Hän kertoi lehdelle edellyttävänsä, että valtuustoryhmät suostuisivat suoriin neuvotteluihin ilman äänestyksiä.

– Minulta kysyttiin eilen kun menin Raumalle, että heille haetaan johtajaa. Sanoin, että jos haluatte hyvän ja värikkään, niin soitelkaa, Soini sanoo Demokraatille.

Oliko siis kyseessä pelkkä heitto? Soini kiistää, siitä ei ole pelkästään kyse.

Kaupunginjohtajaa haetaan Raumalle niin julkisella haulla kuin suostumusmenettelylläkin.

Perussuomalaiset piti viikonloppuna puoluekokouksensa. Soini on seurannut tapahtumia. Puoluejohto meni uusiksi.

– Jos nykyjohdon tiedän ja ajatukset tunnen, niin aika tylyn kylmää realismia on tarjolla, mutta semmoinen johto sinne on nyt valittu. Eihän siinä mitään, puolue tekee valintansa ja sen mukaan edetään. Valinnat tietysti kertovat siitä millä linjalla puolue on ja mille linjalle se vielä entistä enemmän asettuu. Ero omaan aikaani on huomattava, Soini sanoo.

Hän lisää, ettei ole mikään perussuomalaisten tilanteen selittäjä ja sanoo, ettei puolueen perustajana lähde vanhoja puolueita ohjeistamaan, miten perussuomalaiset voitetaan.

– Näen vielä siinä puolueessa ja etenkin kenttäväessä paljon hyvää. Minä olen vennamolais-soinilainen ja sellaisena elän ja pysyn.

Soini toistaa jo ennen puoluekokousta julkisuuteen sanomaansa:

– Ihmettelen, että puoluetta, joka kamppailee suurimman puolueen asemasta, ei halua johtaa kukaan. Pyrky oli marginaalinen ja kilpailu olematonta. Pelätäänkö jotakin, pelätäänkö johtaa. Niin kuin aikanaan sanoin, että Hakkarainen ja Huhtasaari kestivät varapuheenjohtajina kaksi vuotta ja Halla-aho puheenjohtajana 4 vuotta, niin eihän se ole kynttilän vertaa.

Mediassa tutkijat ovat pohtineet, onko nykyinen perussuomalaiset enää populistinen puolue vai onko se radikaalioikeistolainen.

Soini lähestyy asiaa niin, että sanoo, mikä puolue ei hänen mielestänsä ole.

– Se ei ole enää vennamolainen puolue ja se on minun mielestäni suuri vahinko. Jätän sen sitten muiden määriteltäväksi, mitä se on. Se, mille kulmakivelle puolue on perustettu, se kulmakivi on hylätty ja se on minusta suuri vahinko, Soini sanoo raamatullisin kielikuvin.

Soini sanoo, että johto on täysin “allerginen” ikään kuin vanhalle perustalle vaikka kentällä vielä sitä edustavia ihmisiä on.

– Minusta tuntuu että nykyjohto luulee, että puolue on perustettu vuonna 2017, mutta se ei todellakaan ole.

– En minä muuten käy opastamaan ohjeistamaan ja määrittelemään, antaa puolueen toimia, nyt sillä on selkeästi enemmistönsä näköinen johto ja se on kiistaton asia. Mutta jos koko puoluejohto meni taas uusiksi, 2 varapuheenjohtajaa äänestettiin ulos ja jotkut muutoin vain lähti sekä puoluesihteeri äänestettiin ulos, niin jatkuvuus ei ole kovin kaksista.

“Puoluesihteerille tul(l)ee siirto toisiin todellisuuksiin”, Soini ennakoi blogissaan ennen puoluekokousta. Näin kävi, kun Arto Luukkanen voitti vaalissa istuvan puoluesihteerin Simo Grönroosin.

Luukkasessa on kommentoitu olevan vennamolaisuutta ja tulkittu, että kyseessä voisi olla vennamolaisuuden pieni vasta-isku. Soini ei lähde asiaa kummemmin kommentoimaan. Hän toteaa vain mediaan päin, ettei siellä tunneta puoluetta.

– Puoluesihteeri sai potkut tavallaan enemmän omasta toiminnasta kuin haastajan toimista. Kenttä oli Grönroosiin todella tyytymätön hyvin monesta syystä. Siinä se sitten purkaantui kun hänet haastettiin.

– Onhan Luukkanen sanonut, että hänen yksi esikuvansa on Veikko Vennamo. Olisihan se kiva, jos häneltä asiaa kysyttäisiin, että onko hän vennamolainen. Luulen tietäväni, mitä hän vastaa, mutta jätän sen hänen vastattavakseen, Soini toisaalta toteaa arvoituksellisesti.

Vaikka eduskuntavaaleihin on vielä kosolti aikaa, tulevan hallituksen kokoonpanosta riittää jo, kuten politiikkaan kuuluu, hyvissä ajoin puhetta. Politiikan kommenttaattorit ovat nähneet kokoomuksen ja perussuomalaisten johdon lausunnoissa virittelyä porvarihallitukselle. Tämän hetken gallupeissa kokoomus on ollut ykkösenä, SDP ja perussuomalaiset lähituntumassa.

Soinilla on tilanteesta oma käsityksensä. Hän arvioi kokoomuksen tehneen tiedottamisessaan uuden strategisen linjauksen.

