– Näyttää siltä, että hallitus uskoo sokeasti, että kaikki 16-18-vuotiaat ammatillisessa koulutuksessa olevat nuoret ovat itseohjautuvia ja hyvin pärjääviä. Totuus on kuitenkin se, että monet nuoret kaipaavat tukea ja turvaa vielä toisen asteen koulutuksessa. Vastuu nuorten tulevaisuudesta siirretään nuorille itselleen ja työpaikoille.

Tilannetta pahentaa Kiljusen mukaan edelleen se, että hallituksen rahoitusmalli eriarvoistaa opiskelijoita.

– Rahoitusmalli ei kannusta oppilaitosta ottamaan enemmän oppimisen tukea tarvitsevia opiskelijoita. Kyselytutkimuksen mukaan jopa 82 prosenttia koulutuksen järjestäjistä katsoi, ettei uusi rahoitusmalli kannusta riittävästi ottamaan koulutukseen haastavampia tai enemmän tukea tarvitsevia opiskelijoita.

– Tämän seurauksena riskinä on, että osa nuorista jää kokonaan koulutuksen ulkopuolelle tai he keskeyttävät opinnot riittämättömien lähituntien ja tuen myötä. Syrjäytymisen riski näiden nuorten osalta on suuri.

Hallituksen olisi Kiljusen mielestä pitänyt tiukemmin puuttua siihen, että jokaiselle nuorelle turvataan toisen asteen jatko-opintopaikka.

– Nyt näin ei tule tapahtumaan. Tästä syystä olen edelleen vahvasti sitä mieltä, että oppivelvollisuutta tulee nostaa 18 vuoteen asti, jotta jokainen nuori saa itselleen toisen asteen tutkinnon. Tämä pakottaisi yhteiskuntaa kantamaan vastuun ja järjestämään jokaiselle nuorelle opiskelupaikan tai työpaja tai vastaavan koulutuspaikan, hän sanoo.