Ruotsi, toisin kuin muut Pohjoismaat ja useat länsimaat, on hyväksynyt YK:ssa laaditun ydinaseiden kieltoa ajavan sopimuksen ja pohtii sen allekirjoittamista.

– Monet meistä antoivat Ruotsille tunnustuksen tästä työstä ja pahoittelivat sitä, etteivät Suomi ja muut Pohjoismaat ole olleet Ruotsin tukena työssä. Kyseessä on kuitenkin yhteinen intressi. Pohjoismaat ovat halunneet edistää rauhaa ja vakautta maailmassa, Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan varapuheenjohtaja Maarit Feldt-Ranta (sd.) sanoo Demokraatille.

Tänä vuonna Nobelin rauhanpalkinto myönnettiin ydinaseita vastaan kampanjoivalle ICAN-järjestölle, joka on tukenut YK:ssa käytäviä neuvotteluja ydinaseet kieltävästä sopimuksesta.

Suomen hallitus ei ole menossa mukaan ydinaseet kieltävään sopimukseen. Se vannoo ydinsulkusopimuksen nimeen. Siinä mukana ovat myös ydinasevallat.

Pohjoismaiden neuvoston ryhmistä vihreä vasemmisto (Suomesta mukana on Vasemmistoliitto) on jättänyt neuvostossa jäsenaloitteen, jolla se pyrkii saamaan muita Pohjoismaita aktivoitumaan ydinaseiden vastaisessa työssä ja allekirjoittamaan ydinasekieltosopimuksen.

Suomessa SDP:n puolehallitus on todennut pitävänsä Suomen poissaoloa ydinaseiden kieltoa vastustavasta sopimuksesta valitettavana. SDP:n mielestä Suomen tulisi hyväksyä ydinaseet kieltävä sopimus ja allekirjoittaa se.

Maarit Feldt-Ranta kertoo kiittäneensä tänään neuvoston ulkopolitiikka-istunnossa Ruotsin ulkoministeriä Margot Wallströmiä ja Ruotsin hallitusta tärkeästä työstä ydinaseiden vastustamisessa.

– Sanoin, että teemme työtä, jotta myös muuta Pohjoismaat aktivoituisivat ja tulisivat Ruotsin tueksi.

Feldt-Ranta iloitsee tuoreesta kyselystä, jonka mukaan Pohjoismaiden kansalaisten valtaenemmistö näkee pohjoismaisen yhteistyön erittäin tärkeäksi tai tärkeäksi.

Hän toteaa itse lähtevänsä ajattelussaan siitä, että kaikenlainen pohjoismainen yhteistoiminta on tärkeää.

– Ei ole yhtä asiaa muiden ylitse, vaan kaikki on tärkeätä.

– Pohjoismaiden neuvosto on yhteistyöelin, jossa käsitellään vuoden mittaan satoja ja satoja pohjoismaisia asioita ja viedään eteenpäin. Tämä syksyinen istunto on h-hetki, jossa käydään iso keskustelu siitä, millaisia yhteiskuntia me olemme, Feldt-Ranta kuvaa.

Tänään äänestyksessä oli esimerkiksi Pohjoismaiden ministerineuvoston NORDPLUS-vaihto-ohjelma. Sen tavoitteena on liikkuvuuden lisääminen pohjoismaisten yliopistojen ja korkeakoulujen kesken.

– Osa halusi lakkauttaa sen, mutta enemmistö sai sille jatkoa 5 vuodeksi, Feldt-Ranta iloitsee.

Poliittisten päätösten lisäksi Feldt-Ranta muistuttaa Pohjoismaiden neuvoston viidestä palkinnosta. Ne jaetaan Finlandia-talossa tänä iltana. Kyseessä ovat kirjallisuus-, lasten- ja nuortenkirjallisuus-, elokuva-, musiikki- sekä luonto- ja ympäristöpalkinnot.

Feldt-Ranta muistuttaa, että palkinnot ovat tunnettuja ja huippuarvostettuja.

– Sosialidemokraatit ovat tehneet aloitteen, että kirjallisuuspalkintojen voittajateokset käännettäisiin kaikille pohjoismaisille kielille. Näin voitaisiin edistää taiteilijoiden ja kirjailijoiden asemaa ja samalla toistemme kulttuurin tuntemusta sekä keskinäistä ymmärrystä.