Siviilipalvelusjohtaja Mikko Reijonen Siviilipalveluskeskuksesta kertoo STT:lle, että reservistä tehtiin perjantaina 293 hakemusta täydennyspalvelukseen eli siviilipalvelusvelvolliseksi. Hän arvioi, että lukumäärä on historian suurin yhden päivän osalta.

-  Silloin kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan muistelen, että päiväkohtainen hakemusmäärä oli vähän yli 200, sanoo Reijonen STT:lle.

Täydennyspalveluksen kautta siirrytään samaan rekisteriin siviilipalveluksen suorittaneiden kanssa. Lauantaina hakemuksia oli tullut iltapäivällä puoli kahteen mennessä 46. Hakemuksia tuli myös jo torstain aikana.

Häkkänen esitti näkemyksensä reservistä eroamisen estämisestä torstaina Kyrönmaa-lehden haastattelussa. Hän sanoi lehdelle ”etsivänsä pykälät kuntoon” vielä kevään aikana niin, että reservistä ”karkaaminen” ei olisi enää mahdollista. Perusteluksi Häkkänen kertoi sen, että hän pitää reservistä eroamista epäisänmaallisena.

-  Tämä asia ei ole puolustuspolitiikkani prioriteettien kärjessä. Päinvastoin se on yksittäinen pieni päätäni vaivaava epäkohta, josta saatan jossain vaiheessa pohtia, mitä sille tehdään, Häkkänen sanoi perjantaina.

Reijonen arvioi, että ministerin ulostulolla ja siitä heränneellä keskustelulla mediassa on ollut vaikutusta täydennyspalvelushakemusten määrään. Hän kertoo, että Siviilipalveluskeskus varautuu järjestämään tänä vuonna suunniteltua enemmän täydennyspalveluskoulutuksia, koska hakemusmäärät ovat viime päivinä nousseet niin paljon. Tälle vuodelle keskus on varannut 43 viiden päivän koulutusta.

-  Nyt koetamme mahdollisesti katsoa, onko mahdollista lisätä eriä tälle vuodelle.

PUOLUSTUSVOIMIEN pääesikunnan viestintäosastolta kommentoitiin perjantaina STT:lle sähköpostitse, että reservistä eronneiden määrä ei ole hälyttävä eikä se tällä hetkellä vaikuta Puolustusvoimien suorituskykyyn.

Pääesikunnasta kuitenkin lisättiin, että muuttunut turvallisuustilanne sekä esimerkiksi Suomen Nato-jäsenyys ovat edellyttäneet ja edellyttävät ”monelta osin lainsäädännön uudelleentarkastelua”.

-  Täydennyspalvelukseen hakeutuvilla on siihen nykyisellään laillinen oikeus. Tätä oikeutta on kuitenkin syytä tarkastella, ettei puolustuskyky vaarannu tositilanteessa, Pääesikunnasta sanottiin.