Työmarkkinat
10.10.2025 13:40 ・ Päivitetty: 10.10.2025 13:40
Selvitys: Näillä ehdoilla Tanskan erikoinen työmarkkinamalli voisi toimia Suomessa
Ansiosidonnaisen työttömyysturvan tasoa on nostettava ja aktiivista työvoimapolitiikkaa lisättävä pitkällä aikavälillä merkittävästi, jos Suomi haluaa siirtyä niin sanotun Tanskan mallin mukaiseen työmarkkinamalliin, sanotaan perjantaina julkaistussa selvityksessä.
Selvityksen mukaan mallin työllisyysvaikutukset ja kansantaloudelliset hyödyt olisivat suuremmat kuin kustannukset, vaikka kustannukset olisivat pitkällä aikavälillä huomattavat.
Työ- ja elinkeinoministeriö asetti tämän vuoden helmikuussa tutkimusjohtaja Heikki Räisäsen ja neuvottelevan virkamiehen Johanna Alatalon selvityshenkilöiksi arvioimaan työmarkkinoiden joustoturvamallin eli niin sanotun Tanskan mallin soveltamisen mahdollisuuksia Suomessa.
Selvitystyön pohjalta voi hahmottaa 2030- ja 2040-lukujen työmarkkinamallia.
Tanskan malliin kuuluu korkea ja kattava työttömyysturva, laaja ja aktiivinen työvoimapolitiikka sekä matala irtisanomiskynnys.
- Taustalla on ollut se, miten esimerkiksi Tanska on saanut työmarkkinansa joustaviksi ja samalla työttömyyden alas. On syytä arvioida, voisiko vastaava malli tai siihen liittyviä osia sopia myös Suomeen, työministeri Matias Marttinen (kok.) sanoi selvityksen tiedotustilaisuudessa perjantaina.
SELVITYKSESSÄ esitetään esimerkinomaisia ehdotuksia joustoturvamalliin siirtymiseksi vuosille 2028-2040.
Keskeisin ehdotus on aktiivisen työvoimapolitiikan rahoituksen merkittävä kasvattaminen ja palvelujen ja ohjelmien uudistaminen. Ehdotuksen mukaan rahoitusta lisätään vuosina 2028-2040 siten, että vuonna 2040 rahoituksen taso on 180 miljoonaa euroa lähtötasoa korkeampi.
Aktiivinen työvoimapolitiikka auttaa työttömiä työllistymään uudelleen ja luo painetta uuden työpaikan löytämiseen.
Aktiivitoimien kestoa voisi tiivistää nykyisestä, jolloin myöskin nykyisellä rahoitustasolla pystytään tarjoamaan aktivointia entistä useammalle.
- Työttömyysturvassa keskeisin ehdotus on ansiosidonnaisten työttömyysetuuksien tason nosto 300 maksupäivään saakka, keskimäärin 4,4 prosenttia, sanoi Räisänen tiedotustilaisuudessa.
Suomessa valmistelussa oleva irtisanomisen helpottaminen on Räisäsen mukaan koko lailla joustoturvamallin mukainen.
Selvityksen mukaan työllisyys kasvaisi ehdotusten vaikutuksesta vuosien 2028−2040 välillä noin 77 000 hengellä. Bruttokansantuote kasvaisi uudistusten seurauksena noin 2,4 prosenttiyksikköä enemmän kuin ilman uudistusta.
Työttömyysturvakulut laskisivat selvityksen mukaan kumulatiivisesti etuuksien korotus huomioon ottaen noin 2 miljardia euroa. Aktiivisen työvoimapolitiikan kumulatiiviset menot puolestaan kasvaisivat 1,65 miljardia euroa.
Teksti: STT / Sanna Nikula
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.