Pääosin opiskelijoista koostuva Borba-liike (Taistelu) ja oppositio ovat syyttäneet presidentti Aleksandar Vucicin oikeistopopulistisen SNS-puolueen voittamia vaaleja vilpillisiksi. SNS:n joulukuinen vaalivoitto on herättänyt närää myös läntisessä Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Kansainvälisten vaalitarkkailijoiden mukaan vaalipäivänä nähtiin useita sääntörikkomuksia.

Presidentti Vucicin oikeistopopulistisen SNS-puolueen kerrottiin voittaneen noin 46 prosenttia äänistä, kun taas johtava oppositiokoalitio sai runsaat 23 prosenttia äänistä. Kansainvälisen tarkkailijoiden ryhmän mukaan vaalipäivänä nähtiin muun muassa äänten ostamista ja valmiiksi uurnassa olleita vaalilippuja. Myös yksittäisiä väkivaltatapauksia havaittiin.

Tarkkailijaryhmässä oli edustajia esimerkiksi Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestöstä (Etyj).

Vaalien jälkeen Yhdysvallat kehotti Serbiaa vastaamaan vaalitarkkailijoiden huolenaiheisiin. Myös Saksa tuomitsi raportoidut sääntöjenvastaisuudet ja ilmoitti, ettei niitä voida hyväksyä Euroopan unionin ehdokasmaalta. Serbia on yksi EU:n kahdeksasta virallisesta ehdokasmaasta, joiden kanssa jäsenyysneuvottelut on aloitettu. Georgialla ja Kosovolla on mahdollisen ehdokasmaan asema.

Maan sisäisen ja kansainvälisen arvosteluryöpyn jälkeen Serbia taipui viime viikolla järjestämään vaalit uusiksi eräillä äänestyspaikoilla. Uusintaäänestys on määrä järjestää lauantaina.

NYT nähdyt epäkohdat Serbian vaaleissa ovat poikkeuksellisen räikeitä, vaikka maan demokratian tila onkin ollut alamäessä jo pidemmän aikaa, arvioi Länsi-Balkanin maihin perehtynyt johtava tutkija Emma Hakala Ulkopoliittisesta instituutista.

-  Presidentti Vucicin puolueelle on kasautunut valtaa erilaisissa yhteiskunnan tärkeissä instituutioissa ja mediassa, ja on tavallaan rajoitettu hallitsevan puolueen tai Vucicin kritisointia sekä poikkeavien äänten pääsyä kuuluviin mediassa, Hakala kertoi STT:lle haastattelussa ennen joulua.

Myös kansalaisjärjestöjen, poliittisten järjestöjen ja muiden puolueiden toimintamahdollisuuksia on tutkijan mukaan Serbiassa heikennetty viime vuosina. Tämän vuoksi maan oikeusvaltiokehitys on kärsinyt.

SNS:llä on Serbiassa Hakalan mukaan niin paljon aitoa kannatusta, että voitto ainakin kansallisella tasolla olisi tullut myös ilman epäiltyä vilppiä.

-  Sen takia vähän ihmetyttääkin, että minkä takia näin tavallaan selviin toimiin on ryhdytty. Uskon, että ne vaalit varmaan olisi voitettu tai enemmistö saatu jollain tavalla.

Valtapuoluetta on Hakalan mukaan ehkä eniten pelottanut vallan menettäminen paikallisvaaleissa pääkaupungissa Belgradissa, jossa opposition Serbia väkivaltaa vastaan -liittouman uskottiin olevan vahvoilla.

-  Vaikuttaa siltä, että näitä vaalien epäkohtia ja epäselvyyksiä on tapahtunut juuri siellä.

Myös vaalitarkkailijoiden ryhmän johtajiin kuulunut itävaltalaispoliitikko Stefan Schennach sanoi vilpin olleen ratkaisevaa juuri pääkaupungissa.

-  Voitto Belgradissa varastettiin oppositiolta, Schennach sanoi.

EU kommentoi epäselvyyksien jälkeen, että Serbian vaalijärjestelmä vaatii uudistuksia.

PARLAMENTTIVAALIT järjestetään uusiksi 30. joulukuuta yhteensä 30 äänestyspaikalla 8  000:sta. Asiasta kertoi valtion televisio RTS. Päätös tehtiin sen jälkeen, kun protestit maassa olivat jatkuneet kaksi päivää.

Vaalit nähtiin yleisesti presidentti Vucicin hallinnon kannatusmittauksena, vaikka jatkokauden viime vuonna voittaneen Vucicin virka ei ollutkaan tällä kertaa vaakalaudalla. Vucic itse on esiintynyt vaalien jälkeen uhmakkaasti kritiikistä huolimatta.

-  Puolustamme kansan ilmaisemaa tahtoa, siitä ei ole epäilystäkään. — Moni ulkomailta haluaa pakottaa meitä ratkaisuihin, jotka tekisivät Serbiasta banaanitasavallan, presidentti kirjoitti äänestäjille suunnatussa viestissä.

Uusi äänestys tietyillä äänestyspaikoilla ei ole hillinnyt opposition vastalauseita. Sunnuntaina mielenosoittajat rikkoivat ikkunoita yrittäessään tunkeutua sisälle Belgradin kaupungintaloon. Vucicin mukaan sunnuntai-illan mielenosoituksissa otettiin kiinni yli 35 ihmistä.

