Syyt ovat poliittisia. Kun yksi poliittinen ryhmittymä tuo tavoitteensa pöytään, toinen siivoaa sen samantien sieltä pois ja tätä toistetaan loputtomasti kuin takavuosien lastenohjelma Teletapeissa.

Kustannusten kasvun hillintään ja peruspalveluiden parantamiseen tähtäävä uudistus on vesittymässä sekavaksi yritysvetoiseksi hallintohimmeliksi, jonka taustalla on keskustan ja kokoomuksen faustinen lehmänkauppa.

Uudistuksen epätoivoisesta tilasta kertoo sitä valmistelevien asiantuntijoiden ja virkamiesten julkinen riitaantuminen. Tästä nähtiin esimerkki viime viikonloppuna. Soten asiantuntijaryhmään kuuluva sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo totesi sunnuntain Helsingin Sanomissa virkamiesjohdon ja asiantuntijoiden luottamuksen säröilleen viime keväänä. Hiilamon mukaan sote-yritysten lobbarit ja eräät korkeimmat virkamiehet tekivät viime keväänä kaikkensa, ettei soten piiloagenda, sote-yritysten edun ajaminen, olisi paljastunut.

Professori Hiilamon syytös tulee ottaa hyvin vakavasti.

Jos valmistelun asiantuntijaryhmän ytimestä käytännössä todetaan, että sotea valmistelevassa virkamiesjohdossa pelataan uudistuksesta miljardivoittoja odottavien suuryritysten pussiin, asian pitäisi kiinnostaa kansalaisten lisäksi myös poliitikkoja. Kyse ei ole enää normaalista poliittisesta ohjauksesta.

Virkamiesten etiikkaa säätelevissä valtionhallinnon arvoissa mainitaan avoimuuden lisäksi muun muassa puolueettomuus ja riippumattomuus. Mikään näistä arvoista ei ole linjassa suuryritysten etua ajavan piiloagendan ja sen kätkemisen kanssa.

Suomi on moneen kertaan todettu yhdeksi maailman vähiten korruptoituneista maista. Sote-uudistuksesta miljardituottoja hakevien yritysten lobbarit ovat tehneet poliittisen valmistelun kulisseissa hartiavoimin töitä. Kuinka paljon se on kantanut hedelmää puolueettomaksi valtionhallinnon työväeksi luettavien virkamiesten keskuudessa?

Jos tähän kysymykseen ei saada kunnollista vastausta, se vähentää kansalaisten luottamusta valtionhallintoa kohtaan ja herättää epäilyjä korruptiosta.