Kiljunen toteaa tiedotteessaan, että hallitus haluaa kohdistaa työllistämistukitoimia yrityksiin, jolloin työn löytäminen työttömille jää toissijaiseksi.

– Järjestöjen ja kuntien työllisyysmäärärahoja ajetaan alas. Alustavien oletusten mukaan pitkään työttömänä olevien tai vaikeammassa työllisyystilanteessa olevien työllistyminen ei tule ainakaan helpottumaan, vaan pikemminkin päinvastoin, Kiljunen kirjoittaa.

– Meillä oli helmikuussa työttömiä työnhakijoita noin 332 000 ja avoimia työpaikkoja 57 000.

Hallitus on esitellyt erilaisia toimia, joiden tarkoituksena on aktivoida työttömiä hakemaan työpaikkoja.

Hallitus on muun muassa esittänyt, että työttömän on osoitettava aktiivisuutensa hakemalla vähintään 12 työpaikkaa kolmen kuukauden sisällä sekä raportoitava viikoittain työvoimahallintoon työnhausta.

Kiljusen mukaan aktiivisuuden osoittaminen on erityisen hankalaa niiden kohdalla, joilla ei ole mahdollisuutta osoittaa aktiivisuuttaan tai löytää työpaikkaa esimerkiksi jos tarjolla ei ole riittävästi työ- tai vapaaehtoistyöpaikkoja.

– Työpaikkahaun laiminlyönti aiheuttaa karenssin ja raportoinnin laiminlyönti katkaisee työnhaun ja vien työttömyysturvan kokonaan.

– Tämä tuo hallinnollista byrokratiaa niin työvoimahallintoon kuin myös yrityksiin, eikä työllistä kestävällä tavalla.

Kiljusen mukaan aktiivimallin seurauksena yhä useampi työtön tulee ajautumaan köyhyyteen ja toimeentulotuen piiriin.

– Hallituksen esitys ei ole kestävä, eikä perusteltu.

Kiljunen ihmettelee lisäksi, miksi hallitus ei halua hyödyntää järjestöjä työttömyyden kitkemisessä.

– Järjestöillä on merkittävä rooli työllistäjänä. Tästä syystä huolimatta järjestöjen palvelu- ja työpaikat on käytännössä ajettu minimiin, hän ihmettelee.

– Määrärahojen leikkaus on todella harmillinen sekä työttömille, että myös arvokasta työtä tekeville järjestöille.

Järjestöjen palkkatukipaikkoihin ohjautuu Kiljusen mukaan henkilöitä, joiden työllistymismahdollisuudet avoimille työmarkkinoille ovat heikommat. Lisäksi suuri osa palkkatukipaikkoihin ohjautuvista henkilöistä on pitkäaikaistyöttömiä.

– Nyt palkkatuen loppuminen vähentää sekä pitkäaikaistyöttömien työllistymismahdollisuuksia, että kansalaisjärjestöjen tarjoamaa tukea ja palveluja.

– Miten hallitus voi olettaa, että työttömät voivat osoittaa aktiivisuutensa, kun samaan aikaan leikataan tärkeistä tukipalveluista, kuten järjestöille maksettavasta palkkatuesta, Kiljunen kysyy.

Hallituksen tulisi hänen mielestä keskittyä työttömien rankaisemisen sijaan työllisyyspalveluiden kehittämiseen ja yritysten ja järjestöjen työllistämisedellytysten parantamiseen.

– Suurissa uudistuksissa tulee luoda mahdollisuuksia työllistyä, myös pitkäaikaistyöttömille.