Suomi on päättänyt evakuoida 170 Suomen valtiolle, EU:lle tai Natolle työskennellyttä afganistanilaista. Soinin seuraajan, ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) mukaan luvussa ovat mukana puolisot ja kotona asuvat lapset.

Soini on kirjoittanut asiasta jo aiemmin blogissaan.

Puhuttaessa tarkemmin nimenomaan Suomelle työskennelleiden afganistanilaisten auttamisesta, Soini toteaa kyseessä olevan tiukka paikka, miten asia pystytään käytännössä hoitamaan.

Hän allekirjoittaa kysyttäessä, että kommenttinsa rivien väleissä hän toivoisi myös perussuomalaisten pasuunasta selkeää tai selkeämpää kantaa Suomelle työskennelleiden afganistanilaisten auttamiseen.

– Kyllä minun mielestä kannattaisi selventää sillä lailla ja sanoa suoraan, että hallituksen linja tässä on oikea. Sitten on kokonaan toinen asia yleistä pakolaispolitiikkaa koskien ja muita turvapaikanhakijoita, mitä voi kritisoida ja vetää kovan linjan, jos puolue niin haluaa. Suomea palvelleissa ihmisissä ei pitäisi olla kahta sanaa, se nyt pitäisi ymmärtää…Olisi tyylikästä, että koko Suomen poliittinen kenttä antaisi tukensa näitä ihmisiä kohtaan.

Soini sanoo olevan ”iso riski”, että Afganistanista lähtee liikkeelle iso pakolaisaalto. Se riippuu Soinin mukaan siitä, millaisen otteen Taleban ottaa.

– Jos se yhtään on samanlainen – ja perusoletus on että se on samanlainen tavoiltaan, käytökseltään ja ideologialtaan kuin ennenkin – kyllä se ilman muuta painetta ulos luo. Mitkä on määrät, sitä ei voi sanoa. Kyllä tämä on todella mullistava asia. Koko kansainvälinen yhteisö joutuu kyllä miettimään, miten hyvin tämä meidän paljon mainostettu kansainvälinen monenkeskinen yhteistyö ihan oikeasti toimii todellisissa kriiseissä.

Soini uskoo, että pakolaisia siirtyy alkuun Afganistanin lähimaihin kuten Iraniin ja Pakistaniin, mutta on ajan kysymys, kun sieltä lähdetään eteenpäin muun muassa Eurooppaa kohti.

– Ei saa olla enää mahdollista niin kuin Syyriasta ja Irakista, että sieltä vain lähdettiin kävelemään Euroopan halki. Luulen, että EU ei tule sitä enää sallimaan. On hyvin todennäköistä, että näitä pakolaiskeskittymiä syntyy Afganistanin naapurimaihin. Salakuljettajat ja ihmiskauppiaat taas haistavat tässä bisneksen, monin tavoin surkea tilanne. Kyllä kansainvälisellä yhteisöllä oli 10 jos ei 20 vuotta tehdä asialle jotain, mutta ei tehty käytännössä mitään.

Terrorismin torjunta ei vaadi pysyvää sotilaallista läsnäoloa Afganistanissa, sanoi Yhdysvaltain presidentti Joe Biden puheessaan maanantaina. USA meni maahan 20 vuotta sitten ja sen armeija oli siellä siitä alkaen tähän asti paikalla.

Biden pysyy vetäytymispäätöksen takana, mutta on saanut kotimaassaan myös kovaa kritiikkiä.

Bidenin mukaan nykytilanne vain vahvistaa yhdysvaltalaisjoukkojen vetäytymisen perusteita. Hänen mukaansa yhdysvaltalaisten ei tule taistella sodassa, jota afganistanilaiset eivät itse halua taistella.

–  Kuinka monta sukupolvea lisää yhdysvaltalaisia haluatte minun lähettävän taistelemaan Afganistanin sisällissodassa? Kuinka monta riviä uusia hautakiviä on pystytettävä sotilashautausmaalle? En aio toistaa edeltäjieni virheitä, Biden sanoi.

