Sanonpahan tämän niiden julkisuuteenkin vuodettujen juttujen perusteella, että ilmapiiri hallituksen sisällä ei häävi ole.

Ei mikään hallituspuolue voi moneen kertaan uhata hallituksesta lähdöllä.

Hallituspuolueet ottelevat julkisuudessa. Susien kaatamisesta metsäpolitiikkaan – ja siltä väliltä. Säkenöintiä on etenkin vihreiden ja keskustan välillä.

Hallituspuolueiden keskinäinen nokittelu julkisuudessa syö koko hallituksen uskottavuutta.

Tarkoitan sitä, että hallituspuolueiden kannattaa nyt rauhoittua pohtimaan maan etua ja vasta sitten omia vaalinäkymiä. Maan ja maailman asiat ovat nyt semmoisella mallilla.

Korona on pidettävä hallinnassa, ja ilmastotavoitteiden toteuttamisesta on sovittava.

Maailmanpolitiikan ja Euroopan tilanne – lähellä meitä – on huolestuttava. Valko-Venäjän ja Puolan rajoilla on kysymys muusta kuin maahanmuutosta tai siirtolaisuudesta.

Suomi tarvitsee näissä oloissa toimintakykyistä hallitusta. Kansa – ainakin iso osa – antaa arvoa vakaalle menolle.

Työllisyys paranee, työttömyys laskee. Jopa 75 prosentin työllisyystavoite on saavutettavissa. Velkaantuminen vaatii toki hallituksen toimenpiteitä kevään puolella. Siihen kannattaa valmistautua kunnolla.

Kohtalaisten talousnäkymien luulisi antavan hallituspuolueille mahdollisuuksia luoda myönteistä ilmapiiriä, myös omalta kannaltaan. Metsä on nähtävä puilta.

Hallituksen kaatamisesta on kokemuksia kahden ja puolen vuoden takaa, vähän ennen vuoden 2019 eduskuntavaaleja: ei Sipilän hallituksen kaataminen pelastanut ainakaan keskustaa eikä se kokoomuksenkaan kannatus niin häävi ollut.

Vaalimenestys riippuu osaltaan hallituspolitiikan saldosta, mutta sittenkin enemmän siitä, mitä puolue kertoo tulevaisuudesta ja miten uskottava se siinä on.

Oikea asioiden järjestys on nyt tämä: vielä reipas vuosi tiukasti maan asioiden hoitoa, sitten voi hilata painopistettä vaalikampanjointiin.

Hallituksen on koottava rivinsä ja pantava tärkeät asiat päällimmäisiksi. Sitä suomalaiset odottavat. Sosialidemokraattien ja keskustan vastuulla on hoitaa hallituksen meininki järjestyneelle ja arvostusta nauttivalle tolalle.