Liittokokous valitsi tänään sunnuntaina 7.11. puheenjohtajaksi vuodelle 2022 Timo Keisalan Oulusta. Kuluvana vuonna Keisala on toiminut liittohallituksen jäsenenä ja Oulun Demariopiskelijoiden puheenjohtajana. Hänet valittiin tehtävään äänin 13-12. Ehdolla puheenjohtajaksi oli myös Mohamed Shimer.

– Vuosi tulee olemaan Demariopiskelijoiden kehityksen kannalta kriittinen ja siksi on tärkeää, että uudistuksia, kuten paljon puhuttua brändiuudistusta aletaan työstämään heti alkuvuodesta alkaen. Meillä tulee olemaan ensi vuonna aktiivinen, sekä osaava liittohallitus ja siksi odotan innolla tulevaa, Timo Keisala sanoo SONKin tiedotteessa.

– Viimeisen kahden vuoden aikana Timo on osoittanut aktiivisuutensa ja intonsa SONKin toiminnassa paikallisesti ja valtakunnallisesti, ja tiedän hänen jatkavan hyvää työtä myös puheenjohtajana, väistyvä puheenjohtaja Ville Kurtti toteaa.

Liittohallituksen varsinaisiksi jäseniksi vuodelle 2022 Joanna Ahola, Susan Saarinen, Amanda Majuri, Siru Nykänen, Oskari Maunuksela, Miku Kuuskorpi ja varajäseneksi Jaakko Holopainen.

Uuden liittohallituksen valinnan lisäksi liittokokous päätti liiton tavoiteohjelmasta, toimintasuunnitelmasta ja talousarviosta vuodelle 2022 sekä uudesta Strategiasta vuosille 2022-2026.

Kannanotossaan SONK toteaa nykyisen työelämän vaativan monialaista osaamista, jonka saamisessa korostetaan jatkuvaa oppimista.

“Puheista huolimatta, korkeakoulujen pysyminen muutoksen mukana ei näy. Opiskelijoiden päitä painaa alas toimeentuloon liittyvät huolet, kuten nykyisen opintotukijärjestelmän joustamattomuus sekä itse tutkinnon suorittamisen jäykkyys”, se jatkaa.

“Järjestötoimintaa tai vaikuttamista ei nähdä kutsuvana – vapaaehtoistoiminnan taakka on harvojen harteilla ja yleisessä keskustelussa korostuu ajanpuute ja huoli jaksamisesta. Poliittinen toiminta taas koetaan vieraana, luotaantyöntävänä ja pelottavana. Passiivisuus ja vääränlaiset mielikuvat ovat seurausta ympäristöstä, jossa opiskelijoiden omaehtoisesti kerryttämää osaamista ei arvosteta eikä tueta. Korkeakoulujen haavekuvat tavoiteajassa valmistuvista alansa ammattilaisista, jotka siirtyvät työelämään mutkattomasti ovat itse opiskelijoiden elämässä todellisuudessa putkitutkintoja, jotka eivät anna mahdollisuuksia osaamisen kerryttämiseen perinteisten opintojen ulkopuolelta.”

SONKin kannanoton mukaan kuluneet puolitoista vuotta ovat olleet myllerryksen aikaa myös korkeakouluissa.

“Vapaaehtoistoiminnan ja yksittäisten aktiivien merkitys on huomattu vasta pandemian seurauksena. Monessa paikassa toiminnan jatkuvuus on uhattuna, perinteet katkeavat ja yhteisöllisyydestä on jäljellä vain rippeet. Vaikuttamista pidetään etäisenä, mutta samalla itsestäänselvyytenä, jonka joku muu kuitenkin hoitaa.”

– Aktiivisten toimijoiden motivoimisen haasteet ovat korostuneet pandemian aikana. Luontaisten verkostoitumismahdollisuuksien ja ylipäätään opiskelijakulttuuriin puuttuminen on vaikeuttanut myös uusien toimijoiden saamista mukaan toimintaan. Tarvitaanko vielä pandemiaa suurempi kriisi, jotta vapaaehtoistoiminta saisi ansaitsemansa arvostuksen, SONKin tuore puheenjohtaja Timo Keisala pohtii.