Palkittu politiikan aikakauslehti
36€/4kk

Politiikka

”Sinisilmäinen ei tässä tilanteessa voi olla” – Marin arvioi EU-huippukokouksen antia

LEHTIKUVA / AFP Johanna Geron

EU-maiden johtajat keskustelivat perjantaina pitkään muuttoliikkeestä Brysselin huippukokouksessa. Esillä oli muun muassa hankala tilanne Valko-Venäjän vastaisilla EU-rajoilla, joille on viime kuukausien aikana tullut runsaasti siirtolaisia.

DEMOKRAATTI/STT

Demokraatti

EU on syyttänyt Valko-Venäjää ihmisten käyttämisestä painostukseen ja kutsunut ihmisten usuttamista rajalle hybridihyökkäykseksi.

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) mukaan on tärkeää, että EU:n ulkorajat ovat turvatut kaikissa tilanteissa.

-  Sinisilmäinen ei tässä tilanteessa voi olla. Kuitenkin yhtä lailla on varmistettava, että ihmisten ihmisoikeudet toteutuvat, eikä tule sellaisia rikkomuksia rajoilla, jotka olisivat kansainvälisten velvoitteidemme vastaisia, Marin sanoi kokouksen jälkeen.

Hän arvioi, että kokouksen merkittävintä antia oli se, että EU-maat tunnistavat yhdessä, millaisia hyökkäyksiä unionin jäsenmaita kohtaan on käynnissä hybridivaikuttamisen kautta.

Valko-Venäjän toiminta on Marinin mukaan erittäin huolestuttavaa. Hän on myös huolissaan siitä, millainen tilanne rajalle saapuvilla ihmisillä on ja korostaa, että ihmisiä on kohdeltava ihmisarvoisella tavalla.

-  Minun käsitykseni mukaan EU-jäsenmaat ovat toimittaneet näille ihmisille myös tarvikkeita ja apua niin, että tuolla rajalla olisi inhimilliset olosuhteet.

Marin ei ota tarkempaa kantaa Puolan rajatilanteeseen.

Valko-Venäjän vastaisilla EU-rajoilla on kuollut jo kahdeksan ihmistä. Uutistoimisto AFP:n mukaan YK on vaatinut pikaisia toimia, jotta uusilta kuolemilta ja kärsimykseltä voitaisiin välttyä.

YK:n pakolaisjärjestön mukaan useita siirtolais- ja turvapaikanhakijaryhmiä on ollut viikkoja kehnoissa oloissa rajalla ja lähestyvä talvi tekee olosuhteista yhä ankarampia.

Puola on julistanut hätätilan rajalle, ja viime viikolla sen parlamentti hyväksyi lakimuutoksen, jonka nojalla maahan saapuvat siirtolaiset voitaisiin pakottaa rajalla takaisin maahan, josta he tulivat.

Kansalaisjärjestöt ovat kritisoineet Puolan päätöstä hätätilan julistamisesta, sillä niiden mukaan hätätila estää humanitaarisia järjestöjä auttamasta siirtolaisia.

Marin ei ota tarkempaa kantaa Puolan rajatilanteeseen.

-  Siitä ei käyty keskustelua tällä tarkkuustasolla Eurooppa-neuvoston kokouksessa. Kävimme (keskustelua) yleisemmällä tasolla. Valko-Venäjä oli yksi asia, johon keskityimme, mutta se ei ollut suinkaan ainoa asia.

Valmistelussa on jo ollut uusia Valko-Venäjän vastaisia pakotteita.

Huippukokouksen päätelmissä EU-maiden johtajat toteavat, että EU vastaa Valko-Venäjän toimiin lisärajoituksilla kiireisesti. Valmistelussa on jo ollut uusia Valko-Venäjän vastaisia pakotteita. Johtajat pyysivät myös komissiota valmistelemaan konkreettisia keinoja muuttoliiketilanteen parantamiseksi.

EU on aiemmin asettanut pakotteita muun muassa Valko-Venäjän itsevaltaista johtajaa Aljaksandr Lukashenkaa ja tämän lähipiiriä vastaan. Pakotteet sisältävät varojen jäädytyksiä sekä matkustuskieltoja. Lisäksi EU on kohdistanut talouspakotteita Valko-Venäjälle tärkeisiin vientituotteisiin.

Aiempien pakotteiden perusteina ovat olleet muun muassa Lukashenkan vilpillinen julistautuminen vaalien voittajaksi, ihmisoikeusrikkomukset, kansalaisyhteiskunnan sorto sekä maan toimet, kun se pakotti toukokuussa Ryanairin matkustajakoneen laskeutumaan Minskiin.

Marin: jäsenmaiden kannat ovat ovat jonkun verran lähentyneet.

Muuttoliike on ylipäätään vaikea puheenaihe EU-maille, ja huippukokouskeskustelukin venyi tuntien mittaiseksi. Valko-Venäjän lisäksi esille nousi muun muassa Turkin tilanne. Huippukokouspäätelmissä EU-johtajat vetoavat Turkkiin, jotta vuoden 2016 pakolaissopimus toteutettaisiin täysimittaisesti.

EU ja Turkki solmivat vuonna 2016 pakolaissopimuksen, jossa EU lupasi tukea rahallisesti pakolaisia Turkissa, jotta Turkki ottaisi takaisin Kreikkaan pyrkineitä turvapaikanhakijoita ja siirtolaisia.

Huippukokouksessa keskusteltiin myös siitä, miten voitaisiin vähentää turvapaikanhakijoiden liikkumista EU-maiden välillä, mutta samalla varmistaa tasapainoinen vastuunjako tulijoista.

EU-komissio esitteli viime vuonna suuren maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan uudistuksen. EU-maat eivät ole päässeet sopuun kannastaan uudistukseen, ja neuvottelut siitä ovat edenneet hitaasti.

Jäsenmaat ovat olleet esimerkiksi eri linjoilla sen suhteen, miten uudistuksen kanssa pitäisi edetä. Osa jäsenmaista haluaisi viedä uudistukseen kuuluvia lakeja läpi yksi kerrallaan, toiset pitävät olennaisena, että lakipakettia ei rikota, vaan iso kokonaisuus pidetään yhtenäisenä läpi käsittelyn.

Pääministeri Marin kuitenkin arvioi, että jäsenmaiden kannat ovat kuitenkin jonkun verran lähentyneet toisiaan.

-  Olisi tärkeää, että saisimme yhteisen näkemyksen muodostettua tuohon komission esittämään kokonaisuuteen, Marin sanoi.

STT-Heta Hassinen

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Palkittu politiikan aikakauslehti
36€/4kk

Huomasitko nämä?

Luetuimmat

Uusimmat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

va. päätoimittaja: Rane Aunimo
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

Tf. chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE