Politiikka
1.11.2017 12:53 ・ Päivitetty: 1.11.2017 12:53
Pääministerit näkevät Pohjoismaiden yhteistyön merkityksen vain kasvavan
Pohjoismaiden neuvoston 69. istunto (31.10.–2.11.) kokoaa paraikaa Helsinkiin pohjoismaiden kansanedustajia ja ministereitä.
Pohjoismaiden pääministerit pitivät aamupäivällä oman keskustelunsa ja puolilta päivin lehdistötilaisuuden. Isoja uutisia ei ollut tarjolla, mutta se tuli selväksi, että pohjoimainen yhteistyö nähdään tänä päivänä yhä tärkeämmäksi.
Esimerkiksi Norjan pääministeri Erna Solberg totesi, että Pohjoismailla tavoite on tulla kansainvälisesti vahvemmaksi blokiksi.
Pääministerien agendalla olivat niin turvallisuuskysymykset, EU:n sosiaalinen ulottuvuus, radikalisaation ja terrorismin torjunta kuin digitalisaatio ja erilaisten rajaesteiden poistaminen Pohjoismaiden väliltä.
Lövfen painotti EU:n sosiaalisen ulottuvuuden merkitystä.
Göteborgissa järjestetään 17.11. EU:n päämiesten sosiaalinen huippukokous. Ruotsin pääministeri Stefan Lövfen painotti kokouksen merkitystä. Hän näkee sen suurena mahdollisuutena kehittää Euroopan työmarkkinoita niin, että ihmiset kokevat olevansa tulevaisuudessa entistä turvatummassa asemassa.
Löfven toi esiin myös eri Pohjoismaiden kaupallisen yhteistyön Kiinan kanssa. Hänen mukaansa Pohjoismaat voisivat hakea myös yhteisiä kontakteja Kiinan kanssa.
Lisää aiheesta
Ruotsissa on viime aikoina keskusteltu paljon seksuaalisesta häirinnästä #metoo-kampanjan myötä. Löfven tuomitsee kaiken seksuaalisen häirinnän.
– Pohjoismaisten valtioiden on oltava johtavia valtioita, jotta ihmiset voivat tuntea täällä olevansa turvassa.
Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) tarttui Löfvenin sanoihin ja totesi, että seksuaaliselle häirinnälle on nollatoleranssi.
Tanskan pääministeri Lars Løkke Rasmussen korosti omassa puheenvuorossaan yhteistyötä terrorismin torjunnassa.
Islannissa on käynnissä hallitusneuvottelut. Ministeri Kristján Pól Júlíusson edustaa maata Pohjoismaiden Helsingin kokouksessa.
“Tässä on kaksi leiriä”.
Median kysymyksissä nousi esiin YK:ssa laadittu kaikki ydinaseet kieltävä sopimus. Suomi ei ole lähtenyt siihen mukaan. Ruotsi kuuluu harvoihin länsimaihin, joka pohtii sopimuksen allekirjoittamista. YK:ssa Ruotsi ehti jo äänestää sopimuksen puolesta.
Löfven kertoi tiedotustilaisuudessa, että asiaa selvitetään Ruotsissa paraikaa. Päätökseen menee vielä aikaa. USA on uhannut maata puolustusyhteistyön vaikeutumisella, mikäli Ruotsi menee sopimukseen mukaan.
Löfvenin mukaan varsinaisesti ydinkieltosopimuksesta ei oltu ainakaan toistaiseksi Pohjoismaiden pääministerien välillä keskusteltu.
Suomi painottaa ydinsulkusopimuksen, jossa se on mukana, merkitystä. Ydinsulkusopimuksessa ovat myös ydinasevallat.
– Kaikki olemme asiasta samaa mieltä, että toivomme sen päivän tulevan, että ydinaseita ei maailmassa enää ole. Tässä on kaksi leiriä, toiset ovat ydinsulkusopimuksen kannalla ja toiset ydinkieltosopimuksen kannalla. Suomi on valinnut tämän ydinsulkusopimuksen tien, jossa lähdemme siitä, että olemme monien muiden maiden kanssa sitoutuneet ydinaseettomuuteen tämän sopimuksen kautta, Juha Sipilä sanoi.
– Ja aseistariisunnan kautta toivomme, että pääsemme yhteiseen lopputulokseen, tuohon, jonka Stefan Lövfen tuossa mainitsi. Sama tavoite, vähän eri keinoilla, Sipilä jatkoi.
Lehdistötilaisuudesta pääministerit suuntasivat neuvotteluihin, joihin mukaan liittyvät myös Baltian maiden pääministerit.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.