D-analyysit

Sipilän mahtislogan ”Tekemättäkään ei voi jättää” tuntuu nyt erityisen orpolta – mutta kuka ajattelisi lapsia?

Pääkirjoitukset

Demokraatti.fi

 

Pääkirjoitukset

Demokraatti.fi

 

Pääkirjoitukset

Demokraatti.fi

 

Ehkä eduskunnan pitkä istuntotauko sai unohtamaan hallituspuolueiden perimmäiset ongelmat. Kenties talouden myönteinen kehittyminen ja työllisyyden parantuminen saivat luulemaan, että repivimmät hallitusmyrskyt ovat jo takana.

Ja katin kontit!

Pitkään ja hartaasti odotettu ja kaivattukin perhevapaauudistus tai ainakin sen valmistelu nytkähti liikkeelle vain kaatuakseen surkuhupaisaan mahalaskuun maanantaina.

Toteutuessaan uudistus olisi vienyt Suomea lähemmäs pohjoismaisia verrokkejaan, mutta tavoitteeseen päästään vasta kykenevämpien voimien johdolla. Pääministeri Juha Sipilän mahtislogan ”Tekemättäkään ei voi jättää” tuntuu nyt erityisen orpolta.

Uudistusta märehtineen ministeriryhmän puheenjohtaja, perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) kuulutti jo viime perjantaina, ettei uudistus toteudu. Siitä alkoi aggressiivinen, tietysti julkisuudessa käyty riitely-show.

Aito pettymys on yksi asia, mutta kokoomuslainen räyhätyyli kokonaan toinen.

Uudistuksen kaatuminen tarkoittaa muun muassa sitä, ettei isien nykyinen osuus vanhempainvapaasta pitene, eikä nuorten naisten työmarkkinasema parane. Flopista kertonut Saarikko vetosi ensin rahapulaan, mutta esimerkiksi ulkoministeri Timo Soini julisti sunnuntaina rehellisemmin, että kyse on ideologiasta: ”Sininen ei aja punaista politiikkaa”.

Oma lukunsa on perinteisen ja sosiaalisen median puolella jo tutuksi tullut kokoomuslainen viestintäinferno, jonka kohteiksi Saarikko ja keskusta lukittuivat. Aito pettymys on yksi asia, mutta kokoomuslainen räyhätyyli kokonaan toinen.

Vuorollaan kokoomuksen kyljessä hallituksessa ovat käyneet pettymässä niin SDP kuin keskustakin.

Esimerkiksi tunnustuksellinen kokoomuksen, RKP:n ja vihreiden yhteisrintaman kannattaja, Espoon vihreiden puheenjohtaja Timo Kilpiäinen puuskahti tympääntyneenä, että kokoomuksen jatkuva voimainnäyttö ja mustamaalaaminen alkavat epäilyttää jo häntäkin. Vuorollaan kokoomuksen kyljessä hallituksessa ovat käyneet pettymässä niin SDP kuin keskustakin. Saarikkokin hätkähti ainakin sen verran vyörytyksestä, että syyllisiksi löytyivät myöhemmin myös työmarkkinajärjestöt.

Perhevapaauudistuksessa niin keskustaa kuin sinisiäkin riepoivat leikkaukset kotihoidontukeen. Soini määritteli, ettei uudistusta voi tehdä ”perheiden itsemääräämisoikeutta sortamalla”.

Elämänkatsomuksellista konservatiivisuutta ei taida päästä pakoon. Pääministeripuolue keskustan nihkeilyssä kyse on myös koetusta kakkosviulun soittamisesta hallituksessa, puolueen vaikeasta kannatustilanteesta ja penkin alle menneistä presidentinvaaleista, joiden kiusallisena häntänä roikkuu vanha isäntä Paavo Väyrynen.

Asiat linkittyvät niin, että keskustan johdossa arvellaan, ettei puolue kestä yhtään enempää keskustan taantumuksellisimman väen kiukkua. Väyrysen myyräntyölle keskustan vaalimenestyksen tärvelemiseksi ei haluta antaa lisää siimaa. Lähellä vaaleja suurten uudistusten tekeminen on tunnetusti vaikeaa, jos kohta ne eivät ole helppoja vaalien jälkeenkään.

Mutta kuka ajattelisi lapsia?

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat