– Suomi on näkynyt kansainvälisessä mediassa enemmän kuin koskaan aiemmin, ja vahvuutemme kuten esimerkiksi yhteiskunnan toimivuus, kokonaisturvallisuus ja huoltovarmuus, ovat nousseet mediassa esille, Skinnari (sd.) sanoi tänään puhuessaaan Suurlähettiläskokouksessa Helsingissä.

Ministein mukaan suuri haaste on edelleen tunnettuuden puute.

– Sillä on vaikutuksensa kaikkeen, muun muassa investointien, osaajien ja matkailijoiden houkutteluun. Tuote on siis kunnossa, mutta tuotteen markkinoinnissa on viisasta käyttää mahdollisimman laajaa keinovalikoimaa.

– Suomi ei tällä hetkellä hyödynnä tätä osa-aluetta riittävästi. Lisäämällä suomalaisen kulttuurin tunnettuutta – olkoon se esimerkiksi populaari-, ruoka-, tai kaupunkikulttuuri – tuemme myös Suomen tulevaisuuden ja kansantalouden kannalta tärkeää teemaa eli osaajahoukuttelua. Osaajat kiinnostuvat toki yrityksestä, mutta erityisesti maasta, johon ovat muuttamassa. Kilpailu osaajista on äärimmäisen kovaa ja tässä tarvitaan koko kentän yhteispeliä. Yritysten on tärkeää hyödyntää rohkeasti Suomen vahvaa maakuvaa ja näkisin tässä mieluusti laajaa yhteistyötä yrityskentän kanssa.

SKINNARI KOMMENTOI puheessaan laajasti myös geopoliittista tilannetta.

– Ei tarvitse olla ennustaja todetakseen, että kilpailu arvoista, poliittisista järjestelmistä sekä teknologisesta tilasta kovenee ja suhteita Kiinaan ja Venäjään hoidetaan entistä vaikeammassa tilanteessa.

Skinnarin mukaan Venäjän hyökkäys yhdisti länsimaita ja EU:ta sekä vahvisti transatlanttista yhteistyötä. Se myös korosti entisestään Naton ja Yhdysvaltain roolia Euroopan vakauden takaajana.

– Venäjä on valinnut vastakkainasettelun länsimaiden kanssa pyrkien syventämään yhteistyötä muun muassa Kiinan sekä useiden kehittyvien maiden kanssa. Venäjän vaikuttamiskeinoihin kuuluu demokratioita haastavan disinformaation levittäminen ja erilaisten protestiliikkeiden tukeminen. Venäjä pyrkii kasvattamaan vaikutusvaltaansa erityisesti EU:n itäisessä naapurustossa.

Skinnarin mukaan Kiina pyrkii hyötymään epäsymmetrisestä suhteestaan Venäjään ja viestii monin tavoin vaikutusvaltansa kasvusta sekä yhteiskuntajärjestelmänsä ylivertaisuudesta.

– Kiinalle on keskeistä vaikutusvallan vahvistaminen erityisesti Indopasifisella alueella. Brasilian, Etelä-Afrikan, Indonesian ja Turkin rooli poliittisina ja taloudellisina toimijoina sekä globaalin demokratian suunnan indikaattoreina tulee kasvamaan. On mahdollista, että Intia nousee Kiinalle merkittäväksi haastajaksi jo tulevan vuosikymmenen aikana, ministeri arvioi.

HÄN NOSTI esiin myös elintarvikkeiden hintojen nousun ja totesi, että se on johtamassa laajimpaan häiriöön globaalissa ruokaturvassa sitten toisen maailmansodan.

– Sodan aiheuttama hintashokki on erityisen tuhoisa maailman köyhimmille maille. Merkittäviä ongelmia odotetaan lähitulevaisuudessa etenkin Sahelin alueella, Pohjois-Afrikassa ja Lähi-idässä. Afrikassa on 35 valtiota, joiden elintarviketuonnissa Ukrainalla tai Venäjällä on merkittävä rooli.

EU ei ole erityisen riippuvainen ulkotuonnista. Skinnarin mukaan yli 9 000 tullinimikkeen joukossa on vain 233 tuotekategoriaa, joissa unioni on tuontiriippuvainen.

