tyovaenkirjallisuuspaiva
kaisaniemi

Sipilä ei kommentoi JSN-päätöksiä

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
Juha Sipilä.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ei kommentoi Julkisen sanan neuvoston (JSN) päätöksiä, koska hänellä on itseään koskevia kanteluita kesken oikeuskanslerinvirastossa. Sipilä ei itse ole osallinen JSN:n päätöksiä koskevissa tapauksissa.

Pääministeri ei myöskään ole ehtinyt vielä perehtyä JSN:n päätösten perusteluihin.

Sipilästä on tehty useita kanteluita oikeuskanslerille ja eduskunnan oikeusasiamiehelle.

Ylen vastaavan päätoimittajan Atte Jääskeläisen mielestä Julkisen sanan neuvoston päätökset osoittavat, että journalismissa pitää kunnioittaa reilun pelin sääntöjä. Hän pitää JSN:n tänään antamia päätöksiä odotettuina.

Yle sai JSN:ltä vapauttavan ja Suomen Kuvalehti langettavan päätöksen niin sanotussa Terrafame-vyyhdissä. JSN:n mielestä Jääskeläinen joutui SK:n jutussa erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi, joten häntä olisi pitänyt kuulla juttua varten.

Lehti lähetti hänelle kommenttipyynnön sähköpostitse ja tekstiviestillä keskellä yötä alle tunti ennen jutun julkaisemista.

Atte Jääskeläinen. (Kuva: Lehtikuva)

Myös kolmas Turun puukkoiskun epäilty 18-vuotias mies vangittiin

Kolmas Turun puukkoiskun epäilty 18-vuotias mies vangittiin epäiltynä kahdesta terroristisessa tarkoituksessa tehdystä murhasta ja kahdeksasta yrityksestä. Hänet vangittiin syytä epäillä -perusteella. Poliisilta pyydetään lisäselvitystä asiasta viikon kuluessa.

Pääepäilty ja toinen epäilty 18-vuotias vangittiin aiemmin todennäköisin syin epäiltynä kahdesta terroristisessa tarkoituksessa tehdystä murhasta ja kahdeksasta yrityksestä. Pääepäilty myönsi puukotukset, mutta toinen epäilty kiisti osallisuutensa tekoihin.

Käräjäoikeus käsittelee vielä yhden epäillyn vangitsemisen.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

”Nykyään tuskin yksikään insinööri selviää ilman” – Liitto tarjoaa lääkettä 6000 työttömän insinöörin tilanteeseen

Insinööriliiton puheenjohtaja Samu Salo toivoo maan hallitukselta insinöörien muuntokoulutukseen kolme miljoonaa euroa syksyn budjettiriihessä.

Salon tietojen mukaan muun muassa Metropolia-ammattikorkeakoululla on valmiudet aloittaa muuntokoulutus jo vuodenvaihteessa.

­– Tarvetta ja valmiutta koulutuksen aloittamiseen on varmasti muuallakin. Paras hyöty muuntokoulutuksesta saadaan, kun ammattikorkeakoulut ja alueen yritykset kartoittavat osaamistarpeet ennakolta, Salo sanoo.

Hänen mielestään muuntokoulutus on oiva lääke sekä insinöörityöttömyyteen että väitettyyn työvoiman saatavuusongelmaan.

– Meillä on edelleen noin 6 000 insinööriä vailla työtä. Noin vuoden muunto- ja täydennyskoulutuksella monen osaaminen voidaan päivittää ajan tasalle vastaamaan yritysten tarpeita, Salo toteaa.

”Parasta olisi, jos muutos tapahtuisi heti.”

Insinööriliiton tavoitteena on siirtää insinöörikoulutuksen painopistettä portaittain nuorisoasteen aloituspaikoista muuntokoulutuksen suuntaan. Liitto lähtee siitä, että viimeistään vuonna 2021 nykyisestä 6 000 insinööritutkinnosta kolmannes suoritettaisiin muuntokoulutustutkintona.

– Parasta olisi, jos muutos tapahtuisi heti, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan, Salo sanoo.

Hän perustelee muutosta insinöörien korkealla työttömyydellä ja tekniikan ammattilaisen jatkuvalla kouluttautumistarpeella. Etenkin tekniikan aloilla työvoiman kysynnän vaihtelut ovat nopeita, joskus isojakin. Osaamisen päivittäminen on jo tästä syystä tärkeää.