Entinen ulkoministeri Timo Soini kuvaa Bidenin puhetta inhorealistiseksi.

– Jos Trump olisi pitänyt samanlaisen, niin Suomessa kirkuna kaikuisi Kiirunaan asti. Nyt kun puheen piti Biden, kaikki ovat puulla päähän lyötyjä. Oli tyly puhe – sinänsä realistinen, Amerikan kansan mieleinen ja osin ymmärrettäväkin 20 vuoden jälkeen. Empatia puuttui ja se on jotain, jota on yleensä odottanut tällaisessa tilanteessa näitä ihmisiä kohtaan. Sen opin kyllä 8 vuoden aikana sekä ulkoasianvaliokunnassa että ministerinä, että maailma on välistä aika ruma, Soini sanoo.

Soini toteaa, ettei Trumpin ”put America first” -ajatus ollut irrallinen asia vaan jo Obaman aikana oli nähtävissä USA:n painopisteen muutos poispäin Euroopasta ja suuntaaminen enemmän Tyynellemerelle.

– Afrikka on tavallaan jätetty lähes oman onnensa nojaan, mikä mielestäni on kummallista. Kiina ei ole sitä tehnyt, eikä oikein Venäjäkään. USA on vetäytynyt vähän joka puolelta, Lähi-idästä – tyhjiöt täyttyvät, Kiina menee tilalle. Jos ajattelee, että Kiinan kanssa käydään strategista kamppailua, niin tämä on vähän erikoista ajattelua, Soini pohtii USA:n ulkopolitiikkaa.

Venäjä ja Kiina aikovat ilmeisesti pitää lähetystönsä auki Afganistanissa.

– Tämä on isompaa strategista peliä. Nämä maat eivät toimi käden käänteessä, ei tietysti USA:kaan joka oli jo pitkään indikoinut, että he ovat lähdössä, Soini muistuttaa.

Myös talous vaikuttaa päätöksiin maailmanpolitiikassa ja suurvaltojen läsnäoloon eri maailmankolkissa, muun muassa se, että öljyn käyttö on vähenemässä.

– Se on myös aika iso kysymys, mitä kannattaisi todella miettiä. Jos kerran öljymaat menettävät toimeentulonsa, millä ne kymmenet ja sadatmiljoonat ihmiset niissä valtioissa jatkossa tulevat elämään. Sitäkin kannattaisi jo aika tiukkaan pohtia.

Soinin viime aikojen havainto on, että globaalia suurvaltakamppailua käydään tällä hetkellä alue ja maa kerrallaan.

– Huolestuttavin ajan kulku, jota olen miettinyt paljon, on se, johtaako tämä ajatteluun, että jokaisen maan sisällä saa tehdä mitä tahansa.

Soini listaa, että kun Valko-Venäjä pakotti Ryanairin lennon laskeutumaan, siitä ei seurannut ”käytännössä juuri mitään”.

– Annetaanko Kiinan hoitaa uiguurinsa ja Talebanin Afganistan? Meneekö tämä maailman läpi? Tuleeko tästä jokin uusi normaali, että jokaisen maan sisällä saa tehdä mitä tahansa.

– Tämä on aika kylmäävä näky, mutta tällaista olen ruvennut miettimään, Soini huolehtii. 

Ulkoministerin kiireissä hän sanoo, ettei tullut asiaa välttämättä näin ajatelleeksi tai havainneeksi.

– Nyt, kun katsoo vähän sivusta, huomaa, että ei helkkari, tämähän on mennyt tähän suuntaan jo jonkin aikaa. Onko tätä huomattu? Mitä EU voi tehdä. Se paheksuu, ministerit kokoontuvat antamaan julkilausuman. En sitä halveksi, mutta EU:n puristusvoima on taloudessa, ei voimankäytössä, jolla EU ei voi tehdä mitään. 

Ylipäänsä Soini katsoo, että koko ajan kynnys länsimailla on noussut puuttua yhtään mihinkään.

