selonteossa on esitetty arvioita myös mahdollisen jäsenyyden vaikutuksista Suomelle sekä kuvattu mahdollista liittymisprosessia. Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan perustana pysyy kansallisen liikkumatilan ja valintamahdollisuuksien ylläpitäminen. Suomi säilyttää mahdollisuuden liittoutua sotilaallisesti ja hakea Nato-jäsenyyttä. Ratkaisuja tarkastellaan aina reaaliajassa.

Selonteko kuvaa myös varautumista hybridi- ja kybervaikuttamiseen sekä vaikutuksia ja varautumista sisäiseen turvallisuuteen, väestönsuojeluun, kriisinsietokykyyn, talouteen, huoltovarmuuteen, laajemmin yhteiskunnan toimintoihin ja kriittiseen infrastruktuuriin. Yhteiskunnan kriisinsietokyvyn, kansallisen puolustuskyvyn ja sisäisen turvallisuuden ylläpitämisen merkitys Suomen turvallisuudelle korostuu.

Ulkoministeriö arvioi, että Suomessa vilkastunut turvallisuuspoliittinen keskustelu näkyy todennäköisesti vaikuttamisyrityksinä.

– Kynnystä vaikuttaa ulkoapäin suomalaiseen yhteiskuntaan nostetaan eri hallinnonalojen varautumisella kokonaisturvallisuusmallin mukaisesti ja kansalaisten kriisinsietokyvyllä.