Valtaosa tunnetuista toimijoista on rikollisia moottoripyöräjengejä, niiden paikallisosastoja ja tukiryhmiä. Selvityksen mukaan ne muodostavat kuitenkin vain pienen osan vakavasta ja järjestäytyneestä rikollisuudesta. Suomessa toimii myös useita monimutkaisia verkostoja ja projektimaisia ryhmittymiä, jotka eivät käytä näkyviä tunnuksia, selvityksessä sanotaan.

Tutkijoiden mukaan Suomessa on toistaiseksi havaittu vain viitteitä mafia- ja klaanityyppisistä ryhmistä ja verkostoista, joissa jäsenyys perustuu yleensä sukulaisuussuhteisiin.

- Järjestäytyneen rikollisuuden markkinat Suomessa koostuvat suurelta osin huumausaineiden kaupasta, ihmiskaupasta ja erilaisista petoksista. Tämän lisäksi Suomessa on paljastunut yhä enemmän elintarvikeketjun rikollisuutta ja erilaisia ympäristörikoksia, sanovat selvityksen tehneet tutkijat Pirjo Jukarainen, Marko Juutinen ja Kari Laitinen tiedotteessa.

Tutkijoiden mukaan lainsäädäntöä tulisi kehittää niin, että se tukisi viranomaisten oma-aloitteista tietojen vaihtoa ja rekisteritietojen yhdistämistä analyysiä varten. Tutkijoiden mukaan viranomaisten pitäisi myös tehdä aiempaa tiiviimpää kansainvälistä sekä kansallisen tason yhteistyötä muun muassa elinkeinoelämän kanssa.

Ukrainan sodan myötä Suomeen saattaa esimerkiksi syntyä uusia rikollisryhmiä ja sotatarvikkeita, kuten aseita, voi päätyä rikolliseen käyttöön, tutkijat varoittavat.

-  Tulevaisuuden uhkakuvat liittyvät erityisesti ihmiskauppaan, ihmissalakuljetukseen ja laittoman maahantulon järjestämiseen sekä pakolaisten – erityisesti naisten ja Suomeen yksin tulleiden lasten – hyväksikäyttöön, selvityksessä todetaan.