Aamukymmeneltä alkaneen julkistustilaisuuden Helsingin Tennispalatsissa pääministeri Juha Sipilä (kesk.) aloitti kertomalla keskustan historiallisista saavutuksista. Niiksi hän luki muun muassa evakkojen asuttamisen ja yliopistoverkoston.

Hän myös esitteli rakentamaansa luottamuksen apilaa. Sen kivijalan nykyinen hallitus on Sipilän mukaan saanut kuntoon, mutta varressa on vielä tukoksia.

– Me laitamme Suomen entistä parempaan kuntoon, luvattiin tilaisuudessa näytetyllä vaalivideolla.

– Keskustan kannatus mitataan vasta 14. päivänä huhtikuussa tänä vuonna, Sipilä sanoi ja sai raikuvat aplodit.

Hän kävi ärhäkästi myös kärkeä gallupeissa pitävän SDP:n kimppuun.

– Jos SDP vetää tätä maata, työllisyys ei takuulla mene sinne 75 prosenttiin. Silloin me puhutaan tempputyöllistämisestä, ja kaikki lupaukset tehdään velalla.

Myös kokoomus sai osansa.

– Entä jos kokoomus vetää tätä maata? Mitä silloin tehdään tuolla liikkumavaralla? Sillä annetaan rikkaille veronkevennyksiä.

Keskustan vaaliohjelma lupaa paljon lapsiperheille, ja puolue haluaa Suomesta maailman lapsiystävällisimmän maan.

– Meidän pitäisi alkaa puhua enemmän siitä, kuinka lapset tuovat perheeseen ja elämään iloa, Sipilä sanoi.

Lapsiystävällisyys tarkoittaisi keskustan mukaan muun muassa perheiden moninaisuuden ymmärtämistä, kotihoidontuen säilyttämistä ja lapsiperheköyhyyden kitkemistä.

Keskusta ehdottaa perusopetuksen parantamiseksi ”pienten lasten koulua”. Sen muodostaisivat esikoulu ja peruskoulun kaksi ensimmäistä luokkaa.

– Toisen luokan lopussa on perustaitojen tarkastelupiste. Lapsi siirtyy joustavasti eteenpäin, kun hän on saanut perustaidot hallintaan, vaaliohjelmassa sanotaan.

Oppivelvollisuuden keskusta haluaa ulottaa 18 ikävuoteen. Mielenterveyspalvelut pitäisi puolueen mukaan taata kaikilla kouluasteilla ja tarttua hanakammin nuorten syrjäytymiseen. Lisäksi ohjelmassa ehdotetaan maksutonta ehkäisyä alle 25-vuotiaille. Muun muassa keskustanuoret ovat aiemmin ajaneet tätä.

Myös tällä viikolla paljon puhuttanut vanhusten hoiva on mainittu vaaliohjelmassa.

– On välttämätöntä, että jokainen vanhus pääsee sellaisen hoivan ja asumismuodon piiriin, joka parhaiten tukee hänen hyvinvointiaan ja toimintakykyään.

Keskusta tavoittelee omaishoitosopimuksille ja -palkkiolle yhteisiä kriteerejä ja taloudellisia kannustimia edistämään eri sukupolvien asumista saman katon alla.

Keskusta nostaisi pienimpiä eläkkeitä, eli takuueläkkeitä.

– Vuosina 2017-2019 voimassa olleita kansaneläkkeiden ja eräiden muiden etuuksien indeksitarkastusten jäädytyksiä ei tulee enää jatkaa.

Keskusta ei ole vielä julkistanut sosiaaliturvamalliaan, mutta vaaliohjelma antaa siitä viitteitä.

– Perusturva on uudistettava niin, että se turvaa toimeentulon, kannustaa työntekoon ja on nykyistä yksinkertaisempi.

Keskusta kertoo tavoittelevansa pitkällä aikavälillä perustuloa, joka pienenee ja poistuu verotuksessa tulojen kasvaessa.
Keskustan tavoite on seuraavalla kaudella tarjota työtä yli 100 000 ihmiselle niin, että työllisyysaste nousee 75 prosenttiin.

Puolue haluaa myös parantaa itsensätyöllistäjien asemaa ja laajentaa paikallista sopimista.

Työperäistä maahanmuuttoa pitää keskustan mukaan lisätä ja luopua työntekijän oleskeluluvan saatavuusharkinnasta asteittain. Yrittäjien verotusta ei saa kiristää, ja ansiotuloverotuksen keventäminen pitää kohdentaa pieni- ja keskituloisiin.

– On pidettävä huolta koko Suomen elinvoimasta, ohjelmassa todetaan.

Keskustan tavoite on, että kahden seuraavan vaalikauden aikana viidestä kuuteen tuhanteen nykyään pääkaupunkiseudulla työskentelevää valtion ja julkisen sektorin työntekijää voisi tehdä työtä muualta Suomesta teknologian kehityksen ansiosta.

Puolue myös haluaa vähintään yhden korkeakoulun jokaiseen maakuntaan.

Keskustan ilmastolupaukset perustuvat muun muassa hiilinielujen kasvattamiseen.

– Keskustan keinovalikoimaan kuuluvat myös soiden ennallistaminen ja maatalousmaiden hiilensidontakyvyn vahvistaminen.

Metsäteollisuuden arvo voidaan keskustan mukaan kaksinkertaistaa pitkällä aikavälillä ja puulla korvata ympäristölle haitallisempaa tuotantoa.

Myös viljelijät on luonnollisesti mainittu ohjelmassa.

– Alkutuottajien neuvotteluasemaa ruokaketjussa pitää parantaa. Epäreilut kauppatavat on kitkettävä. Kauppojen on tarjottava myös pienille elintarvikejalostajille tasapuoliset mahdollisuudet päästä valikoimiin.

Ulkopolitiikan saralta ohjelmassa todetaan muun muassa YK:n ja EU:n aseman vahvistaminen ja kehitysyhteistyön määrärahojen asteittainen nostaminen kohti kansainvälistä tavoitetta, 0,7 prosenttia bruttokansantulosta.

Puolustusliitto Natoon keskusta ei haikaile.
STT–JECATERINA MANTSINEN