– Aika paljon saa huseerata maailmalla, ilman että siihen kukaan puuttuu. YK on aika usein paperitiikeri, ottaa kantaa. Jos jokin suurvalloista on mukana, se estää päätöslauselmalla turvallisuusneuvostossa kaikki käytännön toimet. Jälkien korjaajat, kansalaisjärjestöt, YK:t ja muut, Lääkärit ilman rajoja korjaavat vain niitä vahinkoja. Tämä maailma tällä lailla katsottuna näyttää aika rajulta. Jos nyt katsotaan vaikka Syyriaa, ei siitä ole kuulunut kuukausitolkulla meidän uutisissa mitään. Assad siellä on vallassa. 

Venäjä puuttui omalla tavallaan asioiden kulkuun Syyriassa.

– Minä luulen, että sekä Kiina että Venäjä voivat jatkossakin olla, jos eivät nyt halukkaita, niin heillä on sietokyky toimia ja ottaa tappioita operaatioista. Mutta luulen, että lännen sietokyky ja kyky kestää tappioita on hyvin ohut jatkossa.

Entinen ulkoministeri Soini on käynyt pari kertaa Afganistanissa. Nyt kun Taleban on ottamassa komentoa, hän kertoo olevansa erityisen huolissaan naisten ja tyttöjen oikeuksista.

– Kyllä minä murhemielillä tätä katson, kun parametrit ovat pirun huonot, kun sanoo suoraan. Ei näissä asioissa yleensä hirveitä yllätyksiä parempaan suuntaan tapahdu, Soini sanoo.

Taleban on tosin tänään julistanut yleisen armahduksen maan hallinnon työntekijöille. Siinä hallinnon toimihenkilöitä palaamaan tehtäviinsä.

”Yleinen armahdus on julistettu kaikille… joten sinun pitäisi aloittaa rutiinielämäsi täysin luottavaisesti”, sanotaan Talebanin tiedotteessa. Soinissa tämä lausunto ei herätä korkeaa luottamusta:

– Varmaan siinä on kyse siitä, että Taleban haluaa, että maa ei romahda eli ettei synnyn heti kuvaa ihmisille, että vesihuolto, ruokahuolto, infra ja kaikki romahtivat heti. Mutta he ovat jaksaneet odottaa tätä voiton päivää 20 vuotta, mutta pahaa pelkään, että joka nokalta putsaaminen alkaa, kun se savu hälvenee.  Jos sanoisin vennamolaisittain, kannattaa katsoa, kun kättelee, saako yhtä monta sormea takaisin kuin antaa. Enpä Talebanin lupauksiin hirveästi luottaisi, Soini kommentoi.

Ihmisoikeusjärjestöt ovat julkaisseet raportteja Talebanien hirmuteoista. Viime aikoina Taleban on välittänyt pehmeämpää viestiä, mutta kuten on raportoitu, monet ihmiset paikan päällä ovat äärimmäisen peloissaan ja pelkäävät henkensä puolesta.

Syyskuun 11. päivän terrori-iskujen jälkeen Suomikin lähti mukaan Afganistaniin ISAF-kriisinhallintaoperaatioon, joka nyt parinkymmenen vuoden jälkeen on päättynyt.

Puolustusministeri Antti Kaikkosen (kesk.) tuoreita ajatuksia operaatiosta voi lukea tästä linkistä.

– Me olimme osa lännen koalitiota USA:n ja Naton kanssa ja siitä oli kysymys. Siinä Suomi oli mukana ja niin kuin monet muutkin, se oli minun mielestäni sinänsä ihan hyväksyttävää. Sen ymmärrän, että jos 850 miljoonaa on rahaa(mme) mennyt, ei se mikään majestettirikos ole kysellä sen perään, mitä se tuotti ja kannatti.

Toisaalta Soini sanoo, että täytyy arvioida myös esimerkiksi sitä, että moni nainen ja lapsi on voinut kouluttautua 20 vuoden aikana ja on päässyt Afganistanissa elämään kiinni yhteiskunnassa.

– Kun katsoo yksilön näkökulmasta, on paljon hyvää, Soini summaa pitkään kestänyttä operaatiota.

Nyt tilanne näyttää kuitenkin huolestuttavalta ja äärimmäisen vakavalta.