Keskus keskittyy hybridiuhkien torjuntaan.

– Oli ilo kuulla, että Tanska liittyy kolmantenatoista maana meidän hybridikeskukseen mukaan. Aika lailla kaikki taitaa nyt olla tästä kahdeksikosta mukana, Sipilä sanoi ja viittasi viiteen Pohjoismaahan ja Baltian maihin.

Sipilältä kysyttiin myös ydinasekieltosopimuksesta, jossa maamme ei ole mukana, mutta jonka Ruotsi on hyväksynyt ja pohtii sen allekirjoittamista. USA on koettanut saada Ruotsia luopumaan allekirjoittamisesta.

– Niin siis itse olen sitä mieltä, että Suomen kanta on hyvä ja perusteltu, mutta eduskunnassa on syytä käydä ne perusteet läpi, jotka siinä on ollut. Käsittääkseni valiokunnissa on jo käytykin sitä keskustelua ulkoministerin johdolla, Sipilä sanoi tänään.

Suomi on mukana ydinsulkusopimuksessa, muttei ole menossa ydinasekieltosopimuksen.

– Tässä on kaksi leiriä, jossa Suomi on ollut ydinsulkusopimus-leirissä. Aseistariisunnan kautta ja tämän sopimuksen kauttahan Suomi on myös ydinaseettomuuteen sitoutunut. Me näemme tällaisen pragmaattisen lähestymistavan paremmaksi. Tämä on ollut Suomen pitkä linja.

– Hallituksen puolelta meillä on selvä linjaus tähän olemassa, mutta valiokunnissa tiedän, että on ainakin jonkinlainen keskustelu käyty ulkoministerin johdolla, hän toisti.

Sipilä totesi, että kummissakin sopimuksissa tavoitteena on ydinaseeton maailma. Ydinsulkusopimuksessa ovat mukana myös ydinasevallat.

Muun muassa SDP:n puoluehallitus on kehottanut Suomea allekirjoittamaan myös ydinaseet kieltävän sopimuksen.

Sipilän mielestä ei ole ongelmia, mikäli Suomi ja Ruotsin päätyvät eri leireihin, jos Ruotsi lopulta selvityksiensä jälkeen ydinasekieltosopimuksen allekirjoittaa.

– En näe siinä ristiriitaa, koska molemmilla sopimuksilla tähdätään samaan asiaan.

Pohjoismaiden neuvostossa on noussut esiin myös suhtautuminen Nord Stream 2 kaasuputkeen, joka kuljettaisi maakaasu Venäjältä Saksaan.

– Siitä oli kysymys Ruotsin ja Tanskan suhtautumisesta asiaan ja oikeastaan molemmat totesivat, että mitään laillista mahdollisuutta ei ole estää sitä hanketta, vaikka siellä selvästi haluakin olisi.

– Suomi on lähtenyt koko ajan siitä, että tämä on ympäristölupa- ja talousvesien käyttölupakysymys niin kuin se oli se ykkönenkin (Nord Stream 1 -kaasuputki). Kyllä tässä loppujen lopuksi taitaa olla sitten sama näkemys, että tämä on niin kuin juridinen kysymys.

Nord Stream 2 yhtiö on venäläisen Gazpromin omistuksessa.

Digitalisaatio on ollut Suomen Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajuuden aikana yksi keskeisistä teemoista, Sipilän sanoin “ohjaava lanka”. Asiasta on puhuttu jälleen Helsingissä.

Sipilän mukaan erilainen digitalisaation edistäminen, esimerkiksi hän nosti itsestään kulkevat ajoneuvot, vaativat yhteistä lainsäädäntövalmistelua. Erilaiset rajaesteet pitäisi ottaa huomioon.

– Uskon, että tässä asiassa pääsemme eteenpäin. Siitä tehdään ensin yhteinen selvitys ja sen pohjalle sitten ruvetaan rakentamaan yhteisiä käytäntöjä. Aika moni tarttui tähän näkökulmaan.

Pohjoismaiden neuvoston agendan ulkopuolelta Sipilä sai vastattavakseen myös Iltalehden kysymyksen, miten hän suhtautuu siihen, että Supercellin omistajat ja perustajat tuovat Suomeen ison veropotin ja moni heistä nostaa tulonsa lähinnä ansiotuloina pääomatulojen sijaan.

– Se, että on ansiotuloina kertoo sitä, että se on optiopohjaista tienaamista ja Supecellin omistajathan ovat erittäin vastuullisia toimijoita. Olen ilolla pannut merkille sen, miten he käyttävät myöskin varallisuutta Suomen rakentamiseen ja uusien yritysten synnyttämiseen, Sipilä vastasi.

Sipilä mukaan toiminta on sellaista vastuullisuutta, jota hän on suomalaisilta pörssiyhtiöiltä perännyt.