– Perustavanlaatuisten vapauksien ja oikeuksien rajoittaminen on mahdollista lainsäädännön kautta, ja valtiopäivillä on valta tehdä tämä. Mistään sellaisesta lainsäädännöstä ei kuitenkaan ole päätetty, opetusneuvos Emelie Högberg sanoo uutistoimisto TT:lle.

Huivikiellosta on keskusteltu joka kymmenennessä ruotsalaiskunnassa vuonna 2018 pidettyjen vaalien jälkeen. Ruotsidemokraatit ovat olleet aloitteen takana kaikissa paitsi yhdessä kunnassa, jossa keskustelun avasi maltillinen kokoomus.

Ehdotus on hylätty lähes kaikissa kunnissa, joissa huivikieltoa on käsitelty.

Skurupin kunnan suurimman koulun rehtorin Mattias Liedholmin mukaan huivikielto on merkityksetön eikä sitä tulla toteuttamaan.

Liedholmin koulussa huivia käytti aiemmin viisi koulun työntekijää ja viitisen oppilasta.

– Nyt huivia käyttäviä oppilaita on kaksikymmentä. Osuus nousi kiellon jälkeen 400 prosentilla. Tulkitsen asian niin, että tytöt ovat ylpeitä itsestään ja kulttuuristaan ja päättävät itsestään ja omasta kehostaan. Minulla ei ole siihen sanomista, Liedholm sanoo TT:lle.

Rehtori on kantansa vuoksi joutunut vihan ja uhkausten kohteeksi. Liedholmin mukaan hän noudattaa valtiopäivien määräyksiä ja hänen tehtävänsä on huolehtia siitä, että koululakia noudatetaan. Hän muistuttaa siitä, että valtiopäivät säätää lait.

– Kunnallispoliitikot voivat päättää mitä heitä huvittaa, mutta se ei kuitenkaan päde.

Huivikielto on puhuttanut muissakin Euroopan maissa. Huivin käyttö kouluissa on jo kielletty muun muassa Norjassa ja Ranskassa.

Hollannissa tuli elokuussa voimaan määräys, joka kieltää kasvot peittävien vaatteiden käytön julkisissa tiloissa, kuten kouluissa. Itävallan hallitus kaavailee huivikieltoa alle 14-vuotiaille koululaisille.

Burkakielto on puolestaan voimassa Belgiassa, Bulgariassa, Itävallassa, Ranskassa ja Tanskassa.