– Strategisia riippuvuuksiakin löytyy, mutta suurin osa on erilaisia ruoka-aineita ja tekstiilejä eli tuotteita, joita ilman EU varmasti tarvittaessa tulee toimeen. Riippuvuuksia voidaan hallita vaihtoehtoisia toimittajia etsimällä, inventaareja kasvattamalla sekä tuotannon lokaatioratkaisuilla. Ylireagointia on tärkeää välttää.

Riippuvuuksia hallitaan myös uusia kauppasopimuksia solmimalla.

Skinnari vakuutti, ettei Suomen kauppapolitiikan peruslinja muutu.

– Olemme jatkossakin vakaita ”kauppaliberaaleja”, vaikka tietyissä tilanteissa meidän onkin kyettävä arvioimaan linjaamme uudelleen suhteessa laajempaan viitekehykseen.

SKINNARIN MUKAAN hallitusohjelman kehitysyhteistyötä koskevat tavoitteet on pääsääntöisesti täytetty. Suomi on pystynyt ylläpitämään ja paikoin jopa lisäämään kehitysyhteistyötään.

Suomen tuki Ukrainaan jatkuu.

– Samalla kun Eurooppa seisoo yhtenäisenä suhteessa Venäjään ja sotatoimien tuomitsemiseen, me emme saa sulkea silmiämme Afganistanilta, Myanmarilta, Syyrialta ja Jemeniltä ja niiltä muilta mailta, joissa ihmisoikeudet tai yhteiskunnan olot elää säällistä elämää ovat haastettuina. Maailmanlaajuinen humanitaarisen avun tarve on nyt historiallisen suuri. Humanitaarisista kriiseistä yksikään ei ole toista tärkeämpi. Kyse on aina ihmisten hädästä.

Lokakuussa Suomessa järjestetään ensimmäisen ministeritason kokous kouluruokailun edistämiseksi maailman köyhimmille lapsille ja nuorille.

– Tavoite on kunnianhimoinen, saada kouluruokailu kansainväliseksi normiksi vuoteen 2030 mennessä. Jatkan työtä tämän tavoitteen eteen Maailman ruokaohjelma WFP:n kouluruokalähettiläänä. Tavoitteena on myös tiivistää suomalaisten kouluruokailutoimijoiden kaupalliseen toimintaan tähtäävää yhteistyötä ja edistää kouluruokailukonseptien kehittämistä vientituotteina.

Viennin- ja kansainvälistymisen edistämisen toimintoja on Skinnarin mukaan yksinkertaistettava. Hän sanoi, että kansainväliset toiminnot on yhdistettävä yhdeksi kokonaisuudeksi ja Team Finland -organisaatioiden ohjausta on vahvistettava määrittämällä niille yhteinen strategia ja tavoitteet.

– Vienninedistämistoiminta on toteutettava hallinnonalat ylittävänä yhteistyönä, jossa myös korkeakouluilla ja tutkimuslaitoksilla on vahva roolinsa yritysten ja julkisten organisaatioiden rinnalla.

Skinnarin mukaan jatkossa TKI-toiminnot ja vienninedistäminen eivät ole samassa organisaatiossa.

MEDIATILAISUUDESSA SKINNARILTA kysyttiin muun muassa, mikä oli se hetki, jona hän alkoi pitää Nato-jäsenyyttä mahdollisena Suomelle.

Skinnari sanoi, että niin Suomelle, SDP:lle kuin hänelle itselleenkin Ruotsin kanssa eri tasolla maaliskuussa käydyt keskustelut olivat “ratkaiseva elementti”.

– Ruotsin ministerikollegoiden, parlamentin ja etenkin sen ulkoasiainvaliokunnan jäsenten ja totta kai Ruotsin sosialidemokraattien kanssa käydyt keskustelut olivat erittäin ratkaisevia. Me jaamme täysin samat arvot, katsomme maailmaa hyvin samalla tavalla ja arvostamme pohjoismaista hyvinvointiyhteiskuntaa, hän vastasi.