— Se tuntuu toimivan. Tarkoitan sitä, että he antavat ymmärtää, että perussuomalaiset on mahdollinen strateginen valinta, mutta monen mielestä kokoomuksessa on selvästi tehty ajatus, että seuraava hallitus on sinipuna.

Soini sanoo kokoomuksen pyrkivän nostamaan itseään tiedotuksellisella valinnallaan ja saaneensa kannatusta nousemaan.

– Koska persut lyövät koko arsenaalinsa nyt vasemmiston kimppuun. Minähän aina arvostelin kokoomusta myös sileäkätiseksi ja ties millä tavalla. Kokoomuksen strateginen liike on johtanut siihen, että persut eivät juuri arvostele kokoomusta. Se on yksi syy, miksi kokoomus on noussut, että heitä ei juuri arvostella. Minun mielestäni se on (kokoomuksen puolelta) taktista. Minä en vielä tällä istumalla usko, että kokoomuksen syväajatus on muuttunut halla-aholaisten puolueesta yhtään miksikään vuodesta 2017. Mutta strateginen, tiedotuksellinen asetelma on muuttunut ja se nostaa kokoomusta.

– Jos nyt katsotaan, onko perussuomalaiset jotenkin maltillistunut vuodesta 2017, niin viittaan valittuun puoluejohtoon ja ryhmään Euroopan parlamentissa. En näe siinä oikein paljon niin sanotusti villoja siihen suuntaan.

Soinin mielestä kokoomus pyrkii siihen, että perussuomalaiset näyttää kokoomuksen puisto-osastolta eli kyseessä olisi sama strategia, jota puolue on käyttänyt suhteissa vihreisiin.

– Tällainen paternalistinen ote, että ehkäpä te meille kelpaatte, jos Eurooppa-politiikka sitä tai tätä. Vähän holhoava ote. Mutta se iso kuvio on, että kokoomukselle on täysin ehdoton ykkösasia päästä hallitukseen. He tietävät, että jos he ovat pääministeripuolue, he valitsevat. SDP:ssä on myös voimakas sinipunakuvio. Eivät sieltä lindmanilaiset tai heinäluomalaiset tai muut ole mihinkään kadonneet. Kyllä kaikki tottelevat vaalitulosta. Jos vaalitulos on siedettävä ja vaikka kokoomus olisi suurin, ei siinä silloin ideologiset itkut auta, vaan siinä tehdään hallitus, Soini sanoo sinipunapohjaan viitaten.

Entä tavoitteleeko perussuomalaiset toden teolla paikkaa hallituksessa, kun vaalit aikanaan on käyty. Soinin vastaus on myönteinen mutta kovin painokkaasti hän ei tähän kysymykseen arviotaan lyö kiinni.

– Ensin he tavoittelevat kannatusta…Kyllä minä nyt haluaisin ajatella kuitenkin, että he haluavat, että heidän tavoitteet menevät eteenpäin. He eivät oikein tykkää tästä puheesta, mutta minä olen sanonut, että viimeinen henkilö, joka on maahanmuuttopolitiikkaa kiristänyt, on heidän entinen puheenjohtajansa. Ja sen nimi on Timo Soini. Sen jälkeen heillä ei ole ollut mitään sananvaltaa maahanmuutopolitiikkaan. Kun me olimme hallituksessa, sitä kiristettiin, sen jälkeen ei ole tullut muutoksia juuri mihinkään suuntaan. Ei tämä hallitus ole myöskään purkanut niitä.

Eli perussuomalaiset ovat valmiita menemään hallitukseen?

– Kyllä, totta kai Purra paalutti nämä asiat.

Soini sanoo, että hallitukseen mennään kannatuksella ja kaikesta muusta voidaan sopia sen jälkeen, jos pelimerkkejä on tarpeeksi.

– Jos ei ole pelimerkkejä, ollaan oven ulkopuolella.

Soini sanoo uskovansa, että perussuomalaiset haluaa välttää “nöyryytyksen”, jonka hallitusneuvottelija Antti Rinne (sd.) heille teki. Rinne veti Soinin mielestä perussuomalaiset kölin alta omaa hallitusta rakentaessaan.

– Perussuomalaiset olivat ulkona ennen kuin a:ta ehdittiin sanoa. Eivät he varmaan sellaista halua toistamisen kokea. Uskon kumminkin, (että perussuomalaiset pyrkii hallitukseen), koska hallituksessa päätetään. Opposition ja hallituksen ero on huomauttava.

Vuosi–pari sitten Soini viljeli blogissaan ajatusta “kraatterin kokoisesta aukosta”, joka vallitsisi puoluekentällä. Soini ei vaikuta hylänneen teoriaansa.

– Sellainen ajatusmaailma, joka liikkuu perussuomalaisten, kristillisten ja keskustan enemmistön kesken, sillä pystyttäisiin hallitsemaan suomea. Nyt se on tavallaan kolmessa palasessa, sen takia tämä ajatusmalli tällä hetkellä ei hallitse Suomea. Itse asiassa aika lailla Väyrynen osaa vähän samalla tavalla katsoa asian, mutta hän katsoo sen keskustan puoluepoliittisesta näkökulmasta, kun itse taas katson ideologisesta näkökulmasta. Missä on olemassa noin 30 prosentin potentiaali, se on hajallaan näiden kolmen puolueen kesken, Soini sanoo.