Mielenosoittajat vaativat äänestäjärekisterin tarkistamista, sillä se on heidän mukaansa syy väitettyyn vaalivilppiin. Mielenosoittajat pystyttivät maanantaina tiesulkuja Belgradiin. Muutama sata mielenosoittajaa katkaisi aamulla kaupungin keskustassa kadun, jonka varrella sijaitsee muun muassa ministeriörakennuksia.

Ainakin seitsemän Serbia väkivaltaa vastaan -sloganin taakse kokoontuneen oppositioryhmittymän jäsentä aloitti syömälakon vaalien jälkeisenä maanantaina. Ryhmittymän nimi juontaa juurensa aikaisemmin tänä vuonna tapahtuneisiin joukkoampumisiin, joita seuranneet mielenosoitukset laajenivat nopeasti hallinnon vastaisiksi protesteiksi.

Serbia väkivaltaa vastaan -liittouma on maan suurin oppositioryhmä. Se ilmoitti tiistaina boikotoivansa lauantain uusintaäänestyksiä.

-  Tietyillä äänestyspisteillä toistettavat vaalit eivät tee tyhjäksi tapahtunutta vilppiä eivätkä korjaa epäoikeudenmukaisuutta, joka tapahtui 17. joulukuuta (vaalipäivänä). Tämän vuoksi emme osallistu uusintaäänestyksen, koalitio sanoi lausunnossa.

TUTKIJA Hakalan mukaan toistaiseksi on liian aikaista sanoa, miten nyt havaitut epäkohdat vaikuttavat Serbian EU-jäsenyysprosessiin. EU ei aiemmin ole ollut erityisen kärkäs kritiikissään Länsi-Balkanin maita kohtaan, vaikka esimerkiksi Serbian demokratiakehityksestä onkin esitetty huomautuksia.

-  Tähän asti käytäntö on ollut, että EU:n taholta on miedosti kritisoitu tai huomautettu demokratian puutteista Serbiassa, Hakala sanoo.

Hakalan mukaan EU on ollut varovainen kommenteissaan Serbian suhteen, koska se pelkää maan ajautuvan yhä voimakkaammin Venäjän leiriin. Serbiassa esiintyy paljon Venäjä-mielisyyttä muun muassa suhtautumisessa Venäjän hyökkäyssotaan Ukrainassa. Ulkopoliittisesti maa on tasapainoillut lännen ja Venäjän välimaastossa.

-  EU ei halua liian voimakkaasti kritisoida Serbiaa, koska pelätään sitä, että Serbia ikään kuin uisi entistä enemmän Venäjän kainaloon. Serbia on tasapainotellut Venäjän ja EU:n välissä ja ikään kuin yrittänyt ottaa etuja molemmilta puolilta. EU:n pelkona on tietysti se, että tämä Venäjä-suuntaus lähtisi Serbiassa voimistumaan.

Hakalan mukaan toistaiseksi ei ole näkynyt merkkejä siitä, että Serbia olisi täysin kääntämässä selkäänsä lännelle, vaan maa on jatkanut aidalla istumistaan. Vaikka Serbia ei olekaan osallistunut Venäjän vastaisiin pakotteisiin, se on äänestänyt länsiblokin mukaisesti YK:ssa ja sallinut esimerkiksi serbialaisvalmisteisten ammusten päätymisen Ukrainaan välikäsien kautta, kertoi Financial Times kesällä.

-  Siinä mielessä se tasapaino on hyvin selkeästi jatkunut.

SUURIN mutka Serbian EU-matkassa on ollut niin ikään EU:hun pyrkivä Kosovo. Serbia ei ole tunnustanut vuonna 2008 itsenäiseksi julistautunutta Kosovoa omaksi valtiokseen. Kosovoa eivät tunnusta itsenäiseksi valtioksi edes kaikki EU-maat, joista tunnustusta pihtaavat Espanja, Slovakia, Kypros, Romania ja Kreikka.

Serbia ei ole järkähtänyt Kosovon itsenäisyyden kiistävästä kannastaan. Maiden välien normalisointineuvottelut ovat takellelleet Pohjois-Kosovon jännitteiden kiristyttyä aiemmin tänä vuonna.

Kestävän ratkaisun löytämistä Kosovon tilanteeseen vaikeuttaa tutkija Hakalan mukaan se, että Kosovo on Serbian valtapuolueelle sisäpoliittisesti hyödyllinen työkalu, jolla voidaan vetää huomiota pois muista ongelmista. SNS:n vaalivoiton myötä tilanteeseen tuskin tulee Hakalan mukaan muutosta.

Presidentti Aleksandar Vucic toisti uutissivusto B92:n mukaan vaalien jälkeen medialle annetuissa kommenteissa 24. joulukuuta, että Serbia ei tule tunnustamaan Kosovon itsenäisyyttä eikä hyväksy minkäänlaista sopimusta, joka velvoittaisi Serbian hyväksymään Kosovon jäsenyyden YK:ssa.

Lassi Lapintie / STT

Uutista korjattu klo 15.50: lisätty 3. kappaleeseen puuttunut sana ”prosenttia” luvun 23 perään.