– Nykyään tuskin yksikään insinööri selviää työelämänsä läpi ilman muunto- tai täydennyskoulutusta. Koulutuspolitiikkaa on pakko kehittää muuttuvan työelämän tarpeisiin.

Insinööriliitossa on jo pitkään oltu huolissaan siitä, että insinöörin riski joutua työttömäksi alkaa nopeasti kasvaa 42 ikävuotta lähestyessä. Riski on viisikymppisillä lähes kaksinkertainen nuorempiin insinööreihin verrattuna.

– Insinöörien parasta ennen ikä asettuu 42 vuoden tietämille. Ja vaikka insinöörien työttömyys kääntyi laskuun noin vuosi sitten, suuntaus on sama. Eivät nämä ole mitään minun mielipiteitäni tai väitteitä, vaan työttömyystilastojen kertomaa. Tässä on riittävästi perusteluja muuntokoulutuksen lisäämiselle, Salo sanoo.

Keskustelua aiheesta

Yksi Turun puukotusjutussa epäillyistä on vapautettu

Yksi Turun puukotusjutussa epäillyistä on vapautettu tutkinnanjohtajan päätöksellä, kerrotaan Varsinais-Suomen käräjäoikeudesta. Vangitsemisistunto on peruttu.

Asiasta lisää hetken kuluttua.

Suorapuheinen ay-johtaja antaa taas palaa: ”Olisi suuri virhe sortua vihaa lietsovien, perusteetonta paskaa puhuvien vietäväksi”

Kuva: Lehtikuva

Suorasanaisista mielipiteistään tunnettu Rakennusliiton varapuheenjohtaja Kyösti Suokas arvioi liiton verkkosivuilla julkaistussa blogikirjoituksessa, että eurooppalainen terrorismi tuli myös Suomeen Turun puukkohyökkäysten siivellä. Hänen mukaansa ”yksittäisten väkivaltaisten itsemurhakandidaattien” ei silti pidä antaa vaikuttaa suomalaiseen yhteiskuntaan.

”Meillä on ollut omasta takaa häiriintyneiden ihmisten tekemiä ampumisia ja räjäytyksiä. Kaikkia väkivallantekoja on mahdoton estää. Suomen tehokas poliisi- ja virkamieskoneisto on silti tehnyt asiassa paljon. Sen toiminta puree kyllä terrorismiinkin.”

Suokkaan mukaan olisi suuri virhe sortua ”vihaa lietsovien, perusteetonta paskaa puhuvien vietäväksi”.

”Ihmiset ovat rodusta tai uskonnosta riippumatta samanlaisia. Valtaosa aivan mukavia ja hyväntahtoisia. Viattomien ihmisten tappaminen ei kuulu mihinkään maailman lukemattomista uskonnoista. Joka tällaista väittää, ei tiedä, mistä puhuu. Tai valehtelee.”

Suokas kirjoittaa muistavansa ajan, kun työläisperheistä ei kukaan matkustanut ulkomaille.

”Ajan, kun Tallinnan satamassa seisottiin kaksi tuntia passijonossa. Ei kai tähän kukaan halua palata. Eristäytyminen ei ole enää todellinen vaihtoehto. Aleksis Kiven seitsemän veljestä kokivat ympäröivän yhteiskunnan ahdistavaksi ja pakenivat omiin oloihinsa Impivaaraan. Talonsa poltettuaan miehet olivat kuitenkin onnellisia, kun palasivat osaksi yhteiskuntaa. Tätäkin on jo kokeiltu.”

EU:lta miljoonarahoitus Suomen soille ja pienvesistöille

Kuva: LEHTIKUVA / JOUKO HERNETKOSKI / HANDOUT /

Euroopan unioni on myöntänyt miljoonarahoituksen hankkeelle, jonka on määrä turvata Suomen arvokkaimpia pienvesiä ja soita. EU rahoittaa 60 prosenttia Hydrologia-Life-hankkeen liki yhdeksän miljoonan euron budjetista.

Projekti esimerkiksi kunnostaa puroja ja umpeen kasvaneita lintujärviä. Samalla parannetaan tulvasuojelua, veden laatua sekä riistamaita. Laaja hanke ennallistaa yli 5 000 hehtaaria soita ja 34 kilometriä puroja.

Projektipäällikkö Tuomas Haapalehto lupaa, että toimet tuovat hyötyjä sekä nyt että Suomen seuraavan sadan vuoden aikana.

AVAINSANAT