Osanottajamäärän laajeneminen 57 valtioon ei ollut omiaan liennyttämään tunnelmaa, Venäjä päinvastoin viestitti neuvottelujen tähän saakka epäonnistuneen ja väläytti jo jatkotoimia.

Varaulkoministeri Sergei Rjabkovin mukaan Venäjä ei näe tarvetta käydä lähipäivinä uusia turvallisuusneuvotteluja lännen kanssa. Hän perusteli kantaansa sillä, etteivät Yhdysvallat ja Nato ole olleet valmiita suostumaan Venäjän tärkeimpiin vaatimuksiin.

-  En näe mitään syytä kokoontua aloittamaan samoja keskusteluja, Rjabkov sanoi venäläismedialle AFP:n mukaan.

Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov puolestaan kertoi Venäjän odottavan länneltä ”lähipäivinä” kirjallisia vastauksia turvallisuusvaatimuksiinsa. Venäjältä ei puutu poliittista tahtoa jatkaa neuvotteluja länsimaiden kanssa, mutta Moskova haluaa myös nähdä keskusteluista konkreettisia tuloksia, Peskov sanoi.

Itävallassa Etyjin uuden puheenjohtajamaan Puolan ulkoministeri Zbigniew Rau (kuvassa) totesi sodan uhkan olevan Euroopassa kenties suurimmillaan 30 vuoteen. Venäjää mainitsematta Rau myös totesi puheen etupiireistä ja turvallisuusvaatimuksista lisääntyneen.

Raun mukaan tällaiset puheet eivät koske vain yhtä tai kahta maata vaan muodostavat uhkan koko Euroopan turvallisuudelle. Samalla hän vihjasi, että ratkaisu ongelmaan on jo olemassa: jos kansainvälisen oikeuden, YK:n perusasiakirjan ja Etyjin Helsingin loppuasiakirjan periaatteilta noudatettaisiin, ei rauhan säilyttämiseksi tarvittaisi muita takeita.

Venäjän Etyj-lähettilään Aleksandr Lukasevitshin mukaan tilanne Etyjin alueella on masentava ja itse järjestön alennustilasta on selviä merkkejä. Tämä johtuu hänen mukaansa Naton ja Yhdysvaltain halusta padota Venäjää.

-  Sotilaallisen ja poliittisen tilanteen epävakaus on saavuttanut rajan, jonka jälkeen mantereella voi nousta kriisi jolla on arvaamattomat seuraukset Euroopan turvallisuudelle.

-  Jos emme kuule rakentavia vastauksia ehdotuksiimme kohtuullisessa ajassa ja aggressiivinen käytös Venäjää kohtaan jatkuu, meidän täytyy ryhtyä tarvittaviin toimiin strategisen tasapainon varmistamiseksi ja kansalliseen turvallisuuteemme kohdistuvien sopimattomien uhkien eliminoimiseksi, Lukasevitsh varoitti.

Suomen Etyj-suurlähettilään Vesa Häkkisen mukaan järjestö on oikea paikka keskustella Euroopan turvallisuuskysymyksistä.

Kaikkien Euroopan maiden kuulemisen tärkeyttä korostettiin Suomen ja Ruotsin yhteisessä lausunnossa, jonka Häkkinen esitteli Wienin kokouksessa.

-  Jos puhutaan eurooppalaisesta turvallisuusarkkitehtuurista, niin silloin kaikkien maiden, joita se koskee, tulee olla läsnä, Häkkinen kommentoi STT:lle.

Yhteislausunnossa alleviivattiin Häkkisen mukaan lisäksi sitä, että myös Etyjin periaatteiden mukaan jokaisella Euroopan valtiolla on oikeus valita omat turvallisuusratkaisunsa.

Suomi ja Ruotsi olivat mukana Wienissä myös EU:n yhteisessä Etyj-lausunnossa. Valtaosa EU-maista pääsi neuvottelupöytään jo keskiviikkona Naton ja Venäjän neuvoston kokouksessa.