Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Mielipiteet

Sivistyneessä valtiossa yksikin asunnoton on liikaa

Asuntotilanne on hyvin erilainen eri paikkakunnilla. Esimerkiksi monilla pienemmillä paikkakunnilla eri puolilla Suomea, on vapaita asuntoja. Helsingin, Espoon ja Vantaan alueilta voi olla vaikea löytää asuntoa.

Faysal Abdi

Asunnottomuus on yhteiskunnallinen ongelma ja asunnottomuuteen vaikuttavat monet syyt. Esimerkiksi ihmisten muutto kasvukeskuksiin paremman elämän toivossa. Suuren vuokra-asuntojen kysynnän ja pienen asuntotuotannon johdosta, vuokra-asuntojen hinnat kohoavat, ja pienituloiset eivät kykene selviytymään vuokran maksussa. Muita syitä voivat olla työttömäksi jääminen, avio- ja avoero, elämänhallinnan vaikeudet, päihde- ja mielenterveysongelmat tai jokin sairaus.

Uudellemaalle muutetaan työn ja opiskelun perässä sekä Suomen rajojen sisältä että ulkomailta. Alue kasvaa vauhdikkaasti, ja asuntojen saatavuus sekä korkea vuokrataso ovat kasvavia ongelmia. Taustalla ovat asumiskysynnän jatkuva kasvu ja riittämätön asuntotuotanto. Pääkaupunkiseudulla ahtaasti asuvien perheiden määrä on noussut, yksiöistä on pulaa, jotka sopisivat yksin asuville sekä opiskelijoille. Alueiden väliset keskivuokra erot ovat edelleen suuria ja pääkaupunki­seudulla vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen keski­määräinen neliövuokra on kaksinkertainen pienten kuntien vuokratasoon verrattuna.

Uusia asuntoja rakennetaan kiihtyvällä tahdilla, mutta ne ovat valtaosin ´´kova rahan´´ asuntotuotantoa, jonka tavoitteena on savuttaa taloudellista hyötyä vuokratuottojen avulla. Hyvä uutinen on myös se että, määrällisesti asunnottomuus väheni viime vuosina ja tilastojen mukaan Suomi kuuluu Euroopan kärkimaihin pitkäaikaisasunnottomien vähentämisessä. Kiitos Asunto Ensin-periaate ohjelmalle, jonka avulla asunnottomuus oli viime vuosina vähentynyt Suomessa noin 40%.

Valtio ja Helsingin seudun kunnat ovat solmineet kesällä 2016 MAL-sopimuksen, jonka tehtävänä on ollut vauhdittaa asuntorakentamista pääkaupunkiseudulla. Suurempien kaupunkien MAL-tavoitteiden toteutumista ovat parhaiten onnistuneet Vantaan ja Espoon kaupungit. Molemmat ovat rakentaneet valmiiksi vuosina 2017 ja 2018 yhteensä 6000 asuntoa/vuosi, kun yhteinen tavoite oli 5400 asuntoa/vuosi. Esim. Helsinki ei onnistunut saavuttamaan 6000 kpl:n rajaa, joka oli sovittu MAL- tavoitteessa, vaikka eniten asunnottomia asuu Helsingissä.

Perustuslain mukaan: ”Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon.” Lisäksi valtiolla on velvollisuus edistää jokaisen oikeutta asuntoon. Valtion ja kuntien yhteistyöllä asunnottomuus on laskenut, mutta silti asunnottomuutta ei ole saatu loppumaan ja asunnottomia on eniten pääkaupunkiseudulla.

Sivistyneessä valtiossa yksikin asunnoton on liikaa.

Väestön kasvu ja kaupungistuminen on ennustettavissa ja asunnottomuus on hallittavissa. Kysymys on hallituksen ja kuntien tahdosta nostaa vuokra-asuntotuotantoa pääkaupunkiseudulla, sekä asumiseen liittyvän eriytymisen ehkäisypolitiikan luomisesta. Asuntotuotantoa on lisättävä, tiivistettävä yhteistyötä kuntien kanssa asunnottomuuden poistamiseksi ja hintatason kohtuullistamiseksi. Kunnissa kuntapäättäjien on kaavoitettava ja osoitettava entistä enemmän tontteja kohtuuhintaista vuokra- asuntotuotantoa varten.

Vuokra-asuntojen rakentamisessa, on otettava huomioon tarve kohtuuhintaisista yksiöistä sekä suuremmista perheasunnoista. Segregaation ennaltaehkäisemiseksi kaavoituksen avulla on rakennettava niin vuokra- kuin omistusasuntoja, ja siten että eivät kohdistu vain yhteen paikkaan pääkaupunkiseudulla. Pääkaupunkiseudun MAL-sopimuksen tavoite tasoa on nostettava ja velvoitettava kuntia tavoitteiden saavuttamiseksi. Tarvitaan toisen julkisen vallan eli valtion roolin lisäämistä, rahoituksen ja ohjauksen kautta.

Kirjoittaja on vantaalainen kaupunginvaltuutettu ja eduskuntavaaliehdokas.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE